Uudessa tyttöjen lehdessä bestikset Minni ja Iines seikkailevat koulumaailmassa.

Kun mainitaan sanat ”Disney” ja ”sarjakuva”, useimmat ajattelevat luultavasti Aku Ankkaa, Taskareita tai Roope-setää. Niitä lukevat sekä tytöt että pojat, ja aikuisissakin lukijoissa on melko tasaisesti naisia ja miehiä. Myös ikisuosikki Nalle Puhin lukijakunnasta löytyy sekä tyttöjä että poikia.

Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä tarjolle on lisäksi tullut nimenomaan tytöille suunnattua Disney-sarjakuvaa. Suuntauksen aloitti isoksi hitiksi noussut W.i.t.c.h.-lehti 2000-luvun alussa. Tyttösarjisbuumi poiki vuonna 2003 myös Aku Ankan suomalaisen sisarjulkaisun Iines-lehden, joka pohjautui hollantilaiseen Katrien-lehteen ja sisälsi melko perinteistä Ankka-sarjakuvaa. Vuodesta 2009 Iines on ilmestynyt vain pokkarimuodossa. Vähän nuoremmille tehtyjä sarjiksia nähtiin vuosina 2006–2009 suloisessa Keijut-lehdessä, ja jopa tv-sarjan pohjalta luodussa High School Musical -fanilehdessä oli sarjakuvaliitteitä.

Elokuun lopussa pinkkiä energiaa pursuvan jonon jatkoksi liittyi Minni & Iines. Se on alakouluikäisille tytöille suunnattu lehti, josta noin puolet on sarjakuvaa. Lisäksi sen sivuilta löytyy tyylivinkkejä, vähän asiapitoisempia juttuja mm. lemmikeistä, liikunnasta ja musiikista, kivoja testejä sekä viihdyttäviä tehtäviä. Konseptin takana on Disneyn Italian-osasto, jonka käytävillä myös muun muassa W.i.t.c.h. ja Keijut ovat saaneet alkunsa. Minni & Iines -lehdessä näkyykin vaikutteita kaikista edellä mainituista julkaisuista.

Akkariin tottuneen silmään Minni & Iines -sarjakuvat näyttävät varmasti aika eksoottisilta, mutta tyttöjenlehtimaailmaan italialaisten iloinen ja värikäs tyyli sopii kuin rusetti Minnin päähän. Aika kaukana Ankkalinnasta ollaan muutenkin, sillä sarjiksissa Minni ja Iines ovat vielä koululaisia, eikä muita Akkarin sivuilta tuttuja hahmoja näy lainkaan. Vähän samaa henkeä oli monien haikeasti muistelemassa TK-lehdessä, jossa Akun alter ego Taikaviitta seikkaili avaruusolentojen ja muiden eksoottisen tyyppien kanssa.

 

Tutut hahmot, eri maailma.

 TK ja esimerkiksi Autot ovat muuten mainioita esimerkkejä pääasiallisesti pojille suunnatuista Disney-sarjiksista – niitäkin on vuosien varrella nähty monia. Aivan junnuosastolle oli jonkin aikaa myynnissä myös Toy Story -lehti, jonka lyhyissä sarjiksissa seikkalivat Leluelämästä tutut kaverit. Oikeasti hyvä sarjakuva on tietysti hyvää sarjakuvaa, ja sitä voivat lukea kaikki ikään tai sukupuoleen katsomatta.

Aku Ankan toimitus jää mielenkiinnolla odottamaan, miten uutuus otetaan vastaan. Jos olet saanut jo lehden käsiisi ja lukaissut sen, kommentoi ihmeessä! Entä pitäisikö Akkarin saitilla mielestäsi olla oma teemasivusto muille Disney-sarjakuvaa sisältäville lehdille (Nalle Puh, Autot, Minni & Iines)? Vastaa gallupiin ja vaikuta!

Vuonna 2012 Minni & Iines ilmestyy kolme kertaa.

 

Ilmestymispäivät ovat 23.8., 10.10. ja 28.11.

 

Jokaisen lehden mukana on ihana lukijalahja: ensimmäisessä söpö kännykkäsetti.

Nemoa etsimässä -elokuvasta tutut eväkkäät palaavat valkokankaalle.

Jo kolmetoista vuotta on vierähtänyt siitä, kun ylihuolehtivuuteen taipuvainen vuokkokala Marlin etsi kotiriutalta kadonnutta poikaansa Nemoa elokuvassa Nemoa etsimässä (Finding Nemo, 2003). Tuosta palkitusta animaatiosta tutut kalat ovat kuitenkin Disneyn ja Pixarin uutuuteen, 26. elokuuta Suomen ensi-iltansa saavaan leffaan Doria etsimässä (Finding Dory, 2016) mennessä ikääntyneet ainoastaan vuoden verran. Nyt palettivälskäri Dori, jonka Marlin sai avukseen Nemon jäljille, asuu Isolla valliriutalla Marlinin ja Nemon naapurina, Nemo on reipas koululainen herra Rauskun luotsaamassa ryhmässä, ja Marlin yrittää yhä opetella luottamaan poikansa taitoihin enemmän.
Tällä kertaa seikkailu saa alkunsa, kun lähimuistin menetyksestä kärsivä Dori alkaa muistaa välähdyksiä lapsuudestaan ja ihmetellä, missä hänen oma perheensä mahtaa olla. Dori, Nemo ja hieman vastahakoisesti mukaan etsintäretkelle lähtevä Marlin saavat jälleen apua kilpikonnilta ja pääsevät merivirran kyydissä Kalifornian rannikolle. Siellä kolmikko kuitenkin joutuu eroon toisistaan, kun paikallisen merieläinpuiston työntekijät nappaavat Dorin ja vievät kalan hoidettavaksi puiston eläinsairaalan karanteeniosastolle. Sen jälkeen Dori jatkaa vanhempiensa jäljittämistä merieläinpuistossa apunaan mustekala Hank, valashai Destiny sekä maitovalas Bailey. Nemo ja Marlin puolestaan yrittävät epätoivoisesti hakea uudestaan käsiinsä Dori-ystävänsä, jonka selviytymisestä yksin he ovat – ymmärrettävistä syistä – huolissaan. Kaikenlaiset hankaluudet ja vaaratilanteet vaanivat jokaisen kulman ja kiven takana, eikä niille hetkellisistä suvantokohdista huolimatta tunnu tulevan loppua.
Andrew Stanton, elokuvan ohjaaja ja yksi käsikirjoittajista, sanoo halunneensa vihdoin vastata ensimmäisessä Nemo-elokuvassa avoimeksi jääneeseen kysymykseen siitä, miksi Marlin löysi Dorin uiskentelemasta meressä päämäärättömästi aivan yksin. Huonomuistisen Dorin, alati hermoilevan Marlinin ja toinen rintaevä lyhytkasvuisena syntyneen Nemon lisäksi tarinan sankareiksi nousevat äkeä, seitsenlonkeroinen mustekala, likinäköinen valashai, kaukopaikannuskyvystään epävarma maitovalas sekä hömelö amerikanjääkuikka. Elokuvan opetus onkin se, että päättäväisyydellä pääsee pitkälle ja omaa heikkouttaan voi käyttää myös voimavarana.
Kuten vanhemmassakin Nemo-elokuvassa, myös tässä merenalaiset maisemat värikkäine kasveineen ja kiiltäväkylkisine kaloineen näyttävät upeilta, ja 3D-tekniikka mahdollistaa sen, että katsoja ikään kuin pääsee itsekin merivirtojen vietäväksi. Leffan suomenkielisinä ääninä kuullaan muiden muassa mainiota Pertti Sveholmia Hankinä sekä ykkösosasta tuttuja Ona Kamua Dorina ja Tom Pöystiä Marlinina. Ja vielä pikku vinkki: jos haluat tietää, miten kävi ensimmäisen elokuvan lopussa hammaslääkärin akvaariosta paenneille kalakavereille, malta katsoa koko filmi ihan loppuun asti!

Katso tästä vielä elokuvan traileri ja osallistu myös kisaan, jonka palkintona on hauska Dori-aiheinen rantapaketti.

Kerro, keneen elokuvan hahmoon sinä samaistut! Osallistuneiden kesken arvotaan yksi vinkeä rantapaketti, johon kuuluu rantakassi, - alusta ja -pallo. Palkinto arvotaan maanantaina 29.8. ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Jos haluat osallistua arvontaan, muista antaa yhteystietosi!

 

Doria etsimässä -äänestys

Meressä uiskentelee kaikenlaisia otuksia kilpikonnista valtaviin valaisiin. Keneen Doria etsimässä -elokuvan hahmoon sinä samaistut? Huonomuistiseen Doriin, sinnikkääseen ja rohkeaan Nemoon vai kenties johon kuhun muuhun?

Kuka hahmoista muistuttaa sinua eniten?

Yhteystiedot
Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tammikuussa Aku Ankan toimitus julisti kilpailun, jossa etsittiin uutta konnaa Ankkalinnaan. Voittajakonna on nyt selvillä!

Kelmiehdokkaiden huima tulva yllätti toimituksen tyystin, ja lopulta ehdokkaita kertyi kaikkiaan noin 1400.  Voittajan seulominen oli melkoinen (vaikka toki sitäkin hykerryttävämpi) urakka, mutta kiivaan lapioinnin jälkeen pöydälle jäi kova kärkikuusikko. Niistä lopullisen voittajan valitsi ammattitarinankertojan erehtymättömällä silmällä ankkataiteilija Kari Korhonen.

Voittajaksi kiilasi puuteriperuukin mitalla Bär Lingonsylt, köyhtynyt aatelinen ja vapaaherra. Ränsistyneessä kartanossaan Ankkalinnan ulkopuolella Bär suunnittelee rikoksiaan, jotka voi sopivasti kätkeä vilkkaan seurapiirielämän suomien sattumien suojiin. Bärin isä ja äiti ovat Katri-Maria Kortelainen-Takala ja Karri Takala. Kari ihastui syvästi ketkuun mutta sympaattiseen Lingonsyltiin, ja hahmon debyyttisarjan käsikirjoitus on jo liki valmis. Suuri yleisö joutuu kuitenkin odottamaan kohtaamista Ankallispäivän numeron (48/2016) ilmestymiseen asti.

Uusi kouluvuosi käynnistyy hiljalleen, niinpä Aku Ankan perinteinen lukujärjestyskin löytyy jälleen Akkarin 32/2016 välistä.

Mikäli tarvitset useamman lukujärjestyksen tai olet vielä tyystin lukkaria vailla, voit tulostaa koulupäivien iloksi lukkarin myös täältä Aku Ankan nettisivuilta. Löydät lukujärjestyksen tämän artikkelin alalaidasta.

Millaisia lukujärjestyksiä Aku Ankan välistä onkaan aiemmin löytynyt? Kurkkaa vinkeä kuvakaruselli tästä!

Jos Suomessa voi heinäkuussa olla yllättävän kylmää, niin voi marraskuussakin. Sen voi todeta Roope-sedän uunituoreesta platinanumerosta, joka on omistettu Ankka-taiteilijoiden nykypolven ehdottomalle tähdelle, Castylle.

 

Nyt jos koskaan kannattaa etsiä Roope-setä-lehti käsiinsä. Roope-sedän tuore platinanumero on nimittäin omistettu tämän hetken palkituimman – ja toimituksenkin mielestä kiistatta parhaan – Taskari-käsikirjoittajan ja -piirtäjän Castyn tarinoille. 132-sivuisen lehden kruunaa hengästyttävän upea, miltei satasivuinen Vuosisatojen vuorovesi, jonka loppuhuipennus tuo Mikin marraskuiseen Lounais-Suomeen – hankien ja nietosten keskelle.

Kutkuttavan pitkän Vuosisatojen vuoroveden lisäksi lehteen mahtuu hulvaton Eka Vekara -sarja Planeetta-ahmatti. Yhtään Roope-tarinaa ei lehdestä löydy, sillä Casty on erikoistunut hiuksianostattavan jännittävien Mikki-sarjojen luomiseen. Ankkojen puute annettakoon tällä kertaa anteeksi, sillä mukaan valitut tarinat ovat niin huikeita, ettei paremmasta väliä!

Tarinoiden lisäksi mukana on aiemmista platinanumeroista tuttuun tapaan kiinnostavaa lisämateriaalia, kuten hienoja luonnoksia Vuosisatojen vuorovesi -sarjasta sekä Castyn Roope-sedän toimitukselle antama erikoishaastattelu.

Castyn tapauksessa ylisanojen säästely on turhaa: heinäkuun lehti on toimituksen mielestä kertakaikkisen mahtava lukupaketti, jota ei kannata jättää väliin!