Osa 6
Sarjakuvakoulu:
Akkarissa 11/2015 nähty sarja Rajanvetoa edustaa siinä mielessä Akkarissa harvinaista tarinatyyppiä, että se perustuu alusta loppuun sanonnalla ”drawing the line”  leikittelyyn. Englanniksi lauseen voi tietysti tulkita tarkoit-tavan ihan konkreettisesti viivan piirtämistä. Suomeksi taas puhutaan rajan vetämisestä, mikä hiukan vesittää loppuvitsiä. Sarja toimii kuitenkin kohtalaisen hyvin myös suomennettuna, joten se päätyi lopulta lehteen.
Akkarissa 11/2015 nähty sarja Rajanvetoa edustaa siinä mielessä Akkarissa harvinaista tarinatyyppiä, että se perustuu alusta loppuun sanonnalla ”drawing the line” leikittelyyn. Englanniksi lauseen voi tietysti tulkita tarkoit-tavan ihan konkreettisesti viivan piirtämistä. Suomeksi taas puhutaan rajan vetämisestä, mikä hiukan vesittää loppuvitsiä. Sarja toimii kuitenkin kohtalaisen hyvin myös suomennettuna, joten se päätyi lopulta lehteen.

Kun käsikirjoittaja, piirtäjä, tussaaja ja värittäjä ovat saaneet työnsä valmiiksi, sarjakuva on valmis julkaistavaksi – paitsi jos se julkaistaan muulla kuin alkukielellä. Sarjiskoulun viimeisessä osassa luomme siksi vielä lyhyen katsauksen käännös- ja toimitusprosessiin.

Käännetään...

Jos sarjakuva julkaistaan jollakin muulla kuin alkuperäiskielellä, se täytyy tietysti kääntää. Aku Ankka -lehden sarjakuvista valtaosa tuotetaan tanskalaisen Egmont-kustantamon toimesta, ja samasta lähteestä ovat peräisin myös muissa Pohjoismaissa sekä esimerkiksi Saksassa julkaistavat sarjat. Egmont-tarinoiden käsikirjoitukset tehdään aina englanniksi (myös Kari Korhosen käsikirjoittamat tarinat pitää siksi suomentaa, vaikka se hassulta tuntuukin), mutta englanninkielistä versiota ei julkaista missään. Englannin lisäksi Akkari-tarinoita suomennettaessa tarvitaan hollannin ja joskus myös ranskan tai italian kielen taitoa, sillä sekä Hollannissa, Italiassa että Ranskassa tuotetaan alkuperäiskielellä julkaistavaa Disney-sarjakuvaa.

Sarjakuvia kääntäessä pitää ottaa huomioon sekä kuvan ja sanan yhteispeli että tekstille varattu rajallinen tila. Erityisesti kuvan tasolle viedyt sanaleikit ynnä eri kielten sanojen ja lauserakenteiden pituuserot tuppaavat aiheuttamaan sarjakuvakääntäjille ja -toimittajille harmaita hiuksia. Egmontin tuottamissa Aku Ankka -sarjakuvissa käännösprosessin vaatimukset huomioidaan onneksi alusta lähtien, onhan tarinat tarkoitettu nimenomaan käännettäväksi. Tiesittekö muuten, että suomenkielisiä tekstejä silmällä pitäen kupliin jätetään yleensä hiukan ylimääräistä tilaa – suomalaiset sutkautukset kun tuppaavat olemaan rutkasti pidempiä kuin monien muiden kielten vastaavat ilmaukset?

Kääntäjälle lähetetään mustavalkoinen tarinaversio, jossa joka puhekupla, tekstilaatikko, kyltti ja tehosteteksti on numeroitu. Kääntäjä kääntää tekstit numerojärjestyksessä, jotta näppärä erikoisohjelma osaa sitten ”valuttaa” ne suoraan sarjakuvan kupliin toimituksen työstettäviksi.

Aku Ankan kääntäjäkaartiin kuuluu kymmenkunta kielen ammattilaista, kun taas monissa muissa maissa lehdellä on vain yksi kääntäjä.

...ja kaulitaan!

Jos ja kun sarjakuva käännetään, tarvitaan myös toimittajaa – ainakin Aku Ankan tapauksessa. Koska Akkaria suomentaa useampi kuin yksi ihminen, toimituksen tehtävä on ikään kuin kääntää sarjat vielä suomesta Aku Ankka -kielelle eli tehdä teksteistä tasalaatuisia. Toimitus myös huolehtii siitä, että kuplatekstit ovat kieliopillisesti korrekteja ja ennen kaikkea notkeita ja hauskoja.

Kun suomennettu Akkari-sarjakuva on yhden toimittajan kertaalleen lukema ja muokkaama, se tulostetaan uudelleen luettavaksi, minkä jälkeen tekstiä hiotaan yhdessä, kunnes se on kaikkien mielestä valmis. Jokaisen Aku Ankassa julkaistun sarjakuvan on lukenut ainakin kolme ihmistä ainakin neljä kertaa. Tekstin laatu on toimitukselle kunnia-asia!

Samanlaista lähestymistapaa voi lämpimästi suositella myös omia sarjakuvia tekeville: kannattaa luetuttaa tarinaa eri vaiheissaan muillakin. Niin saa hyviä vinkkejä siitä, mikä toimii ja mikä ei.

 

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.