Jalkapallohuumaa!

Tämän viikon Akkari oli kannesta kanteen silkkaa potkupallon juhlaa. Jollain lailla on aina riski teemoittaa kokonainen numero yhden ainoan aiheen käyttöön, sillä jos joku teistä lukijoista ei perusta pallonpeluun päälle, ei lehti nouse kaikkien aikojen suosikkilistalla kovin korkealle.

Onneksi löysimme lehteen sarjoja, joiden luulisimme ilahduttavan muitakin kuin vain jalkapallofaneja. Esimerkiksi johtosarja Odotettu avauspotku on oikeastaan aihepiiristään huolimatta ihan perinteinen ankanpoikien etsivätarina. Sitä paitsi Carlos Mota on nykyään sen laadun lahjakkuus, että uskaltaisimme täällä toimituksessa jo veikata hänestä yhtä tulevaisuuden supertähdistä. Miehen viiva on peribrancalaista, mutta alkanut kehittyä jo omaan persoonalliseen suuntaansa. Harvoin muuten Akkarissa näkee noin ilmiselviä karikatyyrejä kuin Taito Peksmanista oli piirretty. Eikä Englanti päässyt edes kisoihin...

Ylävirran Yritys puolestaan on yksi toivotuimmista uusista tarinasarjoista ja se onkin kehittynyt suorastaan sympaattiseksi junnufudissaagaksi vuosien mittaan. Rodriques muuten on aivan paatunut jalkapallofanaatikko, joka kyseli Suomessa käydessään Mestarien liigan välierän tuloksia. Onneksi Pacon suosikki Barcelona tippui ManUn kyydistä lopullisesti vasta toisessa osaottelussa.

Miguelia olen kehunut jo jossain aiemmassa blogissani eikä tässäkään tarinassa ole moitteen sijaa. Jens Hansegård on yleensä luotettava käsikirjoittaja, ja tähänkin oli löytynyt Miguelin notkeaan kynänjälkeen sopivaa kahjokomiikkaa.

Maanantaina palaan uusin jutuin, sillä lomakausi alkaa täällä Ankkalinnassakin, ja arvon kollegat jäävät lomille. Saatte siis syyttää minua ja outoa huumorintajuani muutaman seuraavan viikon lehdistä, jotka työn alle sattuvat!

Kommentit