Ankkauniversumin arkkitehdit 8
Tämä huikeiden maisemien mestarin piirtämä ruutu löytyy sarjasta Pendelöijien parhaimmistoa (RS 7/2012).

Aku-taiteilijoiden esittelysarjamme jatkuu jälleen todellisella mestarilla, joka on tuttu niin Akkarin kuin Taskarienkin lukijoille jo vuosien takaa. Tusinoittain Aku Ankan taskukirjojen kansia taiteillut Marco Rota aloitti piirtämällä Hiiri- ja Ankka-sarjoja, mutta suomalaisten sydämiin hän raapusti itsensä viimeistään 1980-luvulla viikinkiankka Augustuksen siivellä.

Milanossa vuonna 1942 syntynyt Marco Rota sai ensimmäisen kipinänsä ankkoihin 7-vuotiaana lukiessaan italialaisesta Topolino-lehdestä tarinan Vanhan linnan salaisuus. Hän onkin työskennellyt sarjakuvien parissa teinipojasta lähtien. Omia sarjakuviaan 1950-luvulta alkaen piirtänyt Rota palkattiin Italiassa Disney-sarjakuvia julkaisseen Mondadorin palvelukseen jo 1963, kun hän oli ensin herättänyt kustantamon huomion kuvittamalla kirjan autojen historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Aluksi nuoren Marco Rotan työn kuvaan kuuluivat lähinnä kansikuvat ja kuvitukset. Ensimmäisen varsinaisen Mikki-sarjansa hän piirsi vasta 1971, mutta kolme vuotta myöhemmin hän oli jo edennyt Topolinon art directoriksi. Ensimmäisen Mikki-sarjansa aikoihin Rotan tyyli oli vielä varsin lähellä perinteistä italotyyliä, ja monissa vanhoissa Aku Ankan taskukirjoissa on hänen piirtämänsä kansi lukuisten tarinoiden lisäksi. Kaikkien aikojen ensimmäinen Rotan Disney-tarina Siniruusukkeinen tiikeri julkaistiin Suomessa muuten Taskarissa 47.

Piirtäjänä itseoppinut Rota kehitti 1980-luvun myötä Ankka-piirroksensa hyvin lähelle Carl Barksin ikonista Aku-tyyliä ja sai jopa suomalaiset asianharrastajat menemään vipuun sarjoillaan! Aku Ankoissa 12–15/1983 julkaistu Augustus Ankka ja viikingit löi suomalaiset ankistit ällikällä laadukkaalla piirrosjäljellään, ja Rota onkin Barksin lisäksi ensimmäisiä piirtäjiä, jonka nimen Aku Ankan toimitus paljasti innostuneen palautetulvan myötä Toimituksen Omassa Nurkassa Aku Ankassa 45/1983.

Marco Rota oli itseoikeutetusti yksi Ankantekijät-kirjasarjassa esitellyistä piirtäjämestareista, ja Painajainen Paratiisitiellä -kirjan julkaisuvuonna 2005 myös suomalaiset lukijat saivat tutustua lämminhuumoriseen mestariin tiivistunnelmaisissa haastattelu- ja nimmarointitilaisuuksissa.

Käsikirjoittaminen on myös Rotan sydäntä lähellä, mutta tuotannon nopeuttamiseksi ovat monet tekstinikkarit taanneet Rotan sarjojen tasaisen vuon. Erityisesti Rotan pirtaan on sopinut brittiläisen käsikirjoittajakoulukunnan terävin nykykynä Paul Halas (s. 1941), joka maestron vakituisena yhteistyökumppanina osaa kutkutella Rotan kynästä parhaat sarjat ja uljaimmat näkymät. Rotan erityisesti rakastamat erilaiset kulkupelit pääsevät usein myös Halasin sarjoissa näkyvään rooliin. Halasin tausta on nimenomaan animaatiopuolella, mikä näkyy ennen kaikkea huikeissa visuaalisissa panoraamaruuduissa, joissa Rotan taito pääsee uljaasti oikeuksiinsa. Barksin tapaan Rotakin on pitänyt huolen siitä, että hänen tarinoidensa maantieteelliset yksityiskohdat ovat aitoja. Esimerkiksi sarjaan Aku Ankka ja Saraseenien yö on päässyt maisema, joka avautuu ligurialaisen Varigottin satamalaiturilta.

Maisemien ihastelun lisäksi Rotan sarjoista voi etsiä kaikenlaista pientä hauskaa. Tarkkana kannattaa olla esimerkiksi sarjakuvaruuduissa vilahtavien taulujen kohdalla, niistä kun saattaa löytää signeerauksen "Marks" kunnianosoituksena mestari Barksille.

Aku Ankka Lataamosta kannattaa lukea Marco Rotan sarjoista ainakin Painajainen Paratiisitiellä (AA 20–21/1997), jossa Ankkalinna avautuu New Yorkin kaltaisena suurkaupunkina. Voipa sarjasta bongata myös varsin tutunoloisen koirankin. Artikkelissakin mainittu Augustus Ankka ja viikingit (AA 12–15/1983) on myös tutustumisen arvoinen. Mainio esimerkki Rotan tarkkuudesta yksityiskohtien suhteen on sarja Taistelu Ankkalinnasta (AA 40/1992), jossa miltei pääosan varastavat lentokoneet Rota on piirtänyt ottaen mallia oikeista siipipeleistä.

Nyt syksyn kirjasadon komein uutuus on vihdoin kaupoissa. Toimituksessa lehteillään ylpeinä Aki Kaurismäen, Kari Korhosen ja Giorgio Cavazzanon yhteistyönä syntyneen sarjakuvan Ankka vailla menneisyyttä ensijulkaisua.

Idea sarjakuvasta sai alkunsa vuoden 2015 keväällä, kun toimittaja Kirsi Ahonen haastatteli Giorgio Cavazzanoa Roope-setä-lehden platinanumeroa 4/2015 varten. Taiteilija kertoi, kuinka hienoa olisi vielä kerran päästä piirtämään jokin todellinen klassikkosarja vaikkapa elokuvan maailmasta. Tällöin päätoimittaja Aki Hyyppä ja suomen paras ja ainoa ankkataiteilija Kari Korhonen löivät viisaat päänsä yhteen ja lähtivät miettimään, mikä elokuvataiteen suomalainen merkkiteos taipuisi hienosti ankkasarjakuvaksi. Vaihtoehtoja oli useita, mutta voittajaksi valikoitui Aki Kaurismäen palkittu Mies vailla menneisyyttä. Kun vielä ohjaaja itsekin innostui projektista, Korhonen sai ruveta hommiin. Ja vuoden kuluttua Cavazzanolla olikin jo edessään kuvakäsikirjoitus, joka ennen pitkää jalostui siksi helmeksi, joka nyt on kaikkien ihailtavissa. Piirtäjän toive siis toteutui, ja kuten hän itse kirjan haastattelussa toteaa, hän taitaa tätä nykyä olla Disney-taiteilijoista se, joka on piirtänyt eniten elokuvamaailmaan sijoittuvia sarjoja.

Toimitukselle Ankka vailla menneisyyttä -sarja oli siinä mielessä poikkeuksellinen työ, että kerrankin hahmot pantiin puhumaan muuta kuin ankkalinnaa. Tarinaa lukiessa saattaa huomata, kuinka poikkeuksellisen pelkistettyjä kuplatekstit paikoin ovat – siis näin aina silloin, kun ruutujen tapahtumat mukailevat uskollisesti Kaurismäen elokuvan kohtauksia. Aku puhuu siis kaurismäkeä, ei ankkaa! Kuten aina ankkasarjakuvien käsikirjoituksia työstäessään, Korhonen on tehnyt tämänkin sarjan käsikirjoituksen englanniksi, ja totta kai sovittanut elokuvan ankkojen maailmaan. Niinpä toimituksen tehtäväksi jäi katsoa, että tekstit seuraavat suomennettuna mahdollisimman tarkkaan kaurismäkeläisiä polkuja. Toki perinteistä ankkakieltäkin sarjassa kuullaan: etenkin kun Aku on sarjakuvan alussa armoton lörpöttelijä. Häneen puistonpenkillä saatu isku näet vaikuttaa päinvastoin kuin Kaurismäen elokuvan Mieheen, joka menee tällistä mykäksi. Vaan kuinkas sitten käykään? Sen saatte itse selvittää.

Toivottavasti teillä on yhtä hauskaa kirjaa lukiessanne kuin meillä oli sitä tehdessämme!

Aku Ankassa 39/2016 julkaistiin kaksi Laukaan peruskoulun viidesluokkalaisten kääntämää sarjakuvaa, jotka toki oli tavalliseen tapaan Aku Ankan toimituksessa toimitettu. Sinäkin voit kokeilla sarjakuvan suomentamista oheisella yksisivuisella.

Ennen kuin ryhdyt hommiin, lukaise pikainen tiivistelmä Akkarin toimituksen käännösohjeista.

Jos oikeasti mielit kääntäjäksi tulee sinun hallita hyvä ja virheetön suomen kieli. Paina siis mieleesi niin välimerkkisäännöt kuin yhdyssanatkin (tämä pätee muuhunkin kääntämiseen kuin vain Akkarin). Ankkalinnaan eivät kuulu alatyyliset ilmaukset eikä turha väkivallalla uhkailu. Samoin julma solvaaminen katsotaan kaikkea muuta kuin hauskaksi.

Aku Ankkaa ei käännetä sanasta sanaan, vaan toisinaan alkuperäiseen käsikirjoitukseen keksitään nokkelampia sanamuotoja ja vinkeämpiä vitsejä, jotta arkisemmastakin jutusta saadaan hauska. Tässä kohdin Ankkalinnassa poiketaan reippaasti kaunokirjallisesta kääntämisestä, jossa tarkoituksena on noudattaa kirjailijan ääntä. Ankkalinnassa pyrimme siis sujuvasti soljuvaan suomeen, kuitenkin turhia puhekielimäisyyksiä vältellen (Hessukin sanoo vain ”mä” ja ”sä”, mutta puhuu muuten varsin kirjakielisesti).

Kun käännös on valmis, kannattaa se lukea vielä ääneen. Tällöin huomaa usein vielä ne kohdat, joissa teksti ei oikein suju vuoropuhelun lailla – Aku Ankka kun pääosin on juuri vuoropuhelua.

Sitten vain kääntämään!

Voit tulostaa alta sarjakuvasta version, jonka puhekuplat ovat tyhjät. Sitten voit vaikka tekstaamalla kokeilla, miltä kääntämäsi teksti näyttää itse sarjiksessa.

Ankkalegendat-sarjan kolmas osa Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita tärähtää kirjakauppoihin nyt syyskuussa. Sarjan edellisten osien tavoin se sulkee kansiensa sisään Carl Barksin seikkailuita, joihin Don Rosa on tehnyt oman jatkonsa.

Ankkalegendojen kahdessa aiemmassa osassa on jo saanut hämmästellä Rosan sarjoissa tämän insinöörimäisellä tarkkuudella poimimia yksityiskohtia mestari Barksin sarjoista, eikä Kultaisen kypärän metsästäjissäkään jäädä kyseisestä ilosta paitsi. Sarjan kolmas kirja on muutenkin takuulla fanien mieleen – ainakin rosalaisten fanien – sillä sen aloittaa yksi Kentuckyn ankkakuninkaan omista lapsuuden suosikeista. Mukana on myös monen fanin oma Rosa-suosikki Kirje kotoa. Barksistit puolestaan ilahtunevat sarjasta Aku Ankan atomipommi, joka on julkaistu Suomessa aiemmin vain kahdesti eikä sitä ole koskaan nähty esimerkiksi Aku Ankka -lehdessä.

 

Sarjakuvien lisäksi kirjassa on Rosan esipuhe sekä hänen sarjojaan varten kirjoittamia kommentteja.

Ankkalegendat 3 - Kultaisen kypärän metsästäjät löytyy myös Aku Ankan kaupasta.

Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita sisältää seuraavat tarinaparit:

Aku Ankka ja kultainen kypärä – Kolumbuksen kadonneet kartat
Roope-setä kääpiöintiaanien maassa – Windigojen mailla
Harvinaisia rahoja – Ahneen palkka
Aku Ankan atomipommi – Avaruuden valloittajat
Vanhan linnan salaisuus – Kirje kotoa

Aku Ankka Lataamoa kehitetään hiljalleen koko ajan. Uusin uutuus on ruutulukija, joka ilahduttanee älypuhelimella sarjakuviaan nauttivia.

Poissa ovat ne päivät, jolloin älyluurilla joutui suurentamaan ja pienentämään sarjakuvasivua, kun nautiskeli ankkojen ja hiirien seikkailuista. Aku Ankka Lataamon Android- ja iOS-sovelluksissa toimii nyt nimittäin vallan kätevä ruutulukija, jonka kanssa sarjiksia voi lukea ruutu kerrallaan.

Ruutulukijan saa päälle kaksoistäppäämällä sarjakuvan ruutua ja ruudusta toiseen siirtyminen onnistuu pyyhkäisemällä tai täppäämällä. Tavalliseen sivunäkymään voi puolestaan palata kaksoistäppäämällä ruutua uudelleen.

Eikä tässä suinkaan vielä kaikki! Aku Ankan taskukirjojen valikoima on lisääntynyt huomattavasti. Arkisto kattaakin jo lähes kaikki Taskarit aivan alusta alkaen. Kirjasto saadaan täydennettyä kokonaiseksi kuluvan syksyn aikana. Pian pääsee siis lukemaan kaikki taskukirjat numerojärjestyksessä, mikäli moisesta urakasta on haaveillut.