Anna, Olaf, Kristoff ja Sven

Sopivasti joulun alla 20.12. saa ensi-iltansa Disneyn uusi elokuva Frozen – huurteinen seikkailu (Frozen, 2013). Riippumatta siitä, miten talvisessa säässä Suomessa eletään, tämä leffa tuo teatterisaleihin takuulla kuuran kuorruttaman tunnelman. Siinä ovat nimittäin keskeisessä osassa lumi, jää ja hyytävä kylmyys!

Frozen kertoo tarinan erään pohjoisen vuonon rannalla sijaitsevasta Arendelin kuningaskunnasta ja sen kahdesta prinsessasta. Mistään perinteisestä prinsessasadusta ei kuitenkaan ole kysymys, siitä pitävät huolen vahvat naishahmot, juonen synkähköt teemat sekä ajoittain hillittömäksi kiihtyvä vauhti.

Prinsessoista vanhempi, Elsa, pystyy taikavoimansa avulla saamaan aikaan lunta ja jäätä. Tempuillaan hän viihdyttää pikkusiskoaan Annaa, mutta pian paljastuu, millaisia vaaroja moisessa magiassa piilee. Siksi kuningasperhe päättää pitää Elsan kyvyt salassa kaikilta alamaisiltaan ja myös Annalta, jonka lapsuusmuistoista lumileikkiepisodit pyyhitään tyystin. Tämän vuoksi siskokset elävät lapsuutensa ja nuoruutensa kotilinnassaan eristyksissä muusta maailmasta – ja toisistaan.

Kun Anna sitten isosiskonsa kruunajaispäivänä ilmoittaa löytäneensä rakkauden ja kihlautuneensa, Elsa tekee kiihdyksissään jotakin peruuttamatonta. Koko valtakunta joutuu lumen ja jään valtaan keskellä kauneinta kesää, ja Elsa pakenee vuoristoon, jotta ei aiheuttaisi enempää vahinkoa. Pelastaakseen kotimaansa ikuisen talven kourista Anna lähtee sisarensa perään ja saa seurakseen huurteiseen seikkailuun sään äkillisen kylmenemisen takia taloudelliseen ahdinkoon joutuneen jääkauppiaan Kristoffin ja tämän sympaattisen poron Svenin sekä hupsun lumiukon Olafin. Miten Arendelin käy?

Elokuvan käsikirjoittaja-ohjaaja Jennifer Lee ja ohjaaja Chris Buck ovat ammentaneet inspiraatiota H.C. Andersenin vanhasta Lumikuningatar-sadusta, vaikkakaan juonellisesti kertomuksissa ei juuri yhtymäkohtia ole. Frozen kertoo vaikuttavan tarinan kerran kovin läheisistä sisaruksista, jotka toisen taikavoimien takia ovat ajautuneet erilleen. Lähtiessään etsimään Elsaa vuorilta Annan päämääränä onkin paitsi tuoda jälleen kesä Arendeliin myös päästä uudelleen lähelle isosiskoaan.

Frozen on vastakohtien elokuva. Anna on rakastettava, raikas luonnonlapsi, jopa koomisen optimistinen ja kömpelö hahmo, josta huokuu lämpö, rakkaus ja spontaanius. Elsa taas on – olosuhteiden pakosta – kylmän viileä ja varautunut, oikea lumikuningatar. Leffassa on jännittäviä ja hurjiakin kohtauksia, mutta niiden vastapainoksi myös rutkasti huumoria. Elokuva kannattaa ehdottomasti katsoa 3D-versiona, sillä joka puolella leijailevat lumihiutaleet ja uhkaavasti kasvavat jääpuikot tuntuvat todella täyttävän koko teatterisalin.

Kenties kaikkein parasta Frozenissa on silti sen musiikki, josta vastaa Christophe Beck sekä laulujen osalta Kristen Anderson-Lopez ja Robert Lopez. Jo ensimmäinen kappale, jäämiesten työtä tahdittava laulu, tempaa mukaansa, ja siitä eteenpäin niin päähenkilöiden kuin sivuhahmojenkin esittämät laulut ovat silkkaa musikaalisävelmien juhlaa. Suomeksikin homma toimii mainiosti: Annaa tulkitsee huikeaääninen Saara Aalto ja Kristoffin lapikkaisiin on hypännyt Axl Smith. Viileänä Elsana kuullaan Katja Sirkiää, Tero Koponen on mainio Olaf ja hermoheikko Vess... Weseltonin herttua erinomainen Vesa Hämes.

Erinomaisia elokuvahetkiä ja lumista joulua kaikille!

Hobittimaan Kitupiikki
Seuraa 
Liittynyt23.12.2014
Poppi

Miksi joka ikiseen elokuvaan ja televiosarjaan tungetaan nykyään niiden englanninkielinen nimi? Snow White ja seitsemän kääpiötä kuulostaa yhtä häiritsevältä kuin joku Frozen- huurteinen seikkailu. Jos kääntäjät eivät ole jaksaneet keksiä mitään suomenkielistä vastinetta sanalle "Frozen" olisivat voineet jättää sen kokonaan pois, pelkkä "Huurteinen seikkailu" kuulostaa elokuvan kohderyhmän mielestä varmasti jännittävämmältä, he kun eivät osaa englantia. Lisäksi jos joku 7-wee kakara koittaa sanoa "Frozen", siitä tulee melko varmasti jotain tyyliin "Losen". Niin, minkäs leffan se pikku Teppo-Matti halusikaan nähdä, taisi keksiä koko elokuvan vain päästään. Pistetään se katsomaan vanha kunnon Lumiukko, siinä kun on niin kiva musiikki ja suomennettu nimi!

Juu päivän rage tässä...

Olen samaa mieltä kanssasi.

Lion King ei ole yhtä houkutteleva nimi kuin taas Leijonakuningas.

Frozenin suomenkielinen nimi pitäs olla ''Jäätynyt'' tai ''Paleltunut''.

Ollaanpas taas laiskoja kääntäjien puolella.. Ei vihhu..

Uudestisyntynyt TaiQaViida

Ganducka
Seuraa 
Liittynyt26.7.2014
Nippeking

Katoin Frozenin englanniksi lentsikassa, Se oli mahtava! Elokuvat ovat aina parempia englanniksi juuri kääntämisen takia.

Itekkin katoin englanniksi. Tosin kuulemani perusteella sanoisin, että nuo lauluosuudet ovat ainakin ihan mukiinmeneviä myös suomeksi.

Tässä on allekirjoitus. En keksinyt mitä kirjoittaa siihen.

Nyt syksyn kirjasadon komein uutuus on vihdoin kaupoissa. Toimituksessa lehteillään ylpeinä Aki Kaurismäen, Kari Korhosen ja Giorgio Cavazzanon yhteistyönä syntyneen sarjakuvan Ankka vailla menneisyyttä ensijulkaisua.

Idea sarjakuvasta sai alkunsa vuoden 2015 keväällä, kun toimittaja Kirsi Ahonen haastatteli Giorgio Cavazzanoa Roope-setä-lehden platinanumeroa 4/2015 varten. Taiteilija kertoi, kuinka hienoa olisi vielä kerran päästä piirtämään jokin todellinen klassikkosarja vaikkapa elokuvan maailmasta. Tällöin päätoimittaja Aki Hyyppä ja suomen paras ja ainoa ankkataiteilija Kari Korhonen löivät viisaat päänsä yhteen ja lähtivät miettimään, mikä elokuvataiteen suomalainen merkkiteos taipuisi hienosti ankkasarjakuvaksi. Vaihtoehtoja oli useita, mutta voittajaksi valikoitui Aki Kaurismäen palkittu Mies vailla menneisyyttä. Kun vielä ohjaaja itsekin innostui projektista, Korhonen sai ruveta hommiin. Ja vuoden kuluttua Cavazzanolla olikin jo edessään kuvakäsikirjoitus, joka ennen pitkää jalostui siksi helmeksi, joka nyt on kaikkien ihailtavissa. Piirtäjän toive siis toteutui, ja kuten hän itse kirjan haastattelussa toteaa, hän taitaa tätä nykyä olla Disney-taiteilijoista se, joka on piirtänyt eniten elokuvamaailmaan sijoittuvia sarjoja.

Toimitukselle Ankka vailla menneisyyttä -sarja oli siinä mielessä poikkeuksellinen työ, että kerrankin hahmot pantiin puhumaan muuta kuin ankkalinnaa. Tarinaa lukiessa saattaa huomata, kuinka poikkeuksellisen pelkistettyjä kuplatekstit paikoin ovat – siis näin aina silloin, kun ruutujen tapahtumat mukailevat uskollisesti Kaurismäen elokuvan kohtauksia. Aku puhuu siis kaurismäkeä, ei ankkaa! Kuten aina ankkasarjakuvien käsikirjoituksia työstäessään, Korhonen on tehnyt tämänkin sarjan käsikirjoituksen englanniksi, ja totta kai sovittanut elokuvan ankkojen maailmaan. Niinpä toimituksen tehtäväksi jäi katsoa, että tekstit seuraavat suomennettuna mahdollisimman tarkkaan kaurismäkeläisiä polkuja. Toki perinteistä ankkakieltäkin sarjassa kuullaan: etenkin kun Aku on sarjakuvan alussa armoton lörpöttelijä. Häneen puistonpenkillä saatu isku näet vaikuttaa päinvastoin kuin Kaurismäen elokuvan Mieheen, joka menee tällistä mykäksi. Vaan kuinkas sitten käykään? Sen saatte itse selvittää.

Toivottavasti teillä on yhtä hauskaa kirjaa lukiessanne kuin meillä oli sitä tehdessämme!

Aku Ankassa 39/2016 julkaistiin kaksi Laukaan peruskoulun viidesluokkalaisten kääntämää sarjakuvaa, jotka toki oli tavalliseen tapaan Aku Ankan toimituksessa toimitettu. Sinäkin voit kokeilla sarjakuvan suomentamista oheisella yksisivuisella.

Ennen kuin ryhdyt hommiin, lukaise pikainen tiivistelmä Akkarin toimituksen käännösohjeista.

Jos oikeasti mielit kääntäjäksi tulee sinun hallita hyvä ja virheetön suomen kieli. Paina siis mieleesi niin välimerkkisäännöt kuin yhdyssanatkin (tämä pätee muuhunkin kääntämiseen kuin vain Akkarin). Ankkalinnaan eivät kuulu alatyyliset ilmaukset eikä turha väkivallalla uhkailu. Samoin julma solvaaminen katsotaan kaikkea muuta kuin hauskaksi.

Aku Ankkaa ei käännetä sanasta sanaan, vaan toisinaan alkuperäiseen käsikirjoitukseen keksitään nokkelampia sanamuotoja ja vinkeämpiä vitsejä, jotta arkisemmastakin jutusta saadaan hauska. Tässä kohdin Ankkalinnassa poiketaan reippaasti kaunokirjallisesta kääntämisestä, jossa tarkoituksena on noudattaa kirjailijan ääntä. Ankkalinnassa pyrimme siis sujuvasti soljuvaan suomeen, kuitenkin turhia puhekielimäisyyksiä vältellen (Hessukin sanoo vain ”mä” ja ”sä”, mutta puhuu muuten varsin kirjakielisesti).

Kun käännös on valmis, kannattaa se lukea vielä ääneen. Tällöin huomaa usein vielä ne kohdat, joissa teksti ei oikein suju vuoropuhelun lailla – Aku Ankka kun pääosin on juuri vuoropuhelua.

Sitten vain kääntämään!

Voit tulostaa alta sarjakuvasta version, jonka puhekuplat ovat tyhjät. Sitten voit vaikka tekstaamalla kokeilla, miltä kääntämäsi teksti näyttää itse sarjiksessa.

Ankkalegendat-sarjan kolmas osa Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita tärähtää kirjakauppoihin nyt syyskuussa. Sarjan edellisten osien tavoin se sulkee kansiensa sisään Carl Barksin seikkailuita, joihin Don Rosa on tehnyt oman jatkonsa.

Ankkalegendojen kahdessa aiemmassa osassa on jo saanut hämmästellä Rosan sarjoissa tämän insinöörimäisellä tarkkuudella poimimia yksityiskohtia mestari Barksin sarjoista, eikä Kultaisen kypärän metsästäjissäkään jäädä kyseisestä ilosta paitsi. Sarjan kolmas kirja on muutenkin takuulla fanien mieleen – ainakin rosalaisten fanien – sillä sen aloittaa yksi Kentuckyn ankkakuninkaan omista lapsuuden suosikeista. Mukana on myös monen fanin oma Rosa-suosikki Kirje kotoa. Barksistit puolestaan ilahtunevat sarjasta Aku Ankan atomipommi, joka on julkaistu Suomessa aiemmin vain kahdesti eikä sitä ole koskaan nähty esimerkiksi Aku Ankka -lehdessä.

 

Sarjakuvien lisäksi kirjassa on Rosan esipuhe sekä hänen sarjojaan varten kirjoittamia kommentteja.

Ankkalegendat 3 - Kultaisen kypärän metsästäjät löytyy myös Aku Ankan kaupasta.

Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita sisältää seuraavat tarinaparit:

Aku Ankka ja kultainen kypärä – Kolumbuksen kadonneet kartat
Roope-setä kääpiöintiaanien maassa – Windigojen mailla
Harvinaisia rahoja – Ahneen palkka
Aku Ankan atomipommi – Avaruuden valloittajat
Vanhan linnan salaisuus – Kirje kotoa

Aku Ankka Lataamoa kehitetään hiljalleen koko ajan. Uusin uutuus on ruutulukija, joka ilahduttanee älypuhelimella sarjakuviaan nauttivia.

Poissa ovat ne päivät, jolloin älyluurilla joutui suurentamaan ja pienentämään sarjakuvasivua, kun nautiskeli ankkojen ja hiirien seikkailuista. Aku Ankka Lataamon Android- ja iOS-sovelluksissa toimii nyt nimittäin vallan kätevä ruutulukija, jonka kanssa sarjiksia voi lukea ruutu kerrallaan.

Ruutulukijan saa päälle kaksoistäppäämällä sarjakuvan ruutua ja ruudusta toiseen siirtyminen onnistuu pyyhkäisemällä tai täppäämällä. Tavalliseen sivunäkymään voi puolestaan palata kaksoistäppäämällä ruutua uudelleen.

Eikä tässä suinkaan vielä kaikki! Aku Ankan taskukirjojen valikoima on lisääntynyt huomattavasti. Arkisto kattaakin jo lähes kaikki Taskarit aivan alusta alkaen. Kirjasto saadaan täydennettyä kokonaiseksi kuluvan syksyn aikana. Pian pääsee siis lukemaan kaikki taskukirjat numerojärjestyksessä, mikäli moisesta urakasta on haaveillut.