Sinustako lukijabloggaaja?

Toimituksen ja vierailevien kirjoittajien blogit täällä Aku Ankan nettisivuilla keräävät aina paljon lukijoita, ja muutamat teistä kommentoivatkin blogikirjoituksia ahkerasti. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’blogi’ tarkoittaa verkkopäiväkirjaa, ja vaikka päiväkirjat yleensä ovat hyvin henkilökohtaisia ja useimmat kirjoittavat niitä vain itseään varten, verkossa kirjoituksia pääsee lukemaan kuka tahansa. Jostakin syystä omien ajatusten ja mieltymysten paljastaminen toisille tuntuu joskus jännittävältä – ja toisen elämään kurkistaminen vasta kutkuttavaa onkin! Siksi haastammekin teidät lukijat nyt kokeilemaan blogin pitämistä täällä Aku Ankan tietolaarissa. Toimitus valitsee aina kahden viikon ajaksi lukijabloggaajan, joka lupaa kirjoittaa bloggaajajaksonsa aikana vähintään kolme blogitekstiä. Enemmänkin saa toki kirjoittaa, jos juttu tuntuu luistavan! Kiinnostava aihe tällaisessa lukijan blogissa olisi se, millainen lukija olet. Miten ja milloin aloitit sarjakuvien lukemisen? Luetko jokaviikkoisen Aku Ankan heti sen ilmestyttyä vai säästätkö lukemisen johonkin erityiseen hetkeen? Luetko myös Taskukirjoja tai muita Ankka-julkaisuja? Mitä muuta luet sarjiksien lisäksi? Onko sinulla lempihahmoa? Entä suosikkipiirtäjää tai -käsikirjoittajaa? Ilmoita halukkuutesi kertoa syvimpiä lukusalaisuuksiasi muille lukijoille kommentoimalla tätä blogia, niin me toimituksessa ryhdymme jakamaan kirjoitusvuoroja!

Eikä kirjoittamisesta kannata ottaa turhia paineita. Se ei ole sen ihmeellisempää kuin että kertoo omin sanoin muistoistaan ja ajatuksistaan. Minä voisin esimerkiksi aloittaa kertomukseni omasta Ankka-lukijaurastani näin: ”Kun olin kuusivuotias, mummuni tilasi meille sisaruksille joululahjaksi Aku Ankka -lehden. Olin oppinut lukemaan jo edellisenä vuonna, joten minä en kuulu siihen monituhatpäiseen suomalaisten joukkoon, joka on oppinut lukemaan Aku Ankkaa tavaillen. Mutta innokkaan lukijan lehti minusta sai! Eniten pidin sarjoista, joissa Tupu, Hupu ja Lupu onnistuivat jotenkin jallittamaan Aku-setäänsä. Myös Pikku Hiawatha -jutut olivat minusta kivoja, ja usein leikimmekin kotitalomme läheisessä metsässä isolla porukalla intiaanikylää. Olin kateellinen siskolleni, joka sai aina olla Auringonkukka. Ensimmäisten lukemieni Aku Ankkojen sarjoista mieleeni ovat jostakin syystä jääneet parhaiten Aku Ankka hotellipoikana (Aku Ankasta 8/1983) sekä lyhyt Mikki-juttu Voimajuoma (AA 13/1983). Näistä ensin mainittu on chileläismestari Vicarin piirtämä. Tuolloin 1980-luvulla piirtäjien nimiä ei vielä mainittu lehdissä, mutta myöhemmin olen tajunnut, että Vicar oli jo tuolloin taiteilijoista se, jonka piirrosjälki miellytti minua eniten...” No niin, tarinaa riittäisi vaikka kuinka! Entä sinulla?

Kommentit