Lukijablogi: Monipuolisesta ankkatarjonnasta on etua

Suomessa julkaistaan monenlaisia julkaisuja. On Akkaria, Taskaria, Roope-setää ja monia kovakantisia. Miten tämä monipuolisuus vaikuttaa lukijoiden kannalta?

Mielestäni tärkein etu julkaisujen määrässä on se, että ne ovat erilaisia. Vaikka kaikki sisältävät samoja tarinoita, eri kansien sisään on saatu nidottua erilaisia tarinakokonaisuuksia. Esimerkiksi Roope-sedissä julkaistaan usein hahmoja, joita ei tavallisen Akkarin sivuilta helpolla löydä – Moby Ankka havainnollistaa tätä. Eri julkaisujen välillä on selkeitä eroavaisuuksia, mikä estää ankkasarjakuvien ylitarjonnan.

Kovakantisten suosio on taattu, sillä niitä ilmestyy sen verran harvoin ja ne liittyvät johonkin ajankohtaiseen teemaan. Totta kai Don Rosan vierailun aikana kiinnostaa lukea hänen tarinoitaan. Kovakantisten selkeänä etuna on se, että ostaja tietää, mitä hän saa. Carl Barksin koottujen tarinoista tietää paljon enemmän kuin vaikkapa seuraavan viikon Akkarin. (Toki eron muodostaa sekin, että Akkaria voi tilata, kovakantisia ei.) Kovakantisten teema on aina ajankohtainen ja ylipäänsä jonkin teeman oleminen on hyvä asia.

Akkari ilmestyy mukavan usein ja sitä pystyy tilaamaan. Nämä kaksi pointtia ovat suurin syy lehden suosion takana. Väki haluaa lukea mieluummin usein muutaman tarinan verran kuin harvoin mutta paljon. Taskarien suosiokin pysyy korkealla, mutta Akkareita saa lukea niin mukavan usein, että lehti on todella suosittu. Se keskittyy myös yleisimpien hahmojen käyttämiseen jättäen loput Ekstroihin. On hyvä, että selkeä linja on valittu. Näin tiedetään, mitä Akkarista löytyy. Lehden etuna on se, että se tuskin voi yllättää negatiivisesti.

Taskari tarjoaa myös jotain uutta soppaan. Se eroaa ilmestymistiheydeltään selvästi epäsäännöllisistä kovakantisista sekä viikottaisista Akkareista. Taskareiden etuna on tarinoiden määrä. Muutama sata sivua houkuttelee lukemaan Taskareita, jotka myös keskittyvät tavallisiin tarinoihin, vaikka yleisimpien hahmojen lisäksi esimerkiksi Taikaviittaa sivuilta löytyy. Taskarit tarjoavat paljon pitkiä tarinoita, ja niiden ystäville se on melkein pakko-ostos. Kohtalaisen pitkät Taskarit tuovat jotain uutta julkaisujen joukkoon, ja siksi säilyvät suosittuina.

Roope-setien ero muihin ilmenee tarinoissa. Niiden hahmovalikoimaan kuuluvat monet harvinaisemmatkin hahmot. Siksi läpyskä kerää kohtalaista suosiota. Osaa lukijoista kiinnostavat esimerkiksi Ankport-tarinat, mutta ei kaikkia. Roope-setiä voi myös tilata. Se on suuri plussa, sillä lukeminen muodostuu paljon helpommaksi ja hankkimisen eteen nähty vaiva on melkein olematonta. Roope-sedät vain tulevat sinulle silloin, kun sen aika on.

Itse olen kaikkiruokainen julkaisujen suhteen. Kaikkia edellämainittuja luen melko aktiivisesti, mutta Taskarit ovat suosikkejani. Niissä tarinat ovat pitkiä, jolloin niissä tapahtuukin jotain. Esimerkiksi Akkarissa yleistyviin kolmisivuisiin saa harvoin kunnon juonta. Akkaria tulee kuitenkin luettua eniten, sillä niitä on niin helppo saada, kun kotiinkuljetetut lehdet saapuvat ovelle kerran viikossa. Mielestäni Akkareiden ja Taskareiden suurin ero onkin tarinoiden juonissa. Taskarin tarinoissa on laadukkaampia juonia kuin Akkarin, koska tarinat ovat pitkiä, jolloin juoni saa tarpeeksi tilaa. Vaikka Taskareista pidänkin eniten, mielestäni Akkarit ja muut julkaisut ovat ehdottomasti lukemisen arvoisia. Pitkät tarinat vain miellyttävät minua eniten.

Onko Suomi ankkatarinoiden luvattu maa? Kansa ei eroa selkeästi muista maista. Julkaisujen suuri suosio selittyy sillä, että asioita on tehty oikein. Kaikki julkaisut ovat erilaisia ja tarjoavat jokaiselle jotain. Kaikki lukijat iästä ja sukupuolesta riippumatta voivat löytää julkaisun, jossa on juuri heitä kiinnostavia tarinoita. Monien mielestä kaikki tarinat ovat kiinnostavia, joten osa lukee kaikki julkaisut. On meidän lukijoiden onni, että niistä ei ole tehty täysin samanlaisia halpakopioita toisistaan.

Kommentit