Kuka se siellä auko nokkaansa? Aku Ankka työn touhussa Gottfredsonin sarjassa Editor-in-Grief, jonka suomennoksessa Aku Ankka esiintyi ensi kerran Suomessa vuonna 1935.
"Editor-in-Grief" eli "Mikin oma sanomalehti" sisältyy myös lokakuussa ilmestyvään muhkeaan Gottfredson-kokoelmaan.
Aku ja Mikki mediapelin myrskynsilmässä tarinassa "Mikin oma sanomalehti".
Uhkaava viittahahmo Mustakaapu syntyi Gottfredsonin kynästä.
Tämäkin iloinen veikko esiintyi varhain Gottfredsonin sarjoissa...
...kuten myös tämä ihastuttava neiti...
...sekä tämä kunnon kaveri, jonka alkuaikojen nimi oli Dippy Dawg!

Ankkauniversumin arkkitehdit -sarjan toisessa osassa tutustutaan tarkemmin Mikki-maestro Floyd Gottfredsoniin sekä tarjoillaan pieni makupala Gottfredson-kokoelmannälkään.

Arthur Floyd Gottfredson syntyi mormoniperheeseen Utahissa vuonna 1905. Gottfredsonin isän isoisä oli muuttanut Amerikkaan Tanskasta vuonna 1840.

Sarjakuvaura alkoi kirjekursseilla, joita Gottfredson alkoi käydä loukattuaan kätensä metsästysonnettomuudessa ja jouduttuaan pitkäksi ajaksi vuoteenomaksi.

Vuonna 1928 Gottfredson sijoittui kansallisessa sarjakuvakilpailussa toiseksi ja muutti perheineen Kaliforniaan. Kun töitä piirtäjänä sanomalehdissä ei ensin löytynyt, hän työskenteli filmikoneen pyörittäjänä elokuvateatterissa. Miehellä oli työstä kokemusta jo Utahin ajoilta.

Walt Disney palkkasi Gottfredsonin vuonna 1929 alun perin tehtailemaan välikuvia Hullunkuriset sinfoniat -animaatioiden väliin. Gottfredson oli kuitenkin jo yhtiöön tullessaan maininnut herra Disneylle mielivänsä itse asiassa päästä tekemään sarjakuvia animaatioiden sijaan.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Disney pyysi Gottfredsonia tuuraamaan Ub Iwerksiä ja Win Smithiä neljä kuukautta ilmestyneen Mikki-sarjisstripin piirtäjänä siihen asti, kunnes paikalle palkattaisiin uusi taiteilija. Väliaikainen pesti venyi 45 vuoden mittaiseksi. Gottfredson piirsi päivittäistä Mikki-sarjaa aina siihen asti, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1975.

Gottfredsonin ensimmäinen Mikki-strippi ilmestyi viides toukokuuta 1930 – joka sattui myös olemaan miehen 25-vuotissyntymäpäivä!

Aluksi lyhyet Mikki-stripit olivat osa pidempiä, vauhdikkaita jatkotarinoita. Kokonaisuuksina näitä tarinoita julkaistiin myöhemmin albumeissa ja kuvakirjoissa. Vuonna 1955 Gottfredson sai ohjeen tehdä stripeistä päivittäisiä gageja jatkotarinoiden sijaan.

Vuodesta 1934 Gottfredson sai joksikin aikaa avustajat piirros- ja käsikirjoitustyöhön, mutta vuodesta 1943 hän piirsi jälleen tarinat itse. Käsikirjoittajan pallilla istui kuitenkin avustaja aina uran loppuun asti: Ted Osborne vuosina 1934–49, Merrill De Maris (1934–42), Dick Shaw (1942–44), Bill Walsh (1944–64), Roy Williams (1964) ja Del Connell (1968–82).

Huolimatta intohimostaan sarjakuvaan Gottfredson sai vaikutteita animaatiosta: hän kertoi tavoitelleensa piirroksiinsa liikkuvasta kuvasta tuttua liikkeen tuntua.

Sarjakuvien piirtämisen lisäksi Gottfredson toimi Disneyn sarjakuvaosaston johtajana vuosina 1930–1946. Disney-yhtiössä Gottfredson tunnettiin hyväntuulisena herrasmiehenä.

Gottfredsonin piirrosjälki on innoittanut muiden muassa italialaista Romano Scarpaa.

Monta maukasta Gottfredson-klassikkoa löytyy lokakuussa 2014 ilmestyneestä muhkeasta Mikin oma sanomalehti -kirjasta.

 

 

Lisää saman tekijän sarjoja on luvassa myös tämän vuoden lokakuussa ilmestyvässä kirjassa.

Nyt syksyn kirjasadon komein uutuus on vihdoin kaupoissa. Toimituksessa lehteillään ylpeinä Aki Kaurismäen, Kari Korhosen ja Giorgio Cavazzanon yhteistyönä syntyneen sarjakuvan Ankka vailla menneisyyttä ensijulkaisua.

Idea sarjakuvasta sai alkunsa vuoden 2015 keväällä, kun toimittaja Kirsi Ahonen haastatteli Giorgio Cavazzanoa Roope-setä-lehden platinanumeroa 4/2015 varten. Taiteilija kertoi, kuinka hienoa olisi vielä kerran päästä piirtämään jokin todellinen klassikkosarja vaikkapa elokuvan maailmasta. Tällöin päätoimittaja Aki Hyyppä ja suomen paras ja ainoa ankkataiteilija Kari Korhonen löivät viisaat päänsä yhteen ja lähtivät miettimään, mikä elokuvataiteen suomalainen merkkiteos taipuisi hienosti ankkasarjakuvaksi. Vaihtoehtoja oli useita, mutta voittajaksi valikoitui Aki Kaurismäen palkittu Mies vailla menneisyyttä. Kun vielä ohjaaja itsekin innostui projektista, Korhonen sai ruveta hommiin. Ja vuoden kuluttua Cavazzanolla olikin jo edessään kuvakäsikirjoitus, joka ennen pitkää jalostui siksi helmeksi, joka nyt on kaikkien ihailtavissa. Piirtäjän toive siis toteutui, ja kuten hän itse kirjan haastattelussa toteaa, hän taitaa tätä nykyä olla Disney-taiteilijoista se, joka on piirtänyt eniten elokuvamaailmaan sijoittuvia sarjoja.

Toimitukselle Ankka vailla menneisyyttä -sarja oli siinä mielessä poikkeuksellinen työ, että kerrankin hahmot pantiin puhumaan muuta kuin ankkalinnaa. Tarinaa lukiessa saattaa huomata, kuinka poikkeuksellisen pelkistettyjä kuplatekstit paikoin ovat – siis näin aina silloin, kun ruutujen tapahtumat mukailevat uskollisesti Kaurismäen elokuvan kohtauksia. Aku puhuu siis kaurismäkeä, ei ankkaa! Kuten aina ankkasarjakuvien käsikirjoituksia työstäessään, Korhonen on tehnyt tämänkin sarjan käsikirjoituksen englanniksi, ja totta kai sovittanut elokuvan ankkojen maailmaan. Niinpä toimituksen tehtäväksi jäi katsoa, että tekstit seuraavat suomennettuna mahdollisimman tarkkaan kaurismäkeläisiä polkuja. Toki perinteistä ankkakieltäkin sarjassa kuullaan: etenkin kun Aku on sarjakuvan alussa armoton lörpöttelijä. Häneen puistonpenkillä saatu isku näet vaikuttaa päinvastoin kuin Kaurismäen elokuvan Mieheen, joka menee tällistä mykäksi. Vaan kuinkas sitten käykään? Sen saatte itse selvittää.

Toivottavasti teillä on yhtä hauskaa kirjaa lukiessanne kuin meillä oli sitä tehdessämme!

Aku Ankassa 39/2016 julkaistiin kaksi Laukaan peruskoulun viidesluokkalaisten kääntämää sarjakuvaa, jotka toki oli tavalliseen tapaan Aku Ankan toimituksessa toimitettu. Sinäkin voit kokeilla sarjakuvan suomentamista oheisella yksisivuisella.

Ennen kuin ryhdyt hommiin, lukaise pikainen tiivistelmä Akkarin toimituksen käännösohjeista.

Jos oikeasti mielit kääntäjäksi tulee sinun hallita hyvä ja virheetön suomen kieli. Paina siis mieleesi niin välimerkkisäännöt kuin yhdyssanatkin (tämä pätee muuhunkin kääntämiseen kuin vain Akkarin). Ankkalinnaan eivät kuulu alatyyliset ilmaukset eikä turha väkivallalla uhkailu. Samoin julma solvaaminen katsotaan kaikkea muuta kuin hauskaksi.

Aku Ankkaa ei käännetä sanasta sanaan, vaan toisinaan alkuperäiseen käsikirjoitukseen keksitään nokkelampia sanamuotoja ja vinkeämpiä vitsejä, jotta arkisemmastakin jutusta saadaan hauska. Tässä kohdin Ankkalinnassa poiketaan reippaasti kaunokirjallisesta kääntämisestä, jossa tarkoituksena on noudattaa kirjailijan ääntä. Ankkalinnassa pyrimme siis sujuvasti soljuvaan suomeen, kuitenkin turhia puhekielimäisyyksiä vältellen (Hessukin sanoo vain ”mä” ja ”sä”, mutta puhuu muuten varsin kirjakielisesti).

Kun käännös on valmis, kannattaa se lukea vielä ääneen. Tällöin huomaa usein vielä ne kohdat, joissa teksti ei oikein suju vuoropuhelun lailla – Aku Ankka kun pääosin on juuri vuoropuhelua.

Sitten vain kääntämään!

Voit tulostaa alta sarjakuvasta version, jonka puhekuplat ovat tyhjät. Sitten voit vaikka tekstaamalla kokeilla, miltä kääntämäsi teksti näyttää itse sarjiksessa.

Ankkalegendat-sarjan kolmas osa Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita tärähtää kirjakauppoihin nyt syyskuussa. Sarjan edellisten osien tavoin se sulkee kansiensa sisään Carl Barksin seikkailuita, joihin Don Rosa on tehnyt oman jatkonsa.

Ankkalegendojen kahdessa aiemmassa osassa on jo saanut hämmästellä Rosan sarjoissa tämän insinöörimäisellä tarkkuudella poimimia yksityiskohtia mestari Barksin sarjoista, eikä Kultaisen kypärän metsästäjissäkään jäädä kyseisestä ilosta paitsi. Sarjan kolmas kirja on muutenkin takuulla fanien mieleen – ainakin rosalaisten fanien – sillä sen aloittaa yksi Kentuckyn ankkakuninkaan omista lapsuuden suosikeista. Mukana on myös monen fanin oma Rosa-suosikki Kirje kotoa. Barksistit puolestaan ilahtunevat sarjasta Aku Ankan atomipommi, joka on julkaistu Suomessa aiemmin vain kahdesti eikä sitä ole koskaan nähty esimerkiksi Aku Ankka -lehdessä.

 

Sarjakuvien lisäksi kirjassa on Rosan esipuhe sekä hänen sarjojaan varten kirjoittamia kommentteja.

Ankkalegendat 3 - Kultaisen kypärän metsästäjät löytyy myös Aku Ankan kaupasta.

Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita sisältää seuraavat tarinaparit:

Aku Ankka ja kultainen kypärä – Kolumbuksen kadonneet kartat
Roope-setä kääpiöintiaanien maassa – Windigojen mailla
Harvinaisia rahoja – Ahneen palkka
Aku Ankan atomipommi – Avaruuden valloittajat
Vanhan linnan salaisuus – Kirje kotoa

Aku Ankka Lataamoa kehitetään hiljalleen koko ajan. Uusin uutuus on ruutulukija, joka ilahduttanee älypuhelimella sarjakuviaan nauttivia.

Poissa ovat ne päivät, jolloin älyluurilla joutui suurentamaan ja pienentämään sarjakuvasivua, kun nautiskeli ankkojen ja hiirien seikkailuista. Aku Ankka Lataamon Android- ja iOS-sovelluksissa toimii nyt nimittäin vallan kätevä ruutulukija, jonka kanssa sarjiksia voi lukea ruutu kerrallaan.

Ruutulukijan saa päälle kaksoistäppäämällä sarjakuvan ruutua ja ruudusta toiseen siirtyminen onnistuu pyyhkäisemällä tai täppäämällä. Tavalliseen sivunäkymään voi puolestaan palata kaksoistäppäämällä ruutua uudelleen.

Eikä tässä suinkaan vielä kaikki! Aku Ankan taskukirjojen valikoima on lisääntynyt huomattavasti. Arkisto kattaakin jo lähes kaikki Taskarit aivan alusta alkaen. Kirjasto saadaan täydennettyä kokonaiseksi kuluvan syksyn aikana. Pian pääsee siis lukemaan kaikki taskukirjat numerojärjestyksessä, mikäli moisesta urakasta on haaveillut.