Maaliskuun 13 on Aku Ankan virallinen munintapäivä. Jaa että mikä?

Aku Ankka on monin tavoin ainutkertainen hahmo, ja kuten merkkihenkilölle sopiikin, Akulla on peräti kaksi syntymäpäiväksi laskettavaa merkkipäivää. Maaliskuun 13. on kääkättäjän ”munintapäivä” ja kesäkuun 6. ”kuoriutumispäivä”. Kuten muutama ankkatuntija aivan oikein on meille huomauttanut, moinen haudonta-aika vaikuttaa merkillisen pitkältä. Tavallisesti ankat nimittäin hautovat muniaan noin neljä viikkoa, ja maaliskuun puolivälistä kesäkuun kuudenteen on peräti kahdeksan viikkoa. Miten tuo ylen pitkä aika muka on perusteltavissa?

No, ensin täytyy varmaankin todeta, että aivan kaikki Ankkalinnassa tapahtuvat asiat eivät noudata meidän maailmassamme vallitsevia luonnonlakeja. Ehkä puhuvien ankkojen kypsyminen kestää hiukan kauemmin kuin tavallisten? Päivämäärille on kuitenkin olemassa myös hiukan proosallisempi selitys.

Walt Disney Companyn virallisen kannan mukaan Akun syntymäpäivä on 9.6.1934. Silloin Aku esiteltiin yleisölle ensimmäistä kertaa Silly Symphonies -sarjaan kuuluvassa animaatiossa The Wise Little Hen (Viisas Kana Kananen). Siitä tulee kuluneeksi tänä vuonna peräti 80 vuotta, ja jonkinlaista aikuistumista alkuajoista on räpyläjalassamme havaittavissa, vaikkei ajan hammas pure ankkalinnalaisiin yhtä hanakasti kuin meihin muihin Telluksen tallaajiin.

Vastoin tätä virallista tietoa Akun syntymäpäiväksi on kuitenkin useita kertoja mainittu perjantai 13. päivä ihan Disneyn omissa animaatioissa. Rainassa The Three Caballeros (Kolme caballeroa, 1944) Aku avaa syntymäpäivälahjan, jonka pakettikortissa tuo päivämäärä näkyy. Pätkässä Donald's Happy Birthday (Sedän syntymäpäivä) Akun synttäripäivä taas näkyy selvästi kalenterissa. Amerikkalaisittain merkittynä 13.3. on muuten 3–13 - jotenkin tutunomainen numeroyhdistelmä... Joka tapauksessa perjantai 13. on äärimmäisen epäonniselle hahmolle oikein sopiva syntymä- tai munintapäivä.

 

Akun syntymästä ja lapsuudesta on siis olemassa jos jonkinlaista versiota ja tarinaa. Kannattaa käydä lukemassa ainakin Aku Ankka: Elämä ja teot, joka löytyy Akkarin Lataamosta – sarjan pääsee lukemaan vaikka ei olisi Lataamon tilaajakaan, sillä se on tällä haavaa näytetarinana. Vuonna 1960 laaditussa tarinassa ei mainita Akun syntymäpäivää, mutta se on muuten varsin viihdyttävä. Alla näette myös otteen Marco Rotan piirtämästä italotarinasta Buon compleanno, Paperino (Onneksi olkoon, Aku Ankka), joka julkaistiin vuonna 1984 Akun 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Suomessa kyseinen tarina on julkaistu vain kerran samaa nimeä kantavana albumina. Näin se todellisuus ja virallinen historia venyy ja paukkuu!

 

Tosiankistit varmasti tietävät, että Akun englanninkielinen koko nimi on Donald Fauntleroy Duck. Fauntleroy on vilahtanut suomalaisissakin sarjoissa muutaman kerran, esimerkiksi tarinassa Lyömätön kerääjä ja alkukirjaimena Akkarin 16/2013 kannessa.

Nyt päätimme kuitenkin Akun tasavuosijuhlan kunniaksi etsiä tuolle toiselle nimelle suomenkielisen vastineen. Käy äänestämässä omaa suosikkiasi!

 

Deekymppi
Seuraa 
Liittynyt24.9.2010

Tuo Marco Rotan tarina olisi hieno nähdä Akkarissakin, koska tarinan aihe on kuitenkin Akun historia. Vaikka aihe onkin todella kiinnostava ja tärkeäkin, ihmettelen kyllä suuresti miksi se on julkaistu vain kerran jossain albumissa.

Arvostelkaa Akkareita ja nostakaa Ankka-aiheisia ketjuja!

Nyt syksyn kirjasadon komein uutuus on vihdoin kaupoissa. Toimituksessa lehteillään ylpeinä Aki Kaurismäen, Kari Korhosen ja Giorgio Cavazzanon yhteistyönä syntyneen sarjakuvan Ankka vailla menneisyyttä ensijulkaisua.

Idea sarjakuvasta sai alkunsa vuoden 2015 keväällä, kun toimittaja Kirsi Ahonen haastatteli Giorgio Cavazzanoa Roope-setä-lehden platinanumeroa 4/2015 varten. Taiteilija kertoi, kuinka hienoa olisi vielä kerran päästä piirtämään jokin todellinen klassikkosarja vaikkapa elokuvan maailmasta. Tällöin päätoimittaja Aki Hyyppä ja suomen paras ja ainoa ankkataiteilija Kari Korhonen löivät viisaat päänsä yhteen ja lähtivät miettimään, mikä elokuvataiteen suomalainen merkkiteos taipuisi hienosti ankkasarjakuvaksi. Vaihtoehtoja oli useita, mutta voittajaksi valikoitui Aki Kaurismäen palkittu Mies vailla menneisyyttä. Kun vielä ohjaaja itsekin innostui projektista, Korhonen sai ruveta hommiin. Ja vuoden kuluttua Cavazzanolla olikin jo edessään kuvakäsikirjoitus, joka ennen pitkää jalostui siksi helmeksi, joka nyt on kaikkien ihailtavissa. Piirtäjän toive siis toteutui, ja kuten hän itse kirjan haastattelussa toteaa, hän taitaa tätä nykyä olla Disney-taiteilijoista se, joka on piirtänyt eniten elokuvamaailmaan sijoittuvia sarjoja.

Toimitukselle Ankka vailla menneisyyttä -sarja oli siinä mielessä poikkeuksellinen työ, että kerrankin hahmot pantiin puhumaan muuta kuin ankkalinnaa. Tarinaa lukiessa saattaa huomata, kuinka poikkeuksellisen pelkistettyjä kuplatekstit paikoin ovat – siis näin aina silloin, kun ruutujen tapahtumat mukailevat uskollisesti Kaurismäen elokuvan kohtauksia. Aku puhuu siis kaurismäkeä, ei ankkaa! Kuten aina ankkasarjakuvien käsikirjoituksia työstäessään, Korhonen on tehnyt tämänkin sarjan käsikirjoituksen englanniksi, ja totta kai sovittanut elokuvan ankkojen maailmaan. Niinpä toimituksen tehtäväksi jäi katsoa, että tekstit seuraavat suomennettuna mahdollisimman tarkkaan kaurismäkeläisiä polkuja. Toki perinteistä ankkakieltäkin sarjassa kuullaan: etenkin kun Aku on sarjakuvan alussa armoton lörpöttelijä. Häneen puistonpenkillä saatu isku näet vaikuttaa päinvastoin kuin Kaurismäen elokuvan Mieheen, joka menee tällistä mykäksi. Vaan kuinkas sitten käykään? Sen saatte itse selvittää.

Toivottavasti teillä on yhtä hauskaa kirjaa lukiessanne kuin meillä oli sitä tehdessämme!

Aku Ankassa 39/2016 julkaistiin kaksi Laukaan peruskoulun viidesluokkalaisten kääntämää sarjakuvaa, jotka toki oli tavalliseen tapaan Aku Ankan toimituksessa toimitettu. Sinäkin voit kokeilla sarjakuvan suomentamista oheisella yksisivuisella.

Ennen kuin ryhdyt hommiin, lukaise pikainen tiivistelmä Akkarin toimituksen käännösohjeista.

Jos oikeasti mielit kääntäjäksi tulee sinun hallita hyvä ja virheetön suomen kieli. Paina siis mieleesi niin välimerkkisäännöt kuin yhdyssanatkin (tämä pätee muuhunkin kääntämiseen kuin vain Akkarin). Ankkalinnaan eivät kuulu alatyyliset ilmaukset eikä turha väkivallalla uhkailu. Samoin julma solvaaminen katsotaan kaikkea muuta kuin hauskaksi.

Aku Ankkaa ei käännetä sanasta sanaan, vaan toisinaan alkuperäiseen käsikirjoitukseen keksitään nokkelampia sanamuotoja ja vinkeämpiä vitsejä, jotta arkisemmastakin jutusta saadaan hauska. Tässä kohdin Ankkalinnassa poiketaan reippaasti kaunokirjallisesta kääntämisestä, jossa tarkoituksena on noudattaa kirjailijan ääntä. Ankkalinnassa pyrimme siis sujuvasti soljuvaan suomeen, kuitenkin turhia puhekielimäisyyksiä vältellen (Hessukin sanoo vain ”mä” ja ”sä”, mutta puhuu muuten varsin kirjakielisesti).

Kun käännös on valmis, kannattaa se lukea vielä ääneen. Tällöin huomaa usein vielä ne kohdat, joissa teksti ei oikein suju vuoropuhelun lailla – Aku Ankka kun pääosin on juuri vuoropuhelua.

Sitten vain kääntämään!

Voit tulostaa alta sarjakuvasta version, jonka puhekuplat ovat tyhjät. Sitten voit vaikka tekstaamalla kokeilla, miltä kääntämäsi teksti näyttää itse sarjiksessa.

Ankkalegendat-sarjan kolmas osa Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita tärähtää kirjakauppoihin nyt syyskuussa. Sarjan edellisten osien tavoin se sulkee kansiensa sisään Carl Barksin seikkailuita, joihin Don Rosa on tehnyt oman jatkonsa.

Ankkalegendojen kahdessa aiemmassa osassa on jo saanut hämmästellä Rosan sarjoissa tämän insinöörimäisellä tarkkuudella poimimia yksityiskohtia mestari Barksin sarjoista, eikä Kultaisen kypärän metsästäjissäkään jäädä kyseisestä ilosta paitsi. Sarjan kolmas kirja on muutenkin takuulla fanien mieleen – ainakin rosalaisten fanien – sillä sen aloittaa yksi Kentuckyn ankkakuninkaan omista lapsuuden suosikeista. Mukana on myös monen fanin oma Rosa-suosikki Kirje kotoa. Barksistit puolestaan ilahtunevat sarjasta Aku Ankan atomipommi, joka on julkaistu Suomessa aiemmin vain kahdesti eikä sitä ole koskaan nähty esimerkiksi Aku Ankka -lehdessä.

 

Sarjakuvien lisäksi kirjassa on Rosan esipuhe sekä hänen sarjojaan varten kirjoittamia kommentteja.

Ankkalegendat 3 - Kultaisen kypärän metsästäjät löytyy myös Aku Ankan kaupasta.

Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita sisältää seuraavat tarinaparit:

Aku Ankka ja kultainen kypärä – Kolumbuksen kadonneet kartat
Roope-setä kääpiöintiaanien maassa – Windigojen mailla
Harvinaisia rahoja – Ahneen palkka
Aku Ankan atomipommi – Avaruuden valloittajat
Vanhan linnan salaisuus – Kirje kotoa

Aku Ankka Lataamoa kehitetään hiljalleen koko ajan. Uusin uutuus on ruutulukija, joka ilahduttanee älypuhelimella sarjakuviaan nauttivia.

Poissa ovat ne päivät, jolloin älyluurilla joutui suurentamaan ja pienentämään sarjakuvasivua, kun nautiskeli ankkojen ja hiirien seikkailuista. Aku Ankka Lataamon Android- ja iOS-sovelluksissa toimii nyt nimittäin vallan kätevä ruutulukija, jonka kanssa sarjiksia voi lukea ruutu kerrallaan.

Ruutulukijan saa päälle kaksoistäppäämällä sarjakuvan ruutua ja ruudusta toiseen siirtyminen onnistuu pyyhkäisemällä tai täppäämällä. Tavalliseen sivunäkymään voi puolestaan palata kaksoistäppäämällä ruutua uudelleen.

Eikä tässä suinkaan vielä kaikki! Aku Ankan taskukirjojen valikoima on lisääntynyt huomattavasti. Arkisto kattaakin jo lähes kaikki Taskarit aivan alusta alkaen. Kirjasto saadaan täydennettyä kokonaiseksi kuluvan syksyn aikana. Pian pääsee siis lukemaan kaikki taskukirjat numerojärjestyksessä, mikäli moisesta urakasta on haaveillut.