Lukijablogi: Lempituhertajani

Aku Ankkaa piirtää mielestäni monia hyviä piirtäjiä. Parhain omasta mielestäni kuitenkin on Giorgio Cavazzano, joka on piirtänyt monia hyviä tarinoita, joita löytyy monista taskareista. Suurimpia tarinoita häneltä on Dragonlords, joka on myös minusta yksi parhaita, toki pidän muistakin hänen piirtämistään sarjoista, koska piirrostyyli on rento ja lennokas. Osittain piirrokset ovat hyvin yksinkertaisia, mutta varjostukset on yleensä hyvin hoidettu.

Toiselle sijalle listassani pääsee Don Rosa, joka on Suomen suosituimpia. Tyyli on välillä vähän tönkköä, mutta yksityiskohdat peittävät huonot kohdat hyvin. Don Rosa on samalla piirtäjän ohessa loistava käsikirjoittaja ja siksi piirtääkin usein omia tarinoitaan. Hauskoja tarinoita ovat sekä vanhoihin Barkseihin viittaavat tarinat että muutkin. Joskus Rosa oli listallani kärjessä, mutta myöhemmin Cavazzano ylsi ohi, kun aloin pitää rennosta tyylistä tarkkaa enemmän.

Kolmanneksi laittaisin Marco Rotan, jonka tyyli on ”pehmeää” ja mukavaa. Hän piirtää hyvin Akun ja toki muutkin hahmot. Yleensä tarinoissa on mukavia yksityiskohtia, vaikkakin jotkut kohdat ovat yksinkertaisempiakin. Rotan tarinoista ei taida puuttua melkein mitään. Yleensä tarinat sijoittuvat jonnekin muualle kuin Ankkalinnaan, joten ne ovat tavallaan erilaisia kuin ns. normaalit tarinat.

Neljänneksi sijoittaisin Andrea Frecceron, jonka sarjoja on nykyään melkein joka Taskarissa. Ankat ovat välillä vähän liian litteitä, mutta yleensä oikein hyvin piirrettyjä. Tyyli on loistavaa ja lennokasta, mutta erottuu silti omalla tavallaan muiden joukosta. Freccero osaa piirtää hyvin monia hahmoja ja piirtää ne hyvin hauskasti ja suurentaa joitain yksityiskohtia, joka tekee tyylistä mukavaa. Hänen piirtämiä sarjakuvia on yleensä erittäin mukava lueskella.

Viidenneksi ja tässä listassa viimeiseksi sijoittuu Carl Barks, jonka käsikirjoitukset ja piirrokset ovat mukavaa luettavaa lähes aina. Tyyli on helposti tunnistettavaa ja paljon muuttunut ajan myötä, kuten hahmotkin. Viimeisien tarinoiden lukeminen on ihan erilaista kuin Barksin ensimmäisten. Tarinoissa on mukavia yksityiskohtia ja niissä tulee ilmi paljon ankkojen luonteista, muun muassa hänen omista luomuksistaankin.

Kommentit