Hessu Hopo on isojalkainen, laiha ja pitkä koira. Hän on välillä vähän hölmö ja hassu Mikki Hiiren kaveri. Hessu on syntynyt Hopolassa, ja hän ottaa elämän rennosti, eikä turhaan huolehdi asioista. Hessun koti on todella sekainen, ja hän onkin on yrittänyt siivota sitä Mikin avustuksella useaan otteeseen siinä kuitenkaan onnistumatta. Hessu keksii myös useissa tarinoissa kaikennäköisiä omia erittäin hupaisia keksintöjä ja virityksiä.

Aku Ankan tavoin Hessullakin on oma salainen alter egonsa. Nimittäin Superhessu, joksi Hessu muuttuu, kun hän nappaa takapihallaan kasvavia superpähkinöitä. Aivan ensimmäisen kerran Superhessu esiityi piirtäjä Paul Murryn ja käsikirjoittaja Bob Oglen tarinassa Kauniin Helunan ryöstö (1965). Pähkinöiden teho kestää epämääräisen ja ennalta-arvaamattoman ajan, joten Hessulla on tapana kantaa aina varapähkinöitä mukanaan hatussa. Välillä käy niin, että Superhessun pähkinöiden teho loppuu esimerkiksi kesken ilmalennon, jolloin hän tippuu maahan. Superhessuna hän ottaa kiinni rosvoja ja auttaa toisia ihmisiä. Välillä Superhessu lentää toiselle puolelle maapalloa muutamassa sekunnissa. Superhessulla on erikoiskykyjä kuten lentotaito, röntgenkatse ja superkuulo. Superhessu pystyy myös lentämään avaruteen ja auttaa toisinaan muidenkin planeettojen asukkaita. Superälyä Hessulle pähkinät eivät kuitenkaan tuo. Superhessun pukuun kuuluu punainen trikoopuku ja viitta.

Myös Hessun veljenpoika Pikku-Pelle on saanut kokeilla sankariroolia: mm. tarinassa Superhessu pysäyttää pyörrepatsaita (mm. Aku Ankka 10-11/1969) hän nielaisee superpähkinän päästyään selville setänsä kaksoiselämästä ja muuttuu Superpelleksi. Hessu, joka on selvillä omien älynlahjojensa rajallisuudesta, ottaa mielellään veljenpoikansa superkumppanikseen, sillä Pikku-Pellen tiedoista on hyötyä katastrofien estämisessä. Turha kai sanoakaan, että sankarimme ei suinkaan aina onnistu pyrkimyksissään.

Sarjakuvatarinoissa Hessu on totuttu näkemään varsin hyväsydämisenä mutta hieman hömelönä hahmona, joka usein avittaa Mikkiä ratkomaan rikoksia. Hessu saa tuon tuosta varsin tolkuttomia päähänpistoja ja toteuttaa niitä erinomaisen ennakkoluulottomasti. Tämä auttaa usein häntä ja Mikkiä seikkailuissa eteenpäin. Lisäksi Hessulla on varsin vilkas mielikuvitus.

Historia

Hessu esiintyi ensimmäisen kerran The Walt Disney Companyn mustavalkoisessa lyhytanimaatiossa Mickey's Revue (ohjannut Wilfred Jackson, piirroselokuva ilmestyi 1932) luonteenomaisesti naurahtelevana, ruokkoamattomana maalaishujoppina. Ns. alku-Hessun nimi oli "Dippy Dawg" (suomeksi "Kumma Koira" tai "Höntti Hauva"). Hessun ääninäyttelijänä toimi sirkustaiteilija Pinto Colvig vuoteen 1965 asti. Vuonna 1933 Floyd Gottfredson piirsi ensimmäisen kerran Hessun sarjakuviin. Hahmo pohjautui tuolloin kömpelöön Dippy Dawgiin. Walt Disney oli rohkaissut piirtäjää luomaan uuden sankarin elävöittämään Mikki Hiiren seikkailuja. Näin siis sai alkunsa sarjakuvastrippien hassu hujoppi.

Vähitellen hahmo pääsi mukaan pitkiin tarinoihin kuten The Lair of Wolf Barker, jonka ensimmäinen osa ilmestyi tammikuun 29. päivänä 1933 ja sai amerikkalaiset lukijat odottamaan innolla sunnuntaipäiviä ja jatkoa tarinaan. Mikki Hiiren ihailijoille, jotka olivat tottuneet näkemään sankarinsa Polle Koninkaulus -hevoshahmon seurassa, Hessu oli varsinainen pelle nököhampaineen, pitkine luppakorvineen ja reikäisine kenkineen. Oli huvittavaa nähdä Mikki Hiiren rinnalla pää pilvissä kulkeva hölmöläiskoira, jonka tavaramerkiksi tuli huudahdus: "Yuk, Yuk!" Epäsuhtainen parivaljakko takasi yleisölle hyvät naurut.

Alkuperäiseltä nimeltään Hessu-hahmo oli siis The Goof, mutta vuonna 1936 hänet ristittiin Goofyksi. Hessu karisti vanhan Dippy Dawgin roolin harteiltaan myös valkokankaalla. Hänet jalosti nykyiseen hahmoonsa animaattori Art Babbit, jota hyvällä syyllä voi kutsua sankarimme isäksi. Babbit kehitti myös Hessun henkisiä ominaisuuksi huolellisesti. Monissa 1930-luvun lyhytelokuvissa Hessu seikkaili yhdessä Aku Ankan ja Mikki Hiiren kanssa.

Päähenkilönä Hessu esiintyi kaikkiaan 46 piirroselokuvassa, joista ensimmäinen oli Goofy and Wilbur (1939) ja viimeinen Aquamania (1961). Alun perin viimeinen Hessun piirroselokuva oli Goofy's Freeway Troubles (1965). Jostain syystä Disney-yhtiö on myöhemmin katsonut että kaksijakoinen päähenkilö ei ole Hessu ja muuttanut sen muotoon Freewayphobia II (edeltävä filmi samalta vuodelta oli Freewayphobia).

Historian tutkijoita on ällistyttänyt jo kivikaudella elänyt laji Hopo Erectus, antiikin Rooman keisarina ollut Hessu Augustus, keskiajan turnajaisissa voimiaan mitellyt Sir Hedric Hopo ja Hessu Kolumbus, joka löysi Amerikan jo ennen Kristofferia, vaikkakaan sankari ei vaatimattomuttaan tehnyt asiasta numeroa.

Suosituiksi tulivat humoristiset urheilulajien esittelyt (1940-luvun How to -sarja). 1950-luvulla Hessusta tuli keskiluokkainen lähiöperheenisä. 1990-luvulla hän sai TV-sarjan Goof Troop eli Hopon Poppoo ja sen jatkoksi kaksi elokuvaa: A Goofy Movie (1995) ja An Extremely Goofy Movie (2000). Colvigin jälkeen Hessun ääntä ovat esittäneet George Johnson, Bob Jackman, Hal Smith, Tony Pope, Will Ryan ja Bill Farmer.

Kielenkäytöltään suomennosten Hessu poikkeaa Aku Ankan yleisestä kirjakielisyydestä käyttämällä mä- ja sä-tyyppisiä pronomineja. Alkukielellä Hessu puhuu vielä murteellisempaa kieltä, muttei Mikki Hiirikään pitkään puhunut kirjakieltä. Hessun luonteenomainen huudahdus on "Höhöö!".

Hessun sukulaiset

Hessulla on paljon sukulaisia, muun muassa: Indiana Hopo, Max, Tessu, Hissu, Hasse  ja Hössö ja Hessun täti Tilda sekä Pikku-Pelle (eng. Gilbert). Hessun suku on kotoisin paikkakunnalta nimeltä Hopola (eräissä suomennoksissa Hessukylä), jonka kaikki asukkaat ovat Hessun näköisiä. Hessu pitää vihreistä karkeista.

Edellä mainittu Max on Hessun poika, Hopon Poppoo-nimisestä televisiosarjasta. Kyseisestä sarjasta on tehty myös sarjakuvaversio.

Myös Elmo Hopo on mainitsemisen arvoinen hahmo. Elmo Hopo valittiin Ranskan olympiajoukkueen maskotiksi vuonna 1980 ja Portugalin joukkueen 4 vuotta myöhemmin. Elmo asui Hanhivaarassa, ja vuonna 1987 ilmestyneessä piirroselokuvassa Sport Goofy In Soccermania Roope Ankka värväsi hänet vahvistukseksi sponsoroimaansa Tupun, Hupun ja Lupun jalkapallojoukkueeseen The Greenbacks, jonka tavoitteena oli päihittää Karhukopla ja voittaa kallisarvoinen pokaali.

Hessun seikkailuissa esiintyy myös loputon määrä setiä aina Howanista, josta kerrotaan sarjakuvassa The Grazy Crime Wave (1933), ujoon keksijään Herkko Hopoon.

Hessu-kirjoja ovat muun muassa MÄ Hessu (2002) ja Aku Ankan satasivuiset 9 Sehän on Hessu!.

Tunnettuja Hessu-piirtäjiä: Floyd Gottfredson, Tony Strobl, Paul Murry Marco Palazzi, Lorenze Chiavinim, Lino Gorlero, César Ferioli, Paco Rodriques, Daan Jippes ja paljon, paljon muita.

Jos olet Hessun ystävä, kannattaa tutustua hienoon Hessu Hopon juhlakirjaan Aku Ankan kaupassa.

Hessu Hopo muilla kielillä:

Englanniksi: Goofy

Ruotsiksi: Långben

Ranskaksi: Dingo

Saksaksi: Goofy

Norjaksi: Langbein

Tanskaksi: Fedtmule

Portugaliksi: Pateta

Espanjaksi: Goofy

Hollanniksi: Goofy

Islanniksi: Guffi

Italiaksi: Pippo

Puolaksi: Goofy

Slovakiaksi: Goofy

Aku Ankka, José Carioca ja Panchito Pistoles kutsuvat "tiimiään" kolmeksi caballeroksi. toisaalta Panchito kutsuu Akua Aguelloksi ja José Aquelliksi.

"Kolme caballeroa" onkin aika osuva nimi heille, sillä nämä kolme rämäpäätä osaavat todellakin hankkiutua hankaluuksiin ja ennen kaikkea selviytyä niistä.

Panchito, José ja Aku ovat hyviä ystäviä, joilla on kaikilla yhteistä, esimerkiksi rahaongelmat. He asuvat kaikki kaukana toisistaan: José asuu Brasiliassa, Aku Calisotan osavaltiossa Ankkalinnassa ja Panchito taas Meksikossa Chihuahuassa. José ja Panchito pitävät Akua vähintäänkin veroisinaan toisin kuin useimmat ankkalinnalaiset. Kaikki kolme, Aku, Panchito ja José pitävät seikkailuista yleensäkin jännityksestä.

Panchito Pistoles: Panchito on kukko, jolla on hevonen. Hänen hevosensa nimi on Señor Martinez. Ehkä tunnetuimmat Aku Ankka -lehden tarinat, joissa Panchito esiintyy, ovat Don Rosan "Kolmen caballeron paluu" ja "Seitsemän (miinus neljä) rohkeata caballeroa", joissa Panchito kutsuu Akua Aguelloksi. Panchiton tähdittämiä sarjoja julkaistaan Suomessa pääasiallisesti Aku Ankka Ekstrassa.

José Carioca: José on brasilialainen papukaija. José esiintyi ensimmäistä kertaa elokuvassa Saludos Amigos vuonna 1942 ja toisen kerran elokuvassa Kolme caballeroa vuonna 1944. José Cariocan ystäviä ovat  Akun ja Panchiton lisäksi myös Nestor ja Pedro, jotka tavataan Josén tavoin tuon tuosta Aku Ankka Ekstra -lehdessä. José Carioca tunnetaan Brasiliassa tavallisesti nimellä Zé Carioca. José ei voi vastustaa Rosabellaa, Rositaa ja muita söpöliinejä. Brasiliassa Josè Carioca on suosittu sarjakuvahahmo. Vuonna 1989 julkaistu Aku Ankan taskukirjan erikoisnumero José Carioca on omistettu José Carioca -sarjakuville.

Aku Ankka: Akun kaikki tunnemmekin jo. Hän on ankkalinnan kenties epäonnisin kaveri, jolla on huollettavanaan kolme sisarenpoikaa, Tupu, Hupu ja Lupu, sekä vielä koira ja toisinaan jopa kissa. Akun tyttöystävä on Iines Ankka. Aku on äkkipikainen, riidanhaluinen ja epäonninen.

Aku Ankan suku tulee kolmesta suvusta: Ankanpään suvusta, MacAnkan Klaanin suvusta ja Ankkojen suvusta.

Hannu Hanhi on esimerkiksi sukua Aku Ankan kanssa tällä tavalla: Aku Ankka on Hortensia MacAnkan ja Aaron Ankan lapsi, Aaron Ankka on Kaino-Vieno Ankan (Mummo Ankan) ja Hepsu Ankan lapsi, Hepsu ja Kaino-Vieno saivat myös kaksi muuta lasta, Unto Ankan ja Dora Ankan. Sitten Dora Ankka ja Hjalmar Hanhi saivat lapsen, Hannu Hanhen.

Kaino-Vieno ankka (Mummo Ankka) on taas Julle Ankanpään lapsenlapsi, Kaino-Vieno Ankka (Mummo Ankka) on Olga Ankanpään ja Kornelius Ankanpään lapsi. Kaino-Vienolla on myös veli nimeltä Konrad Ankanpää. Hän meni naimisiin Gerda Hanhen kanssa. He saivat lapsen nimeltä Hanna Hanhi. Gerda Hanhella oli myös toinen lapsi Serkku Kiljuhanhi. Hanna Hanhi ja Martti Hanhi saivat lapsen ja nimesivät hänet Hansu Hanheksi.

Palataanpa ankkojen sukuun. Kaino-Vieno Ankan (Mummo Ankan) lapsi, Unto Ankka meni naimisiin Aino Ankan kanssa. He saivat kaksi lasta Touho Ankan ja Sisuvius Ankan.

Sitten MacAnkan klaanin suku. Sekin polveutuu kahdesta suvusta, muuta pian yhtyy: Ensimmäiset suvut olivat Kananjalan suku ja tietysti MacAnkan suku. Kananjalan suvusta oli ensimmäinen Ritari Kananjalka. MacAnkan suvusta ensimmäinen oli Sir Rahakas MacAnkka. Lordi Ohrapää Kananjalka muutti heti sukunsa nimeksi MacAnkka. Lordi Ohrapää MacAnkka sai lapsen Sir Mahakas MacAnkan, Sir Rahakas MacAnkka sai lapsen nimeltä Julius MacAnkka. Sir Mahakkaan lapsi oli Joonas MacAnkka. Oli myös Malcolm MacAnkka, mutta hänellä ei ollut lapsia. Richard Ankanmielellä hänellä oli yksi lapsi, Molli Mac Ankka, joka aikoinaan meni naimisiin Kalle Ankanpään kanssa. He saivat lapsia; Fergus MacAnkka, Jake MacAnkka ja Angus Hiidenkirnu MacAnkka. Fergus MacAnkka ja Lauha MacAnkka saivat lapsia; Matida MacAnkka, Roope MacAnkka ja Hortensia MacAnkka. Ja niin kuin alussa sanottiin, niin Hortensia MacAnkka ja Aaron Ankka saivat kaksi lasta; Della Ankka ja Aku Ankka. Della ja (etunimi tuntematon) Ankka ovat Tupun, Hupun ja Lupun isä ja äiti.

Oletko kiinnostunut Ankkain suvun juhlakirjasta? Voit tilata sen Aku Ankan kaupasta.