Ankkauniversumin arkkitehdit 5
Yli-innokas myyntimies Kähmy Ankka on Dick Kinneyn ideoima hahmo.
Tältä Touho näytti ensiesiintymisessään sarjassa Touho-serkun toilauksia.
James Ankka ja hänen apurinsa Mata Harriet ovat esiintyneet Suomessa vain kerran sarjassa Yö museossa (Aku Ankka Ekstra 3/2012).
Akun kissa Kisumisu on Hubbardin ja Kinneyn luoma hahmo.
Hubbard piirsi kerrassaan hykerryttäviä ankkoja.
Myös Bella Pulunen on Hubbardin hahmo. Tässä Pulunen nähdään tosin Bernadon piirtämänä.

Monitaituri Al Hubbard loihti paperille yhtä sujuvasti niin Bambin, Pepin kuin Peter Paninkin, mutta Ankoistaan hänetkin muistetaan. Hubbardin eloisa tyyli on helposti tunnistettava – ja äärettömän hauska! Suomalaisten lukijoiden mieleen Hubbardin sarjat tuovat luultavasti 1960-luvun, vaikka mies aloittikin uransa jo varhaisella 1940-luvulla.

Amerikkalainen Allan Hubbard tunnetaan monipuolisena piirtäjänä, jolle ei koskaan tuottanut hankaluuksia siirtyä hahmomaailmasta toiseen. Hubbard aloitti Walt Disney -studioilla animaatioelokuvien parissa vuonna 1937, siirtyi sarjakuvakirjojen maailmaan vuoden 1941 Disneyn studioiden suurlakon jälkeen ja piirsi sittemmin myös hassuja eläinaiheisia sarjakuvia lukuisille eri kustantajille.

Vuonna 1950 Hubbard aloitti Dell-kustantamossa, missä hän viihtyi koko 1960- ja 1970-luvun piirrellen mm. MGM:n ja Warner Brosin hahmoja. Parhaiten Hubbard tunnetaan kuitenkin Disney-sarjakuvistaan. Hän piirsi paljon Tikua ja Takua, Bambia ja etenkin Pepiä, sekä kuvitti useita Disney-animaatioelokuvista tehtyjä sarjakuvia, kuten Viidakkokirjan, Kaunottaren ja Kulkurin, Aristokatit sekä Peter Panin. Näiden lisäksi Hubbardin kynästä syntyi myös Disneyn värityskirjoja, lastenkirjoja sekä Disney-studioiden kautta kansainväliseen levitykseen suunnattuja tarinoita vuosina 1963–1977. Hubbardin piirrosjälki on klassisen taitavaa, ja hän saa hahmonsa hillityin keinoin hykerryttävän lystikkäiksi.

Hubbard jos kuka sai tehdä yhteistyötä tismalleen itselleen sopivan käsikirjoittajan kanssa. Suurimman osan Hubbardin piirtämistä sarjoista nimittäin kirjoitti Dick Kinney, jolla oli jo takanaan pitkä ura animaattorina ja käsikirjoittajana Disney-sarjojen parissa aloittaessaan. Parivaljakko aloitti yhteistyönsä 1963 ja loi lähes ensi töikseen Akun esihippiserkun eli Touho Ankan. Muita Hubbardin ja Kinneyn luomia hahmoja ovat mm. Parta-Jussi, Roopen vanha heila Bella Pulunen sekä Akun legendaarinen kissa Kisumisu. Parta-Jussilla on muuten ollut Brasiliassa jopa oma nimikkolehtensä, Urtigão. Samoin Touho on ollut suosittu hahmo sekä Brasiliassa että Italiassa, vaikka toilaileekin nykyisen Akkarin sivuilla melko harvoin.

Suomen Aku Ankassa Al Hubbardin sarjakuvia on julkaistu liki 2000 sivun verran, ja sen ansiosta herra komeileekin kymmenen julkaistuimman piirtäjän listalla vielä pitkään.

Lataamo-tärpit:

 

Jos haluat lukea Kinneyn ja Hubbardin Touhoja, kannattaa urakka aloittaa esimerkiksi sarjoista Vanhan Tomin paluu tai Lomalla Touho-serkun kanssa.

Disneyn animaatioelokuvista tuttuja hahmoja löytyy muiden muassa näistä Hubbardin piirtämistä sarjoista Kalastusta kattien tapaan, Julistejupakka ja Onpa kokoa pähkinänsärkijällä!.

Ankkalegendat-sarjan kolmas osa Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita tärähtää kirjakauppoihin nyt syyskuussa. Sarjan edellisten osien tavoin se sulkee kansiensa sisään Carl Barksin seikkailuita, joihin Don Rosa on tehnyt oman jatkonsa.

Ankkalegendojen kahdessa aiemmassa osassa on jo saanut hämmästellä Rosan sarjoissa tämän insinöörimäisellä tarkkuudella poimimia yksityiskohtia mestari Barksin sarjoista, eikä Kultaisen kypärän metsästäjissäkään jäädä kyseisestä ilosta paitsi. Sarjan kolmas kirja on muutenkin takuulla fanien mieleen – ainakin rosalaisten fanien – sillä sen aloittaa yksi Kentuckyn ankkakuninkaan omista lapsuuden suosikeista. Mukana on myös monen fanin oma Rosa-suosikki Kirje kotoa. Barksistit puolestaan ilahtunevat sarjasta Aku Ankan atomipommi, joka on julkaistu Suomessa aiemmin vain kahdesti eikä sitä ole koskaan nähty esimerkiksi Aku Ankka -lehdessä.

 

Sarjakuvien lisäksi kirjassa on Rosan esipuhe sekä hänen sarjojaan varten kirjoittamia kommentteja.

Ankkalegendat 3 - Kultaisen kypärän metsästäjät löytyy myös Aku Ankan kaupasta.

Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita sisältää seuraavat tarinaparit:

Aku Ankka ja kultainen kypärä – Kolumbuksen kadonneet kartat
Roope-setä kääpiöintiaanien maassa – Windigojen mailla
Harvinaisia rahoja – Ahneen palkka
Aku Ankan atomipommi – Avaruuden valloittajat
Vanhan linnan salaisuus – Kirje kotoa

Aku Ankka Lataamoa kehitetään hiljalleen koko ajan. Uusin uutuus on ruutulukija, joka ilahduttanee älypuhelimella sarjakuviaan nauttivia.

Poissa ovat ne päivät, jolloin älyluurilla joutui suurentamaan ja pienentämään sarjakuvasivua, kun nautiskeli ankkojen ja hiirien seikkailuista. Aku Ankka Lataamon Android- ja iOS-sovelluksissa toimii nyt nimittäin vallan kätevä ruutulukija, jonka kanssa sarjiksia voi lukea ruutu kerrallaan.

Ruutulukijan saa päälle kaksoistäppäämällä sarjakuvan ruutua ja ruudusta toiseen siirtyminen onnistuu pyyhkäisemällä tai täppäämällä. Tavalliseen sivunäkymään voi puolestaan palata kaksoistäppäämällä ruutua uudelleen.

Eikä tässä suinkaan vielä kaikki! Aku Ankan taskukirjojen valikoima on lisääntynyt huomattavasti. Arkisto kattaakin jo lähes kaikki Taskarit aivan alusta alkaen. Kirjasto saadaan täydennettyä kokonaiseksi kuluvan syksyn aikana. Pian pääsee siis lukemaan kaikki taskukirjat numerojärjestyksessä, mikäli moisesta urakasta on haaveillut.

Nemoa etsimässä -elokuvasta tutut eväkkäät palaavat valkokankaalle.

Jo kolmetoista vuotta on vierähtänyt siitä, kun ylihuolehtivuuteen taipuvainen vuokkokala Marlin etsi kotiriutalta kadonnutta poikaansa Nemoa elokuvassa Nemoa etsimässä (Finding Nemo, 2003). Tuosta palkitusta animaatiosta tutut kalat ovat kuitenkin Disneyn ja Pixarin uutuuteen, 26. elokuuta Suomen ensi-iltansa saavaan leffaan Doria etsimässä (Finding Dory, 2016) mennessä ikääntyneet ainoastaan vuoden verran. Nyt palettivälskäri Dori, jonka Marlin sai avukseen Nemon jäljille, asuu Isolla valliriutalla Marlinin ja Nemon naapurina, Nemo on reipas koululainen herra Rauskun luotsaamassa ryhmässä, ja Marlin yrittää yhä opetella luottamaan poikansa taitoihin enemmän.
Tällä kertaa seikkailu saa alkunsa, kun lähimuistin menetyksestä kärsivä Dori alkaa muistaa välähdyksiä lapsuudestaan ja ihmetellä, missä hänen oma perheensä mahtaa olla. Dori, Nemo ja hieman vastahakoisesti mukaan etsintäretkelle lähtevä Marlin saavat jälleen apua kilpikonnilta ja pääsevät merivirran kyydissä Kalifornian rannikolle. Siellä kolmikko kuitenkin joutuu eroon toisistaan, kun paikallisen merieläinpuiston työntekijät nappaavat Dorin ja vievät kalan hoidettavaksi puiston eläinsairaalan karanteeniosastolle. Sen jälkeen Dori jatkaa vanhempiensa jäljittämistä merieläinpuistossa apunaan mustekala Hank, valashai Destiny sekä maitovalas Bailey. Nemo ja Marlin puolestaan yrittävät epätoivoisesti hakea uudestaan käsiinsä Dori-ystävänsä, jonka selviytymisestä yksin he ovat – ymmärrettävistä syistä – huolissaan. Kaikenlaiset hankaluudet ja vaaratilanteet vaanivat jokaisen kulman ja kiven takana, eikä niille hetkellisistä suvantokohdista huolimatta tunnu tulevan loppua.
Andrew Stanton, elokuvan ohjaaja ja yksi käsikirjoittajista, sanoo halunneensa vihdoin vastata ensimmäisessä Nemo-elokuvassa avoimeksi jääneeseen kysymykseen siitä, miksi Marlin löysi Dorin uiskentelemasta meressä päämäärättömästi aivan yksin. Huonomuistisen Dorin, alati hermoilevan Marlinin ja toinen rintaevä lyhytkasvuisena syntyneen Nemon lisäksi tarinan sankareiksi nousevat äkeä, seitsenlonkeroinen mustekala, likinäköinen valashai, kaukopaikannuskyvystään epävarma maitovalas sekä hömelö amerikanjääkuikka. Elokuvan opetus onkin se, että päättäväisyydellä pääsee pitkälle ja omaa heikkouttaan voi käyttää myös voimavarana.
Kuten vanhemmassakin Nemo-elokuvassa, myös tässä merenalaiset maisemat värikkäine kasveineen ja kiiltäväkylkisine kaloineen näyttävät upeilta, ja 3D-tekniikka mahdollistaa sen, että katsoja ikään kuin pääsee itsekin merivirtojen vietäväksi. Leffan suomenkielisinä ääninä kuullaan muiden muassa mainiota Pertti Sveholmia Hankinä sekä ykkösosasta tuttuja Ona Kamua Dorina ja Tom Pöystiä Marlinina. Ja vielä pikku vinkki: jos haluat tietää, miten kävi ensimmäisen elokuvan lopussa hammaslääkärin akvaariosta paenneille kalakavereille, malta katsoa koko filmi ihan loppuun asti!

Katso tästä vielä elokuvan traileri.

 

 

Tammikuussa Aku Ankan toimitus julisti kilpailun, jossa etsittiin uutta konnaa Ankkalinnaan. Voittajakonna on nyt selvillä!

Kelmiehdokkaiden huima tulva yllätti toimituksen tyystin, ja lopulta ehdokkaita kertyi kaikkiaan noin 1400.  Voittajan seulominen oli melkoinen (vaikka toki sitäkin hykerryttävämpi) urakka, mutta kiivaan lapioinnin jälkeen pöydälle jäi kova kärkikuusikko. Niistä lopullisen voittajan valitsi ammattitarinankertojan erehtymättömällä silmällä ankkataiteilija Kari Korhonen.

Voittajaksi kiilasi puuteriperuukin mitalla Bär Lingonsylt, köyhtynyt aatelinen ja vapaaherra. Ränsistyneessä kartanossaan Ankkalinnan ulkopuolella Bär suunnittelee rikoksiaan, jotka voi sopivasti kätkeä vilkkaan seurapiirielämän suomien sattumien suojiin. Bärin isä ja äiti ovat Katri-Maria Kortelainen-Takala ja Karri Takala. Kari ihastui syvästi ketkuun mutta sympaattiseen Lingonsyltiin, ja hahmon debyyttisarjan käsikirjoitus on jo liki valmis. Suuri yleisö joutuu kuitenkin odottamaan kohtaamista Ankallispäivän numeron (48/2016) ilmestymiseen asti.