Täyslaidallinen huumoria

Tämän viikon Akkari on sen verran mainio läpyskä, etten voi muuta kuin kehua kollegoideni aikaansaannosta. Harvoin tällainen paatunut toimittaja löytää itsensä nauramasta ääneen Akun ja kumppaneiden tempauksille! Paitsi toimituksen porukalle, suurkiitos lehden ansioista kuuluu toki myös nimekkäälle taiteilijakaartille. Lehden johtosarja, Kari Korhosen Rikoksia ja rikkomuksia, on mallikkaan täysipainoinen murtomysteeri, jonka loppuratkaisu tarjoaa yllätyksen. Toivottavasti Paratiisitien asukkaat pääsevät seuraavaan lehteen mennessä eroon kiusallisesta tuubatehtaasta. Pat ja Carol McGrealin ja Bernadón Mummo-tarina Kamelikurkia ja kukkasia on niin ikään maukas kertomus pieleen menevästä murtokeikasta. Sanokaa mitä sanotte, mutta minä kyllä pidän tavattomasti Bernadón kynänjäljestä. Perspektiivit ja mittasuhteet ovat kohdallaan, viiva on lennokasta ja herkkää ja työn jälki persoonallista ja helposti tunnistettavaa. Juuri hyvin omaleimaisen ilmaisun vuoksi monet varmaan kyseisen espanjalaistaiteilijan Ankkoja vieroksuvat. No, tunnettu tosiseikka on, että makuasioista ei sovi kiistellä. Välipalatarinana lehdestä löytyy Thomas Schrøderin ja Millet?n Matalissa vesissä. Vesipula on karu realiteetti monin paikoin maapalloa, eikä vettä kannata turhaan lorotella pitkin maita ja mäkiä Suomessakaan ? tai edes Ankkalinnassa. Mutta meneekö Aku vähän liian pitkälle takavarikoidessaan poikien vesipyssyt? Tarina, joka saa nauruhermoni lopullisesti ratkeamaan, on Dave Rawsonin ja Romano Scarpan jatkosarjan Viholliseni vihollinen hulvaton päätösosa. Roope-setä tanssivana lehmänä on jotakin kerta kaikkiaan unohtumatonta! Katsokaa vaikka kitupiikin turhautunutta ilmettä sivulla 30, ruudussa kaksi. Olen aina tunnustautunut päättömän huumorin ystäväksi, ja tämä tarina lienee lajityypin poskettomin edustaja pitkiin aikoihin. Mitähän hauskaa ensi viikolla on luvassa? Sitä odotellessa letkeää viikonloppua kaikille!
Elina Toppari
01.08.2008
Kerro kaverille |
Takaisin toimituksen blogin etusivulle
Kommentit
