101 dalmatialaista (One Hundred and One Dalmatians) Disneyn 17. pitkä animaatioelokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 1961. Aiemmin elokuva tunnettiin Suomessa myös nimellä Lupsakkaat luppakorvat. Kertomus perustuu englantilaisen Dodie Smithin tarinaan The Hundred and One Dalmatians vuodelta 1956. Elokuva valmistettiin uudella Xerox-menetelmällä, joka siirsi piirtäjien piirrokset suoraan kalvolle, ilman hankalaa Ink & Paint-vaihetta. 101 dalmatialaista oli myös Disneyn ensimmäinen animaatio, joka ei tapahdu klassisen sadun maisemissa. Elokuva oli myös mestarianimaattori Marc Davisin viimeinen animaatio. Elokuvan pahista Cruella de Viliä pidetään yhtenä Disneyn animaattoreiden hienoimpina luomuksina. elokuva on myös hieno kertomus koirista
Hahmojen alkuperäisääniä:
- Pongo: Rod Taylor
- Perdita: Lisa Daniels, Cate Bauer
- Roger Radcliff: Ben Wright
- Anita Radcliff: Lisa Davis
- Cruella De Vil: Betty Lou Gerson
- Eversti: J. Pat OMalley
- Kapteeni: Thurl Ravenscroft
- Kersantti Tapsu: Dave Frankham
Animaatio: Milt Kahl, Frank Thomas, Marc Davis, John Lounsbery, Ollie Johnston, Eric Larson Musiikki ja laulut: George Bruns, Mel Laven Ohjaus: Wolfgang Reitherman, Hamilton Luske, Clyde Geronimi Ensi-ilta: 25.1.1961 Kesto: 79 minuuttia
Juoni
Dalmatiankoira Pongo asuu Lontoossa pienessä poikamiesboksissa lähellä Regents Park puistoa yhdessä isäntänsä Roger Radcliffin kanssa, joka on jonkinlainen muusikko. Pongo on kuitenkin tyytymätön tilanteeseen, ja pitää ilmeisenä, että molemmat pysyvät poikamiehinä koko ikänsä, mikäli asia riippuu Rogerista.
Pongo päättää tehdä asialle jotain ja ottaa tehtäväkseen löytää isännälle vaimon. Katsellessaan ulos ikkunasta ja arvioidessaan ohikulkijoita, Pongo äkkää lopulta sopivan parin: Anita-nimisen nuoren naisen ja dalmatialaisnarttu Perditan, jotka suuntaavat kohti puistoa. Pongo tarttuu tilaisuuteen ja siirtää kelloa eteenpäin saadakseen Rogerin lähtemään lenkille ja kohti kohtauspaikkaa. Vakaana aikomuksenaan tutustuttaa Roger ja Anita toisiinsa, Pongo säntää puistoon hinaten isäntäänsä perässään. Seurauksena on, että koirien talutushihnat sotkeentuvat toisiinsa, kun koirat juoksevat ympäriinsä ja Anita ja Roger molskahtavat puistolammikkoon, kun eivät pystyneet liikkumaan. Huolimatta Pongon suunnitelman vesittymisestä tilanne kuitenkin selviää. Tuota pikaa Anita ja Roger sekä Pongo ja Perdita viettävät kaksoishäitä.
Vastavihityt parit muuttavat yhteiseen asuntoon ja hankkivat taloudenhoitajan. Perdita odottaa pentuja ja kaikkia näyttää hyvältä, mutta pian idylli särkyy: Anitan vanha koulukaveri, rikas, häijy, räiskyvä, temperamenttinen ja turkiksia jumaloiva Cruella De Vil saapuu paikalle tarkoituksenaan ostaa pennut dalmatialaisturkkia varten. Rogerin päättäväisesti kieltäytyessä myymästä, Cruella turvautuu hämäräkonsteihin, ja lähettää varaskaksikon ryöstämään kaikki 15 pentua. Kohta sanomalehdetkin ovat täynnä juttuja dognappauksesta. Poliisi on kuitenkin neuvoton, joten Pongo ja Perdita päättävät viimeisenä keinonaan turvautua hämyhaukkuun, jonka kautta viesti pentujen katoamisesta kulkee koiralta koiralle halki maaseudun.
Viimein hämyhaukku saavuttaa myös maatilan lähellä Suffolkin Withermarshia, jossa Eversti-niminen englanninlammaskoira, Kapteeni-hevonen ja kissa nimeltään kersantti Tapsu havaitsevat Cruella De Vilin vanhan, hylätyn kartanon savupiipuista nousevan savua. Kersantti Tapsu lähetetään tiedusteluretkelle ja epäilys vahvistuu oikeaksi: varkaat tosiaankin lymyilevät kartanossa, mutta eivät pelkästään Pongon ja Perditan 15 pennun kanssa. Petntuja on kaikenkaikkiaan 99 ja kaikkia niitä uhkaa sama kohtalo päätyä turkikseksi.
Erinäisten kommellusten kautta Tapsu onnistuu pelastamaan pennut viime hetkellä apuun saapuneiden Pongon ja Perditan avulla, mutta Cruella ja tämän kätyrit lähtevät takaa-ajoon. Dalmatialaiset yrittävät paeta Lontooseen suuntaavan muuttoauton kyydissä labradorinnoutajiksi naamioituneina, mutta juoni paljastuu ja Cruella koettaa raivoissaan suistaa muuttoauton pois tieltä. Kapealla sillalla Cruellan ja tämän kätyrien autot kuitenkin suistuvat alas, kun taas dalmatialaiset pääsevät onnellisesti takaisin kotiin. Roger ja Anita ovat niin iloisia koirien pelastumisesta, että päättävät antaa kodin lopuillekin pennuille.
Sarjakuvissa
- 1976 Aku Ankan erikoisnumero: 101 dalmatiankoiraa (Piirrokset: Al Hubbard)
- AA 9/1995 Supertoivis: 101 dalmatialaista (sama sarja kuin edellinen)
Muuta
Elokuvassa esiintyy muutamia hahmoja, joita on käytetty muissakin elokuvissa. Mm. eläinkaupan ikkunassa näkyy koiria, jotka olivat Kaunottaressa ja Kulkurissa rankkurilla.
Nelonen tv-kanavalla tulee 101 dalmantilaista sarjana. Sarja tulee aamuisin 7.30-7.50. Sarjassa on myös uusi hahmo, Kot, joka on kana.
