Sudenpentujen käsikirja on Disneyn sarjakuvamaailmassa seikkailevan Sudenpennut-partiojärjestön kuuluisa käsikirja, joka sisältää lähes kaiken mahdollisen (ja mahdottoman) tiedon. Se esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1954 Carl Barksin tarinassa Atlantiksen arvoitus. Kirjan tekijä on anonyymi, eivätkä edes sudenpentujärjestön johtohahmot tiedä kirjailijaa.
Sarjakuvassaan Kadonneen kirjaston vartijat Don Rosa loi käsikirjalle historian, joka selittää sen kaikkitietävyyden. Rosan mukaan kirjan pohjana ovat muinaisen Aleksandrian kirjaston pergamenttikääröt, jotka sisälsivät kaiken antiikin ajan tiedon. Tämä kokoelma säilyi erilaisina kopioina läpi historian, ja siihen lisäsivät tietoa lukuisat oppineet, kuten Kristoffer Kolumbus ja Marco Polo. Kokoelma päätyi lopulta sir Francis Draken haltuun, joka sijoitti sen Pohjois-Amerikan länsirannikolle perustamaansa linnakkeeseen, salaiseen maanalaiseen huoneeseen. Myöhemmin Julle Ankanpää perusti samalle paikalle Ankkalinnan, löysi kokoelman ja antoi siitä muodostetun, vuonna 1901 painetun kirjan pojalleen Kornelius Ankanpäälle. Tämä perusti Sudenpentu-järjestön Aleksandrian kadonneen kirjaston vartijoiden innoittamana.
Rosan tarinassa Kirje kotoa Ankat ovat Ankkapurhan linnan maanalaisessa temppeliherrain aarrekammioon johtavassa salissa, missä on 8-pylväinen kupoli. Jokaisen kupolipilarin juuressa on yhtä perustajatemppeliherraa esittävä veistos, joiden miekkaa pitelevissä käsissä on pyörivät tappiliitokset. Yhdeksäs hahmo, Hugo Paynsilainen, seisoo erillään, sillä hänhän sai idean koko temppeliherroihin. Miekat täytyy kohottaa oikeassa järjestyksessä, jotta aarrekammio avautuisi. Ankkojen ainoa vihje järjestykseen on "viimeinen on ensimmäinen ja ensimmäinen viimeinen". Tupu, Hupu tai Lupu katsoo sudenpentujen käsikirjasta, mikä on oikea järjestys, mutta sitä ei kerrota kirjassa! Mahdollisuuksiakin järjestykseen olisi 9 kertaa 8 kertaa 7 kertaa 6 kertaa 5 kertaa 4 kertaa 3 kertaa 2 kertaa 1, eli yhteensä 362 880! Se tietäisi kokopäivätyötä 20 vuoden ajan, mutta ikivanhat saranat uuvahtaisivat jo viikossa, mutta Ankat kuitenkin saivat aarrekammion avautumaan jo ensi yrityksellä.
Laajuutensa vuoksi käsikirjaa pidetään lähes taianomaisena. Se on taskukokoinen, mutta siitä löytyy lähes kaikki tarvittava tieto erittäin nopeasti. Se sisältää esimerkiksi tietoja kadonneista aarteista, tarkkoja historiallisia ja teknisiä tietoja, ja oppaita niin ihmis- kuin eläinkieltenkin puhumiseen (myös tuhansia vuosia sitten kuolleiden kielten, joita eivät hallitse edes tiedemiehet). Kaikki käsikirjan tieto on löydettävissä laajasta hakemistosta, jota jokaisen sudenpennun tulee osata käyttää nopeasti vaaratilanteessakin. Se ei kuitenkaan sisällä sellaisia tietoja, jotka sudenpennun pitäisi tietää ollakseen sudenpentu. Carl Barksin mukaan esimerkiksi Hyväntoivonniemen sijainti on tällainen tieto.
Don Rosan tarinassa Takaisin Xanaduun Tupu, Hupu ja Lupu löytävät Plinius vanhemman vuonna 73 eaa. kirjoittaman käsikirjoituksen opuksesta XIII sivulta MCVI tiedon, jota ei ole sudenpentujen käsikirjassakaan.
Sudenpennut ovat vannoneet valan, etteivät he anna lukea Sudenpentujen käsikirjaa muitten kuin Sudenpentujen itse, mutta Aku Ankalle tehtiin pieni matkaopas Brasiliaan Sudenpentujen käsikirjan sisällöstä Don Rosan tarinassa "Seitsemän (miinus neljä) rohkeata caballeroa."
