Taikaviitta on ankkalinnalainen supersankari, jonka naamion alta paljastuu itse Aku Ankka. Taikaviitan henkilöllisyyttä ei tiedä kukaan muu kuin Pelle Peloton.

Taikaviitta ja Aku ovat yksi ja sama ankka, mutta ominaisuuksiltaan he ovat kuin yö ja päivä. Se ei ole sattumaa vaan italialaisten ankkafanien sinnikkäiden vaatimusten tulos. 1960-luvun lopulla italialainen kustantaja sai paljon palautetta, jossa valitettiin Akun jatkuvasta epäonnesta. Käsikirjoittaja Guido Martina ja piirtäjä Giovan Battista Carpi vastasivat fanien vaatimuksiin vuonna 1969. Taikaviitan syntytarina on Akun hahmonvaihdos vuodelta 1969, joka löytyy taskukirjoissa Aku Taikaviitta (AATK 41), Kaksoiselämää (Taskarin teemanumero 19) ja Viitan varjo (Taikaviitan 30-vuotis juhlanumero), jossa Aku saa vahingossa Hannu Hanhelle tarkoitetun avaimen Ruusulinnaan. Sieltä hän löytää Fantom Ankan eli Varjovarkaan salaisen päiväkirjan, josta hän saa idean ryhtyä Taikaviitaksi.

60-luvun lopun italialaiset ankkafanit ottivat Taikaviitan vastaan riemuiten. Palautteessa kiiteltiin hahmon nokkeluutta ja rohkeutta. Toki kritiikkiäkin esitettiin: toisten mielestä Taikaviitta oli ulkoasuaan myöten lähinnä heppoinen yritys kosiskella muodikkaiden supersankarisarjakuvien ystäviä. Oli niin tai näin, hahmosta tuli erityisesti Guido Martinan käsikirjoittamien tummasävyisten tarinoiden ansiosta niin suosittu, että se jäi pysyväksi vieraaksi italialaiseen Disney-sarjakuvaan.

Suomessa Taikaviitta on ensiesiintymisestään lähtien ollut pidetty hahmo, joka muistetaan yleensä parhaiten Aku Ankan taskukirjojen ja Roope-setä lehden sivuilta. Taikaviitta-hahmon loi Elisa Penna, jonka idean pohjalta käsikirjoittaja Guido Martina käsikirjoitti sitten lukemattomia Taikaviitta-tarinoita. Taikaviitta on saanut vaikuteita Italian omasta supersankarista, Diabolikista.

Varhaisissa sarjoissa Taikaviitta esitettiin yleensä naamiokostajana. Tähän viittaa jo Akun hahmonvaihdoksen alkuperäinen nimi Diabolico Vendicatore eli Pirullinen kostaja. Syntytarinassaan Taikaviitta ryöstää Roopen rahapatjan ja on enemmänkin rikolliseen kuin sankariin päin. Myöhemmin Taikaviitta rupeaa kuitenkin suojelemaan ihmisiä voroilta.

1990-luvun loppupuolella Italiassa alettiin julkaista uutta sarjaa Taikaviitan uudet seikkailut (Paperinik new adventures). Se saavutti suursuosion Italiassa ja Ruotsissa. Suomessakin sarjaa julkaistiin 14 albumin verran, kunnes julkaisu loppui suosion häviämiseen. Sarjassa käsiteltiin Taikaviitan toimia futuristisemmassa muodossa sekä rajummalla tavalla, mutta sarjasta löytyi enemmän inhimillisyyttä kuin mistään muusta julkaisusta.

Myöhemmin Taikaviitta on kuulunut myös Ultrasankarit-nimiseen supersankari-ryhmään, jonka piilopaikkana toimii Ruusulinna. Ultrasankareissa on ollut Taikaviitan ja Viittattaren välillä pientä säpinää. Taikaviitan ja Viitattaren lisäksi ultrasankareihin kuuluvat Superhessu, Lepakkoankka, Rautahansu ja Neliapila.

Pelle Peloton syö joskus unohduspillereitä (UhKa-, eli Unohda Kaikki -pillereitä), jotka hän on itse keksinyt sen varalta, että hän kertoisi jollekin kuka Taikaviitta on. Näistä pillereistä on myös kehitetty paranneltu versio L.E.L.U. (Lahjomattoman Efektiivinen Leikkikalu Unohdukseen). Vain Zafire tietää Taikaviitan henkilöllisyyden. Pelle useasti keksii lisää varusteita Taikaviitan autoon, jonka rekisterinumerona toimii salaperäinen X. Taikaviitan auton "rekisterinumero" on johtanut hänet usein pulaan, sillä Ankkalinnan uudet poliisit eivät tietenkeen tiedä kuka Taikaviitta on ja sakottavat häntä armottomasti laittomasta rekisterinumerosta. Pelle on myös keksinyt suurimman osan Taikaviitan apuvälineistä. Yleisimmät ovat pomppukengät, verkkopistooli ja lamautussäde. Taikaviitta kamppailee useasti Karhukoplan kanssa, sillä he tavoittelevat Roope Ankan rahoja. Useasti kun Taikaviitta pelastaa Roopen rahat, hän käskee Roopea kohtelemaan sukulaispoikaansa paremmin.

Taikaviitta käyttää usein naamioita esittääkseen erilaisia henkilöitä. Hänen henkilöllisyytensä on kuitenkin joskus ollut vaarassa paljastua. Kovin monet eivät kuitenkaan uskoisi Akun olevan Taikaviitta, sillä Akuhan on toivoton tunari, ainakin yleensä. Usein tosin Taikaviitta saa itselleen ansaitsemansa kunnian kertomalla Roopelle, että Aku on tehnyt jonkun sankarityön.

Aku Ankka on yrittänyt tehdä Iines Ankkaan vaikutuksen Taikaviittana. Siltikään Aku ei aio kertoa edes Iinekselle olevansa supersankari.

 

Viitatar on Taikaviitan paha vastustaja, jonka kanssa hän usein kilpailee, koska ei tiedä, että Viitatar on itse Iines.

 

Joissain tarinoissa Taikaviitta pitää asuaan Roope Ankan rahasäiliöllä.

 

Kerran eräässä sarjassa Taikaviitta joutui Pelle Pelottoman koneeseen, joka "imaisi" Taikaviitan sisäänsä ja lähetti hänet toiseen ulottuvuuteen. Oikeastaan kyseinen ulottuvuus oli Ankkalinna, tosin ilman Taikaviittaa, Ankkalinnan supersankaria.

Aku Ankka, José Carioca ja Panchito Pistoles kutsuvat "tiimiään" kolmeksi caballeroksi. toisaalta Panchito kutsuu Akua Aguelloksi ja José Aquelliksi.

"Kolme caballeroa" onkin aika osuva nimi heille, sillä nämä kolme rämäpäätä osaavat todellakin hankkiutua hankaluuksiin ja ennen kaikkea selviytyä niistä.

Panchito, José ja Aku ovat hyviä ystäviä, joilla on kaikilla yhteistä, esimerkiksi rahaongelmat. He asuvat kaikki kaukana toisistaan: José asuu Brasiliassa, Aku Calisotan osavaltiossa Ankkalinnassa ja Panchito taas Meksikossa Chihuahuassa. José ja Panchito pitävät Akua vähintäänkin veroisinaan toisin kuin useimmat ankkalinnalaiset. Kaikki kolme, Aku, Panchito ja José pitävät seikkailuista yleensäkin jännityksestä.

Panchito Pistoles: Panchito on kukko, jolla on hevonen. Hänen hevosensa nimi on Señor Martinez. Ehkä tunnetuimmat Aku Ankka -lehden tarinat, joissa Panchito esiintyy, ovat Don Rosan "Kolmen caballeron paluu" ja "Seitsemän (miinus neljä) rohkeata caballeroa", joissa Panchito kutsuu Akua Aguelloksi. Panchiton tähdittämiä sarjoja julkaistaan Suomessa pääasiallisesti Aku Ankka Ekstrassa.

José Carioca: José on brasilialainen papukaija. José esiintyi ensimmäistä kertaa elokuvassa Saludos Amigos vuonna 1942 ja toisen kerran elokuvassa Kolme caballeroa vuonna 1944. José Cariocan ystäviä ovat  Akun ja Panchiton lisäksi myös Nestor ja Pedro, jotka tavataan Josén tavoin tuon tuosta Aku Ankka Ekstra -lehdessä. José Carioca tunnetaan Brasiliassa tavallisesti nimellä Zé Carioca. José ei voi vastustaa Rosabellaa, Rositaa ja muita söpöliinejä. Brasiliassa Josè Carioca on suosittu sarjakuvahahmo. Vuonna 1989 julkaistu Aku Ankan taskukirjan erikoisnumero José Carioca on omistettu José Carioca -sarjakuville.

Aku Ankka: Akun kaikki tunnemmekin jo. Hän on ankkalinnan kenties epäonnisin kaveri, jolla on huollettavanaan kolme sisarenpoikaa, Tupu, Hupu ja Lupu, sekä vielä koira ja toisinaan jopa kissa. Akun tyttöystävä on Iines Ankka. Aku on äkkipikainen, riidanhaluinen ja epäonninen.

Aku Ankan suku tulee kolmesta suvusta: Ankanpään suvusta, MacAnkan Klaanin suvusta ja Ankkojen suvusta.

Hannu Hanhi on esimerkiksi sukua Aku Ankan kanssa tällä tavalla: Aku Ankka on Hortensia MacAnkan ja Aaron Ankan lapsi, Aaron Ankka on Kaino-Vieno Ankan (Mummo Ankan) ja Hepsu Ankan lapsi, Hepsu ja Kaino-Vieno saivat myös kaksi muuta lasta, Unto Ankan ja Dora Ankan. Sitten Dora Ankka ja Hjalmar Hanhi saivat lapsen, Hannu Hanhen.

Kaino-Vieno ankka (Mummo Ankka) on taas Julle Ankanpään lapsenlapsi, Kaino-Vieno Ankka (Mummo Ankka) on Olga Ankanpään ja Kornelius Ankanpään lapsi. Kaino-Vienolla on myös veli nimeltä Konrad Ankanpää. Hän meni naimisiin Gerda Hanhen kanssa. He saivat lapsen nimeltä Hanna Hanhi. Gerda Hanhella oli myös toinen lapsi Serkku Kiljuhanhi. Hanna Hanhi ja Martti Hanhi saivat lapsen ja nimesivät hänet Hansu Hanheksi.

Palataanpa ankkojen sukuun. Kaino-Vieno Ankan (Mummo Ankan) lapsi, Unto Ankka meni naimisiin Aino Ankan kanssa. He saivat kaksi lasta Touho Ankan ja Sisuvius Ankan.

Sitten MacAnkan klaanin suku. Sekin polveutuu kahdesta suvusta, muuta pian yhtyy: Ensimmäiset suvut olivat Kananjalan suku ja tietysti MacAnkan suku. Kananjalan suvusta oli ensimmäinen Ritari Kananjalka. MacAnkan suvusta ensimmäinen oli Sir Rahakas MacAnkka. Lordi Ohrapää Kananjalka muutti heti sukunsa nimeksi MacAnkka. Lordi Ohrapää MacAnkka sai lapsen Sir Mahakas MacAnkan, Sir Rahakas MacAnkka sai lapsen nimeltä Julius MacAnkka. Sir Mahakkaan lapsi oli Joonas MacAnkka. Oli myös Malcolm MacAnkka, mutta hänellä ei ollut lapsia. Richard Ankanmielellä hänellä oli yksi lapsi, Molli Mac Ankka, joka aikoinaan meni naimisiin Kalle Ankanpään kanssa. He saivat lapsia; Fergus MacAnkka, Jake MacAnkka ja Angus Hiidenkirnu MacAnkka. Fergus MacAnkka ja Lauha MacAnkka saivat lapsia; Matida MacAnkka, Roope MacAnkka ja Hortensia MacAnkka. Ja niin kuin alussa sanottiin, niin Hortensia MacAnkka ja Aaron Ankka saivat kaksi lasta; Della Ankka ja Aku Ankka. Della ja (etunimi tuntematon) Ankka ovat Tupun, Hupun ja Lupun isä ja äiti.

Oletko kiinnostunut Ankkain suvun juhlakirjasta? Voit tilata sen Aku Ankan kaupasta.