Jotain ihan muuta

Tällä kertaa luvassa onkin varsin erilainen blogi kuin mihin olette tottuneet. Kuten tarkkaavaisimmat teistä ovat huomanneet, on tavallisen kirjoittajakaartin joukossa ollut viime aikoina myös toimitusharjoittelija. Kaksi blogia on allekirjoittanut aikaisemmin naputellut, ja tämä jää viimeiseksi. Tänään nimittäin loppuu kahden kuukauden harjoittelupestini.

Niin kuin varmaankin arvaatte, olen pienestä pitäen ollut intohimoinen Aku Ankka -fani. Niinpä on ollut suorastaan unelmien täyttymys päästä tutustumaan toimitukseen, jota pilttinä pidin lähes tarunhohtoisena paikkana. Tuolloin melkein tuntui, että eihän Akkaria oikeasti edes kukaan tee, lehdet vain ilmestyvät postiluukkuun jostain taikamaailmasta.

Nautinnollisimpiin hetkiin elämässäni niin lapsena, nuorena kuin aikuisenakin on kuulunut se, kun olen voinut kaikessa rauhassa avata lehden ja uppoutua Ankkalinnan ihmeelliseen maailmaan. Nyt olen saanut itse osallistua tuon maailman luomiseen omalla vaatimattomalla panoksellani. Vaatimattomalla sen vuoksi, että vaikka olen tehnyt samoja töitä kuin vakituiset toimittajat, on heidän asiantuntemuksensa, kokemuksensa ja kielellinen lahjakkuutensa lähes pökerryttäneet minut. Todellisia ammattilaisia. Mutta juuri siksihän Akkari on niin käsittämättömän suosittu.

Minä siis lähden nyt muille laitumille. Kehnoina päivinä tulen muistelemaan blogeja, joiden kommenteissa joku teistä lukijoista on kehunut editoimaani sarjaa. Miettikääpä itse, miten hyvältä se teistä tuntuisi.

Kommentit