Italian oma piirtäjämaestro täyttää 19. lokakuuta 65 vuotta.

Kysyimme noin kuukauden päivät sitten Aku Ankan Facebook-sivun tykkääjiltä sekä tämän sivuston kävijöiltä, mitä te haluaisitte kysyä mestaripiirtäjältä. Kokosimme kysymykset yhteen, lisäsimme mukaan muutaman omankin ja lähetimme koko patteriston kohti Italiaa maestron työhuoneelle. Onneksemme Cavazzanolla oli piirtämisen lomassa aikaa vastata meille ja lähettää terveisiä suomalaisille lukijoille.

Myös Roope-setä täyttää 65 vuotta. Onko teillä jotakin yhteistä? Miten luulet Roopen juhlivan?

Roope pulahtaa takuulla syntymäpäiväuinnille rakkaiden rahojensa keskelle ja herkuttelee sitten palasella kuivahtanutta juustoa. Minä pulahdan piirustusteni sekaan ja juhlin onnellisena rakkaitteni kanssa. Minun syntymäpäiväni on varmasti hauskempi. Muistan toki myös onnitella vanhaa ankkaa, ystävääni ja matkakumppaniani.

Mikä vanhoista tarinoistasi on suosikkisi?

Kärkikolmikossa ovat Casablanca, La Strada sekä aina seuraava, jonka aion piirtää.

Millaisen tarinan haluaisit vielä piirtää?

En väsy koskaan piirtämään meriaiheisia tarinoita, vedenalaisia seikkailuja ja salaperäisiä saaria. Ne kaikki ovat osa lapsuuteni muistoja, enkä taida loppujen lopuksi olla niistä ajoista paljon muuttunut.

Minkälaista on olla sarjakuvapiirtäjä?

Saan välittää hienoja tunteita ja tehdä ihmisiä iloisiksi pelkällä kynällä ja palasella paperia. Saan seikkailla hienojen hahmojen kanssa mitä mielikuvituksellisimmissa tilanteissa. Koen olevani hyvin onnekas ja etuoikeutettu.

Kuka hahmoista on vaikein piirtää? Entä helpoin?

Tähän ei ole olemassa yhtä ainoaa vastausta. Kaikki riippuu päivästä ja mielialasta. Kun olen hyvällä tuulella, kaikkien piirtäminen on helppoa.
Ankat ovat ehkä pääsääntöisesti helpompia piirrettäviä, niiden ilmeikkyys on vapaampaa ja monimuotoisempaa, hyvin teatraalistakin. Mikin kanssa täytyy olla paljon hillitympi. Sekä ankkojen että hiirien mittasuhteet ovat tarkkoja ja monimutkaisia, mutta pidän molempien piirtämisestä suuresti.

Kuka piirtäjistä on esikuvasi?

Vanhoista mestareista Milton Caniff ja Aled Toth, tietysti Albert Uderzo ja André Franquin sekä suuri italialainen Jacovitti – hän on eittämättä suurin esikuvani.

Entä onko sinulla esikuvaa, joka ei ole piirtäjä?

Vaikea kysymys... En osaa nostaa yhtä ylitse muiden. Mieleen tulee Pythagoras, Sokrates, Leonardo da Vinci, Raffaello, Michelangelo, Äiti Teresa, Nelson Mandela... Sekä kaikki ne maailman ihmiset, jotka omistavat elämänsä auttaakseen heikompiaan ja joiden nimeä emme koskaan tule tietämään.

Mitä sarjakuvia luet?

Mitä milloinkin. Joskus ohimennen, joskus perehtyen, toisinaan ihaillen piirtäjien kädenjälkeä.

Avustajamme Kirsi Ahonen vieraili Cavazzanon työhuoneella ja keskusteli hänen kanssaan. Videon voit katsota täältä.

Perjantaina 28. heinäkuuta ensi-iltansa saanutta Autot 3 -leffaa on odotettu, ja moni lienee jännittänyt, mitä Pixar ja Disney ovat keksineet. Elokuvan ensimmäinen traileri kun lupasi ainakin vauhtia ja ruttaantuneita konepeltejä. Onko luvassa siis pelkkää ryminää?

Kun Autot 2 marssitti heti alkumetreillä valkokankaalle toinen toistaan ilkeämpiä autonrämiä ja kaasarikunnan kovimpia agentteja, kolmonen antaa pääroolit takaisin kilpa-autoille. Salamalla alkaa kuitenkin olla takanaan jo melkoisen monta kautta radoilla, eikä hänen kuntonsa tahdo enää pärjätä uuden sukupolven kilpureille, jotka kykenevät pitämään optimaalisen ajoradan koko kisan ajan – puhumattakaan huikeista nopeuksista, joihin nuoremmat kisaajat yltävät. Onko Salaman aika panna pillit pussiin monen muun konkarin tavoin?

Onnekseen sankarimme saa käyttöönsä uuden upean harjoituskeskuksen, jossa treenaavat myös tulevaisuuden supertähdet.  Vanhan vauhtihirmun tueksi tulee vielä nuori ja pirteä henkilökohtainen valmentaja Cruz Ramirez, joka pitää huolen, ettei vanhan herran akselisto vain pääse kulumaan liikaa eikä päivänokosista lipsuta. Jokainen, jolla on vähänkin haasteita koordinaation kanssa – tai useampia ajokilometrejä takanaan – pystyy samaistumaan treenaajaansa nuivasti katselevaan Salamaan. Nuoren ja vanhan kohtaaminen sekä näiden välinen sanailu saakin aikuisen katsojan hekottelemaan. Mutta pitävätkö Cruzin tahattomat pappavitsit lapsikatsojankin otteessaan? Tuskin, mutta kiiltävät kilpurit ja rosoiset monsterirallikot hoitavat sen homman. Uusien hahmojen lisäksi mukana ovat – vanhojen fanien iloksi – myös Martti, Salli, Guido, Luigi sekä muut Syylari Cityn asukkaat. Eikä Doc Hudsoniakaan ole unohdettu. 

Autot 3 palaa teemoiltaan lähemmäs ensimmäistä leffaa, ja se tekee elokuvan juonestakin huomattavasti eheämmän kuin mitä kakkosen agenttirymistelyssä nähtiin. Siksi se sopiikin myös nuoremmille Autojen ystäville paremmin kuin elokuvasarjan keskimmäinen osa. Mutainen monsteriralli voi kuitenkin olla suurella valkokankaalla nähtynä osalle pienimmistä faneista melkoisen jännä.

Kuten Pixarilta ja Disneyltä sopii odottaa, animaatio on kerrassaan uskomatonta. Monessa kohtauksessa miltei unohtaa katsovansa animaatioelokuvaa, ja asia muistuu mieleen vasta kun eteen ilmestyy puhuva menopeli. Mutta niitä onkin taas mahtava seurata, sillä Salama ja kumppanit saavat suupielet nousemaan hymyyn, sydämen hakkaamaan ja miettimään, millaista onkaan olla ihan oikea kilpa-auto.

Tuliko munittua? Ei hätää! Aku Ankan toimitus laati ankkamaisen hulvattoman täytettävän Vauvakirjan, johon voit kirjata oman pikku untuvikkosi mitat, möläytykset ja pulautukset sudenpentumaisella tarkkuudella.


Enter image caption
Enter image caption
 

Elämässä voi joskus käydä niin, että haikara pudottaa kotiovelle pienen, tuhisevan nyytin. Vauva-aika valvomisineen voi kulua kuin sumussa, mutta johonkin olisi silti mukava kirjata ylös oman pienokaisen kävelemään oppiminen, hampaiden puhkeaminen tai ensimmäinen väärään paikkaan lirahtanut pissa.

Aku Ankan toimituksessa saimme kuningasajatuksen: tarvitaan vaihtoehto pastellisen hempeille vauvakirjoille. Niinpä päätimme tehdä Aku Ankan Vauvakirjan, jonka täyttäminen oman untuvikon pikkulapsiajan muistoilla ja kuvilla on yhtä hauskaa kuin sarjakuvalehden lukeminen.

Kirjan kuvitus on poimittu Akkareista, Taskareista ja muista ankkasarjakuvista vuosien varrelta. Mukana on niin Carl Barksin, Don Rosan ja kumppanien ankkavauvoja ja -vanhempia kuin Paul Murryn herkullisia ruutuja Sikari-Sakarista sylilapsena ja Viiksi-Vallusta huolehtivaisena emona. Täytettävien sivujen lomassa on myös muutama yksisivuinen sarjakuva mm. Barksilta ja Mau Heymansilta.

Joskus täytettävät vauvakirjat aiheuttavat vanhemmille silkkaa huonoa omaatuntoa, koska niitä ei muista tai ehdi täyttää eikä kaikkia yksityiskohtia saa enää myöhemmin palautettua mieleen. Pyrimme tekemään omasta vauvakirjastamme niin herkullisen, että se ilahduttaa täyttämättömänäkin.

Vauvakirja löytyy myös Aku Ankan verkkokaupasta. Pääset sinne tästä.

Rohkeita naishahmoja, komeita musikaalinumeroita, tyrskyäviä aaltoja ja yksinkertainen kukko – kaikkea tätä tarjoaa Disneyn uusin animaatioelokuva Vaiana, joka saa Suomen ensi-iltansa 17. helmikuuta.

Ohjaajakaksikko Ron Clements ja John Musker on päättänyt panna katsojien päät pyörälle heti alkuun jännittävällä tarulla, joka kertoo Oseanian lukemattomat saaret löytäneistä muinaisista, mahtavista merenkävijöistä. Nämä kuitenkin lopettivat purjehtimisen – eikä kukaan tiedä syytä. Taruun lukeutuvat mukaan myös puolijumala Maui, jumalatar Te Fiti sekä kammottava laavahirviö Te Ka. Käypä katsojalle Te Kan myötä selväksi sekin, miksi elokuvan ikäraja on 7 vuotta. Tarinassa on muitakin varsin hurjia kohtauksia, joten aivan nuorimmille katsojille se ei siksikään sovi.

Tuhat vuotta tarun tapahtumien jälkeen Te Ka mellastaa yhä tyhjentäen kalavesiä ja tuhoten saaren toisensa jälkeen. Vanha Tala kuitenkin tietää, että jonain päivänä on sankarin vuoro saapua ja purjehtia etsimään Mauia, jonka on palautettava varastamansa Te Fitin sydän, ja näin pelastaa kaikki. Yksi Talan kertomusta kuuntelevista taaperoista on pieni Vaiana, päällikön tytär.

Vaianan varttuessa tarun onnettomat tapahtumat alkavat käydä toteen myös rauhallisella paratiisisaarella: kookospalmut eivät tuota satoa ja kalastajien verkot jäävät tyhjiksi. Vaiana uhmaa isänsä kieltoa olla ylittämättä saarta ympäröivää riuttaa ja varustaa itsensä matkalle yli valtameren etsimään puolijumala Mauia. Mukaan reissuun Vaiana saa myös Heihei-kukon, joka ei varsinaisesti ole tarhan fiksuin kiekuja.

Vaiana todella löytää Mauin, mutta siitä seikkailu vasta alkaakin. Vaianan tehtävää ei helpota se, että Maui paljastuu melkoiseksi kukkoilijaksi, joka ei usko lainkaan ”prinsessan” – sillä jos päällä on hame ja mukana eläinystävä, on väkisinkin sellainen – kykenevän sankarin hommaan. Varsinkin kun Mauilla itsellään on sankarille sopiva hauiksen ympärysmitta, komea tukka ja valloittava hymy.

Vaikka Vaiana onkin ehkä Disneyn uusin prinsessa, on elokuvan juonessa jotain virkistävää – mukana ei ole lainkaan rakkaustarinaa, vaan sankarittaren omat kyvyt kannattelevat tätä koko pitkän matkan halki vellovan valtameren. Kun usko on loppumassa, lisää rohkeutta päällikön tyttärelle tuo tämän isoäiti Tala.

Vaiana tempaa mukaansa, erityisesti jos pitää musikaaleista. Lisäksi se tarjoaa seikkailuelokuvan myös heille, jotka eivät laulujen luritteluista niin välitä. Kerrostalon korkuisia kuohuja katsellessa on vain paikka paikoin hankala käsittää, miksi ihmeessä Vaiana niin kovasti merelle hinkuu. Elokuvan animaattoritiimi onkin tehnyt melkoisen työn luodessaan hätkähdyttävän aidon oloista merimaisemaa.

Suomenkielisessä versiossa rohkean Vaianan äänenä kuullaan Yasmine Yamajakoa ja Mauin pöyhkeilyn puolestaan tulkitsee Veeti Kallio. Englanninkielisen version Vaiana on ensikertalainen Auli’i Cravalho ja Maui Dwayne Johnson.

 

Aku Ankka juhlistaa Suomea

Onko Ankkalinna Suomi vai Suomi Ankkalinna? Jokaisessa tänä vuonna ilmestyvässä Aku Ankka -lehdessä ilmestyy nimittäin yksisivuinen sarjakuva, jossa Suomen historian yksityiskohdat tapahtuvat myös Ankkalinnassa.

Mitä tapahtui, kun Hessu kaatui juoksukisoissa? Kuka kiipesi palmuun ja miksi? Onko Ankkalinna muka voittanut jääkiekon MM-kultaa? Suomen juhlavuoden sarjakuvissa pohditaan myös, millainen Suomi on 100 vuoden päästä.

Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi Ankkalinnassa eletään koko vuosi 2017 rinnakkaistodellisuutta. Suomen historian yksityiskohdat ovat merkillisesti tapahtuneet myös Ankkalinnassa, ja jokaisessa Aku Ankan numerossa on sivun sarjakuva Suomen historiasta tai muuten Suomeen ja suomalaisuuteen liittyvästä teemasta. Aku Ankan toimitus ja Kari Korhonen ovat ideoineet sarjoja yhdessä, ja vuoden aikana on luvassa kerrassaan hulvattomia hetkiä.

Yksisivuisten sarjojen lisäksi vuoden aikana päästään ihailemaan komeita Suomi-teemaisia kansia, joita ovat tehtailleet eturivin ankkataiteilijat. Oman näkemyksensä Suomesta antavat kansien kautta mm. Giorgio Cavazzano, Daan Jippes ja Paco Rodriques.

Kaikki Suomen satavuotishulinaan liittyvät kannet ja tarinat tunnistat Suomi 100 -lakkilogosta.

Suomi 100 -lakkilogo ja Daan Jippesin Vihaiset ankat -kansikuvaluonnos.