Varoitusviesti

Tämän lomakkeen lähetystoiminto on asetettu pois päältä.

Nemoa etsimässä -elokuvasta tutut eväkkäät palaavat valkokankaalle.

Jo kolmetoista vuotta on vierähtänyt siitä, kun ylihuolehtivuuteen taipuvainen vuokkokala Marlin etsi kotiriutalta kadonnutta poikaansa Nemoa elokuvassa Nemoa etsimässä (Finding Nemo, 2003). Tuosta palkitusta animaatiosta tutut kalat ovat kuitenkin Disneyn ja Pixarin uutuuteen, 26. elokuuta Suomen ensi-iltansa saavaan leffaan Doria etsimässä (Finding Dory, 2016) mennessä ikääntyneet ainoastaan vuoden verran. Nyt palettivälskäri Dori, jonka Marlin sai avukseen Nemon jäljille, asuu Isolla valliriutalla Marlinin ja Nemon naapurina, Nemo on reipas koululainen herra Rauskun luotsaamassa ryhmässä, ja Marlin yrittää yhä opetella luottamaan poikansa taitoihin enemmän.
Tällä kertaa seikkailu saa alkunsa, kun lähimuistin menetyksestä kärsivä Dori alkaa muistaa välähdyksiä lapsuudestaan ja ihmetellä, missä hänen oma perheensä mahtaa olla. Dori, Nemo ja hieman vastahakoisesti mukaan etsintäretkelle lähtevä Marlin saavat jälleen apua kilpikonnilta ja pääsevät merivirran kyydissä Kalifornian rannikolle. Siellä kolmikko kuitenkin joutuu eroon toisistaan, kun paikallisen merieläinpuiston työntekijät nappaavat Dorin ja vievät kalan hoidettavaksi puiston eläinsairaalan karanteeniosastolle. Sen jälkeen Dori jatkaa vanhempiensa jäljittämistä merieläinpuistossa apunaan mustekala Hank, valashai Destiny sekä maitovalas Bailey. Nemo ja Marlin puolestaan yrittävät epätoivoisesti hakea uudestaan käsiinsä Dori-ystävänsä, jonka selviytymisestä yksin he ovat – ymmärrettävistä syistä – huolissaan. Kaikenlaiset hankaluudet ja vaaratilanteet vaanivat jokaisen kulman ja kiven takana, eikä niille hetkellisistä suvantokohdista huolimatta tunnu tulevan loppua.
Andrew Stanton, elokuvan ohjaaja ja yksi käsikirjoittajista, sanoo halunneensa vihdoin vastata ensimmäisessä Nemo-elokuvassa avoimeksi jääneeseen kysymykseen siitä, miksi Marlin löysi Dorin uiskentelemasta meressä päämäärättömästi aivan yksin. Huonomuistisen Dorin, alati hermoilevan Marlinin ja toinen rintaevä lyhytkasvuisena syntyneen Nemon lisäksi tarinan sankareiksi nousevat äkeä, seitsenlonkeroinen mustekala, likinäköinen valashai, kaukopaikannuskyvystään epävarma maitovalas sekä hömelö amerikanjääkuikka. Elokuvan opetus onkin se, että päättäväisyydellä pääsee pitkälle ja omaa heikkouttaan voi käyttää myös voimavarana.
Kuten vanhemmassakin Nemo-elokuvassa, myös tässä merenalaiset maisemat värikkäine kasveineen ja kiiltäväkylkisine kaloineen näyttävät upeilta, ja 3D-tekniikka mahdollistaa sen, että katsoja ikään kuin pääsee itsekin merivirtojen vietäväksi. Leffan suomenkielisinä ääninä kuullaan muiden muassa mainiota Pertti Sveholmia Hankinä sekä ykkösosasta tuttuja Ona Kamua Dorina ja Tom Pöystiä Marlinina. Ja vielä pikku vinkki: jos haluat tietää, miten kävi ensimmäisen elokuvan lopussa hammaslääkärin akvaariosta paenneille kalakavereille, malta katsoa koko filmi ihan loppuun asti!

Katso tästä vielä elokuvan traileri.

 

 

Aku Ankka juhlistaa Suomea

Onko Ankkalinna Suomi vai Suomi Ankkalinna? Jokaisessa tänä vuonna ilmestyvässä Aku Ankka -lehdessä ilmestyy nimittäin yksisivuinen sarjakuva, jossa Suomen historian yksityiskohdat tapahtuvat myös Ankkalinnassa.

Mitä tapahtui, kun Hessu kaatui juoksukisoissa? Kuka kiipesi palmuun ja miksi? Onko Ankkalinna muka voittanut jääkiekon MM-kultaa? Suomen juhlavuoden sarjakuvissa pohditaan myös, millainen Suomi on 100 vuoden päästä.

Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi Ankkalinnassa eletään koko vuosi 2017 rinnakkaistodellisuutta. Suomen historian yksityiskohdat ovat merkillisesti tapahtuneet myös Ankkalinnassa, ja jokaisessa Aku Ankan numerossa on sivun sarjakuva Suomen historiasta tai muuten Suomeen ja suomalaisuuteen liittyvästä teemasta. Aku Ankan toimitus ja Kari Korhonen ovat ideoineet sarjoja yhdessä, ja vuoden aikana on luvassa kerrassaan hulvattomia hetkiä.

Yksisivuisten sarjojen lisäksi vuoden aikana päästään ihailemaan komeita Suomi-teemaisia kansia, joita ovat tehtailleet eturivin ankkataiteilijat. Oman näkemyksensä Suomesta antavat kansien kautta mm. Giorgio Cavazzano, Daan Jippes ja Paco Rodriques.

Kaikki Suomen satavuotishulinaan liittyvät kannet ja tarinat tunnistat Suomi 100 -lakkilogosta.

Suomi 100 -lakkilogo ja Daan Jippesin Vihaiset ankat -kansikuvaluonnos.

Jotta joulun odotus olisi täynnä hupia, tarjoaa Ankka-perhe tänä vuonna joulukalentereita koko perheelle. Pienimmät nimittäin ilahtuvat taatusti Aku Ankka Juniorin omasta kalenterista ja pienemmät sekä isommat puolestaan Akkarin kalenterista.

Aku Ankan joulukalenteri löytyy viime vuoden tapaan Lataamon puolelta ja juonikin noudattelee jo miltei perinteistä. Kalenterin luukusta aukeaa nimittäin päivittäin uusi sarjakuvatarina, johon liittyvään kysymykseen oikein vastaamalla ottaa osaa upean pääpalkinnon arvontaan. Pääpalkinnon – PlayStation 4 -konsoli ja Skylanders Imaginators -peli – lisäksi arvomme joka päivä mahtavan yllätyspalkinnon. Klikkaa alla olevaa kuvaa, niin pääset Aku Ankka joulukalenteriin. (Jatka lukemista kuvan jälkeen, mikäli haluat selvittää, mistä Juniorin joulukalenterissa on oikein kyse.)

Päivän kysymykseen pääset vastaamaan, kun klikkaat tai täppäät sarjakuvaa. Tällöin vastausnäkymä aukeaa. Akkarin toimituksen tekninen tuki muuten vinkkaa, että joulukalenterin lukemisessa kannattaa käyttää jotakin muuta selainta kuin Internet Exploreria.


Aku Ankka Juniorin joulukalenterin ensimmäinen luukku aukeaa niin ikään torstaina 1.12.2016. Perheen pienimmille ja kaikille muillekin leikkimielisille sopivan kalenterin ideana on, että joka päivä aina jouluaattoon asti Juniorin digipalveluun ilmestyy uusi kysymys ja siihen liittyvä puuhatehtävä tai sarjakuvatarina – kaikki Juniorin malliin ääneen luettuna! Käy kuuntelemassa tarina tai tekemässä puuha ja vastaa sitten kysymykseen. Mukana puuhissa ja tarinoissa seikkailevat paitsi tutut ankkalinnalaiset myös muut Disney-sankarit Tähkäpäästä Autoihin ja Nalle Puhista Toy Story -hahmoihin! Alla olevaa kuvaa klikkaamalla pääset Junnun joulukalenteriin.

Kaikkien ainakin kerran oikein vastanneiden kesken arvomme tammikuun alussa muhkeaakin muhkeamman paketin ankkamaisia tuotteita, kuten kirjoja, pehmolelun, lautapelin, pyyhkeen ja lakanat. Mitä useampaan kysymykseen vastaat, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on voittaa palkinto omaksesi. Jännittävää joulun odotusta!

 

Toimitus on kuluneen vuoden aikana saanut huolestuttavan määrän ilmoituksia uskollisilta lukijoiltaan, ettei Akkari ole tullut postilaatikkoon keskiviikkoisin, niin kuin sen pitäisi.

Samoin matkalla rikkoontuneista lehdistä on tullut ennätysmäärä valituksia, emmekä tietenkään voi sietää moista!

Aku Ankan toimitus on useita kertoja ottanut yhteyttä Postiin ja vaatinut Akkarin jakeluun ryhtiliikettä. Samoin Aku Ankan kustantaja Sanoma on tiiviissä yhteistyössä Postin kanssa yrittänyt löytää ongelmiin ratkaisua. Valitettavasti tilanne ei ole Postillekaan helppo, mutta valituksemme on otettu vakavasti ja tilannetta yritetään korjata.

Tiedämme täällä toimituksessa, että keskiviikko on viikon paras päivä – ilmestyyhän silloin Aku Ankka. Tuota perinnettä emme halua katkaista. Jos saamme tietää koko maan laajuisista jakeluhäiriöistä, lupaamme avata uusimman Akkarin Lataamoon vapaasti luettavaksi seuraavan numeron ilmestymiseen asti.

Terveisin

Aku Ankan toimituksen puolesta päätoimittaja Hyyppä

 

P.S. Kaikissa Akkarin tilaukseen liittyvissä asioissa kannattaa muuten olla yhteydessä Sanoman asiakaspalveluun.

Aku Ankan toimitus teetti keväällä 2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten lasten suosikkiammatit. Viiden kärki yllätti kaikki – paitsi ehkä lapset.

"Koska Aku Ankka on elämänsä aikana kokeillut satoja toinen toistaan kummallisempia ammatteja, Aku Ankan toimitus halusi selvittää suomalaisten lasten suosikkiammatit. Viidestä suosituimmasta ammatista päätettiin piirrättää omat sarjakuvat, ja varauduimmekin toinen toistaan kummallisempiin, moderneihin ammatteihin. Mikä yllätys meitä odottikaan”, päätoimittaja Aki Hyyppä kertoo.

Lasten toiveammattien kärjessä olivat nimittäin Kopla Helsinki Oy:n tekemässä tutkimuksessa varsin perinteiset työt: opettaja, eläinlääkäri, poliisi, lääkäri ja palomies. Eivätkä suinkaan Akunkin testaamat kalatarkastaja, apulaistalkkarin lomittaja tai hotellinjohtaja. Suosikkien lisäksi tutkimuksessa näkyivät myös uudemmat ammatit ja luovuus. Mainintoja saivat esimerkiksi parturi-kampaaja, pelien kehittäjä, legoinsinööri, ammattiurheilija, arkkitehti, näyttelijä, kokki, antikvariaatin pitäjä, delfiinien kouluttaja, insinööri ja muotisuunnittelija. Liekö joukossa sellainenkin ammatti, jota Aku itse ei olisi kokeillut?

Tutkimukseen osallistuneet yli neljäsataa 1.–6.-luokkalaista kertoivat myös, millaisia ominaisuuksia he arvelivat ammateissa tarvitsevansa ja mikä työssä on tärkeintä. Noin kolmannes vastanneista uskoo tarvitsevansa unelmatyössään rohkeutta, kärsivällisyyttä ja taitoa olla tekemisissä muiden kanssa. Tytöt arvelevat tarvitsevansa työssään ystävällisyyttä poikia enemmän ja tytöille työssä on tärkeää muiden ihmisten ja eläinten auttaminen. Pojat puolestaan arvelevat tarvitsevansa matematiikkaa unelmiensa pestissä tyttöjä useammin. Se lieneekin totta, sillä monelle pojalle oli myös tärkeää saada paljon rahaa – ja pitäähän tienestinsä osata laskea Roope-sedän tavoin tarkkaan.

Ankkalinnan kiinnostavin homma on lasten mielestä keksijänero Pelle Pelottomalla juurikin työssä vaadittavan kekseliäisyyden takia. Toiselle sijalle kiri Roope Ankka, jonka työnkuva koettiin mielenkiintoiseksi onnistumisen ja rahan teon ansiosta. Kolmannelle sijalle pääsi Aku varsin pitkän ansioluettelonsa siivittämänä.

Entä kuinka ankkalinnalaiset pärjäävät viidessä suosituimmassa ammatissa? Sen voi katsoa 2.11.2016 ilmestyneestä Aku Ankasta. Aku Ankan toimitus nimittäin teetti kyseisistä töistä kustakin oman sarjansa Kari Korhosen ja muiden ankkataiteilijoiden avustuksella. Korhosen piirrosjäljen ja käsikirjoitusten lisäksi lehdessä nähdään myös Rodriquesin ja Flemming Andersenin taiteilemia sarjoja.