Ankallisakatemian sarjishaaste jatkuu:

Kääk! Tammikuussa julkistettu Ankallisakatemian sarjakuvakoulun käsikirjoituskisa osoittautui supersuosituksi. Määräaikaan mennessä toimitukseen saapui viitisensataa synopsista, ja niiden joukosta olemme nyt seuloneet kärkikymmenikön äänestystä varten.

Olkaa hyvät, tässä ne tulevat! Synopsikset on listattu satunnaisessa järjestyksessä, ja samassa järjestyksessä ne nähdään myös varsinaisella äänestyslomakkeella. Teknisistä kommervenkeistä johtuen tekstejä ja äänestystä ei saa samaan paikkaan, mutta linkki äänestyslomakkeelle löytyy tämän sivun alalaidasta. Joitakin tekstejä olemme joutuneet tiivistämään tilasyistä, ja lyöntivirheet sun muut on korjattu, mutta muuten ne julkaistaan sellaisenaan. Osallistujien ikähaarukka on alakoululaisesta eläkeläiseen, mikä saattaa tietysti näkyä synopsisten kirjoitusasussa, mutta älkää antako sen hämätä. Paras idea voittakoon!

Äänestysaikaa on 1.4.2015 eli aprillipäivän iltaan asti, ja parhaaksi rankattu tarinaidea pääsee jatkokäsittelyyn: siitä muokataan käsikirjoitus ja tarina piirretään valmiiksi sarjaksi. Jos äänestys äityy oikein tiukaksi, projektin mentorilla Kari Korhosella on viimeinen sana voittajan valinnassa. Voittajalle ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti vapun jälkeisellä viikolla, ja voittaja julkistetaan Aku Ankassa 23/2015 Akun synttäripäivän kunniaksi.

Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan nahkakantinen, numeroitu ja piirroksella varustettu versio Giorgio Cavazzanon tuotantoa esittelevästä Ankantekijät- sarjan kirjasta Menetetyn muistin tapaus.

SARJISHAASTEEN PARHAAT TARINAIDEAT

1) Onnekas naapuri

Aku on lähdössä Kattivaaran margariinitehtaan järjestämälle työmatkalle Margariniaan. Hän onnistuu pyytämään onnekkaan serkkunsa Hannun vahtimaan veljenpoikiaan ja taloaan.

Naapuri Teppo Tulppu ei tiedä Akun matkasta, vaan suunnittelee kepposia takaisinmaksuksi Akun aiemmista kolttosista. Hannun loikoillessa riippumatossa suorittamassa vaativaa tehtäväänsä Tulppu valmistelee kotonaan kepposia. Tulpun keppossuunnitelmat kuitenkin kariutuvat, sillä Akun talo on Hannun ilmiömäisen onnen suojeluksessa.

Hannun onnen takia Tulppu aiheuttaa valmisteluillaan vahinkoa vain itselleen ja talolleen. Hannu hämmästelee pihapiirin rauhattomuutta. Hän yrittää löytää pihasta täydellisen ja hiljaisen lepopaikan jossa voisi paistatella auringossa, mutta on liian laiska ja turhautunut vilkaistakseen aidan yli, mitä naapurissa oikein mekastetaan. Hannu ei siis ole tietoinen Tulpun suunnitelmista.

Kommellukset jatkuvat kunnes Aku saapuu matkaltaan. Tulppu on aivan uupunut ja hänen mittansa Hannun suhteen on täynnä. Aku on hyvin hämillään Tulpun ollessa poikkeuksellisen onnellinen Akun kotiinpaluusta.

 

2) Mikki Hiiren kommellus

Eräänä päivänä Hessu Hopo soitti Mikki Hiirelle puhelimella: "Halloo Mikki! Ootko sä kuullut sen jutun kun talo ryöstettiin ja..." Mikki tarkisti asian Hessulta: "SIIS TALOSI ON RYÖSTETTY!" Hessu vastaa: "Ei kun mutta…" 

Mikki ei enempää kuunnellut vaan pisti töpinäksi ja lähti rosvon jäljille. Mikki etsi ja etsi mutta ei löytänyt johtolangan varjoakaan. Mikki etsi rämeeltä, vanhoista taloista, sammaleisista raunioista, metsistä, kylistä, jopa toisista maista mutta tuloksetta. Mikki palasi kotiinsa ja soitti Hessulle: "En löytänyt rosvoa". Hessu vastaa: "Ei sun tarvikkaan, se on täällä!"

Mikki juoksi Hessun luo niin kovaa kuin pääsi. Kun Mikki oli perillä hän huusi:" Missä varas on?" Hessu vastaa: "Ei missään, puhelimessa mä yritin kertoa uusimmasta salapoliisi-romaanista, ajattelin että sä haluaisit lainata sen ensimmäisenä, aikamoinen onnenpotku vai mitä?" Sitten Mikki pyörtyi. Hessu ihmetteli: "Höh? Mikki kai pyörtyi onnesta".

 

3) Matalan murinan maestro

Aku huomaa aamulla lehteä lukiessaan, että hänen musiikki-idolinsa Kupla-Heka aikoo palata eläkkeeltä esittääkseen vielä yhden megakonsertin Ankkalinnan jalkapallostadionilla. Heka on koonnut kasaan vanhan yhtyeensä, mutta yhtyeen basisti Kirppu on tavoittamattomissa. Heka tarvitsee siis uutta basistia yhtyeeseensä ja aikoo järjestää koe-esiintymisen kahden viikon päästä.

Aku muistaa, että hänellä on jossain ullakon perukoilla basso, joka jollain tavalla joutui hänen haltuunsa kun hän aikoinaan työskenteli usean tunnin ajan kielenkääntäjänä Ventterin soitintehtaalla.

Aku kaivaa bassonsa esille ja alkaa harjoitella yötä päivää rocktähteydestä unelmoiden. Häntä eivät lannista Tupun, Hupun ja Lupun kommentit siitä, että kukaan ei ole kuullutkaan Kupla-Hekasta sitten Akun poikavuosien – eikä silloinkaan. Tällä kertaa hän jopa, kaikki henkiset kykynsä äärimmilleen ponnistaen, onnistuu olemaan raivostumatta Tulpulle, joka häpeämättä laukoo kuluneita basistivitsejä aidan takaa.

Kaksi viikkoa ahkerasti harjoiteltuaan Aku on oppinut soittamaan jo lähes kolme sointua ja menee innosta puhkuen koe-esiintymiseen. Koska muitakaan ehdokkaita ei ole, Aku saa paikan Hekan yhtyeessä. Konserttipäivä koittaa. Aku nousee ylpeänä lavalle unelmoiden valtavasta yleisömerestä. Kuitenkin kumpikin yleisön edustaja, sekä konsertin loppumista odottava stadionin siivooja että vahingossa paikalle eksynyt puolikuuro ja -sokea mummo nukahtavat kesken konsertin.

4) Aku luontokerhon ohjaajana

Pojat ovat lupautuneet pitämään kevätseuranta-luontokerhoa pikkukoululaisille. Kerhon pitämisestä he ansaitsevat N.O.R.K.K.O.-merkin (Noheva, Omistautunut, Reilu ja Kekseliäs Kerho-Ohjaaja). He kuitenkin sairastuvat ja pyytävät Aku-sedän sijaisekseen kerhon pitäjäksi. Ei kai edes Aku pysty kerhoa sössimään, kunhan pysyy suunnitelmissa.
Akun käy poikia sääliksi ja hän lupautuu pitämään kerhoa.

Aku lähtee lasten kanssa luontoon ja lukee ohjeista: ensimmäisenä ovat vuorossa pajunkissat. Ohjeiden mukaan niitä löytyy joen rannasta, jonne Aku suuntaa kulkunsa.
Päästyään lopulta joen rantaan Aku pysäyttää kulkunsa, mutta lapset eivät ole yhtä nopeita ja törmäävät Akuun, joka mulahtaa jokeen ohjeineen päivineen. Vain otsikot jäävät lukukelpoiseksi.

–No niin, siis pajunkissat, Aku aloittaa, ovat pieniä söpöläisiä kissanpentuja. Yksi oppilaista viittaa ja kysyy eivätkö pajunkissat olekaan pajun kukintoja? -Höpsis, sanoo Aku, kuunnelkaa nyt kuinka ne kehräävät. Aku työntää korvansa lähelle pajupuskaa. -AU! Ja nyt ne raapaisivat minua! Toinen lapsista kysyy eivätkö ne kuitenkin ole pajun kukinnoista mettä hakemaan tulleet mehiläiset, jotka surisevat ja taisivat tuikata Akuakin? Tuskainen Aku tuhahtaa ja johdattaa lapset ohjeiden mukaisesti viereiseen Koivulehtoon tutkimaan hiirenkorvia.

-Katsokaas, lapset, tässä näette miten viisaat hiiriemot ovat syksyllä munineet hiirenmunansa tänne oksille lumelta ja petoeläimiltä turvaan. Kolmas lapsista yrittää kysyä eivätkö ne kuitenkin olisi koivun silmuja, joista jo ensimmäiset lehdet pilkistävät. Aku alkaa jo hermostua ja ärähtää miksi ihmeessä lehtiä sitten kutsuttaisiin hiirenkorviksi. -Nämä ovat hiiren munia, joista pilkistävät vihreät hiirenkorvat, koska hiirenpoikaset ovat vielä raakoja.

Kerhokertaan kuuluu vielä ketunleivät. Kiukusta kihisevä Aku johdattaa lapsia syvemmälle metsään ja käskee etsiä kettujen piilottamia leipiä puiden ja kivien koloista. Kummastuneet lapset poimivat maasta sydämen muitoisia lehtiä ja näyttävät Akulle. Eivätkö nämä olekin ketunleipiä, joita myös käenkaaliksi kutsutaan? Aku tuhahtaa ja alkaa raivopäisenä hakea ketunleipiä metsikön jokaisesta kolosta. Putkikatseinen Aku unohtaa katsoa eteensä, kompastuu juureen ja kaatuessaan kolauttaa päänsä kiveen. Aku näkee kissanpentuja, raakoja hiirenpoikasia ja alkaa hourailla.

Lapset päättävät pitää evästauon, jospa Aku hieman tokenisi. He ojentavat Akullekin leivän, joka innostuu löytäneensä viimeikin ketunleivän. -Minähän sanoin, hän huutaa ja alkaa pomppia ympäriinsä. Lapset näkevät parhaaksi taluttaa Akun rengasnarussa takaisin koululle. Aku jatkaa hourailua.

Loppunäytös. Aku ja pojat ovat toipuneet ja pojat lukevat kerhosta saamaansa palautetta. Akusta ei kuulemma ole luontokerhon ohjaajaksi, mutta lapset toivoisivat hänen alkavan pitää satukerhoa...

5) Joogamestari

Ankkalinnan on vallannut ennennäkemätön joogabuumi. Jokainen asukas venyttää ja vääntää itseään mitä oudoimpiin jooga-asentoihin ja -sarjoihin. Ankkojen perhe on myös mukana ja etenkin Aku on osoittautunut venyväksi kuin makaroni.

Ankkalinnassa järjestetään joogauskilpailu, johon Aku osallistuu. Hän selviää finaaliin, jossa vastassa on hallitseva mestari. Voittajaksi julistetaan oudoimpaan ja hankalimpaan jooga-asentoon taipunut. Tiukassa kamppailussa vääntäydytään mitä naurettavamman nimisiin asentoihin. Miltä mahtaisi näyttää kartiokyttyräinen kameli tai kierojalkainen virtahepo?

Viimein Aku venyttäytyy sellaiseen solmuun, että vastustaja lyö hanskat tiskiin. Aku voittaa, mutta on niin solmussa, ettei saa itseään enää auki! Muutaman päivän päästä Iines soittaa kysyäkseen voisiko Aku pitää hänen ystävilleen joogatunnin. Pojat kertovat Akun venytelleen itsensä niin venyväksi, ettei pysty enää kävelemään, joten lääkäri määräsi hänet kuukaudeksi TV:tä tuijottamaan ja jäykistymään.

6) Helunanhiihto

Heluna Ammu on kauan pohtinut keinoa päästä kaupungin vaikutusvaltaisten naisten yhdistyksen suosioon. Mikä meriitiksi? Politiikkaa hän on kokeillut ja todennut sen liian sotkuiseksi lajiksi rauhalliselle ja järjestelmälliselle luonteelleen. Yökausien puuhailut kotilaboratoriossa eivät tuoneet Helunalle ihonhoitoteollisuuden Nobelia. Yrittäjänä hän on painanut 20-tuntisia työpäiviä. Lähtöruutuun palattuaan Heluna keksii: hiihto on päivän sana!

Kaupungissa on uranuurtaja, jonka jälkiä Heluna seuraa (kuvassa Heluna ihailee Iiris Jalkarantasen patsasta ja näkee jo oman patsaansa sen vierellä). Tyylikkäät varusteet hankkinut Heluna keksii muutaman ryydyttävän hiihtolenkin jälkeen helpomman keinon: hän autoilee Rapanivan hiihtomajalle salaa ja merkitsee nimensä kuntoilijoiden kirjaan päivittäin. Hiihdonopettelun ehtii myöhemminkin…

Sana Helunan hiihtoinnosta alkaa levitä. Se tempaa mukaansa vaikutusvaltaisten naisten yhdistyksen –ja koko kaupungin. Heluna saa kaipaamaansa arvostusta; hiihtomajalle on vain yhä vaikeampi autoilla salaa. Helunan maailma kaatuu Rapanivan hiihtomajalla, kun hän nimen ja alati lisääntyvän km-määrän merkattuaan lähtee sakean pyryn vuoksi ajamaan vahingossa latua pitkin ja juuttuu kiinni. Kun latukone vetää Helunan autoa irti, vaikutusvaltaisten naisten yhdistys hiihtää paikalle.

(Tarina perustuu tositapahtumiin)

 

7) Nappaa kymppi

Jälleen on Akun ja Iineksen vuosipäivän aika. Iines soittaa Akulle tuttuun tapaan ja kyselee mitä Aku on keksinyt päivän kunniaksi. Kenties ravintolaillallinen kultalusikassa? Hajamielinen Aku on kuitenkin unohtanut koko vuosipäivän ja lupautunut jo Roopelle töihin. Akun pitää selvittää, mitä kolikonkiillotusaine sisältää, koska Roope pelkää, että hänen onnenlanttinsa kärsii vääristä kolikonkiillotus aineista.

Iines tuohtuu aivan suunnattomasti tästä ja päättää kokonaan etsiä uuden ankan itselleen. Hän soittaa hyvälle ystävälleen Riitta Hanhelle, joka neuvoo häntä osallistumaan illalla järjestettävään Nappaa kymppi- ohjelmaan. Samaan aikaan Aku yrittää etsiä paperille kirjoitettuihin kysymyksiin vastauksia. Pääpaperissa kulkeva Aku ei katso eteensä ja kulkee vahingossa suorinta tietä Ankkastudiolle, jossa juontaja ajattelee Akun olevan ohjelman osallistuja ja toivottaa hänen tervetulleeksi!

Iines täysin tietämättä Akusta istuu sermin toisella puolella parin muun naishenkilön kanssa. Akun täytyy kysellä neitikandinaateilta kysymyksiä ja yhä hämmentyneenä tilanteesta hän lukee Roopelta saadusta paperista kysymyksiä, jotka ovat hyvin outoja tähän tilanteeseen (tietenkin, koska ne liittyvät kolikonkiillotusaineeseen!) ja kun lopulta tulee Iineksen vuoro vastata Akun kysymykseen, niin Aku tunnistaa Iineksen äänen ja huudahtaa: "Iines!"

Juontaja ajattelee, että Aku valitsi kandinaatin Iines. Tarina päättyy onnellisesti kun Aku "valitsi" Iineksen. Nappaa kymppi -ohjelman lopussa pari saa paperin, jossa lukee minne he pääsevät viettämään yhteistä aikaa. Ja mikäpä muukaan sieltä paljastuisi kuin ravintolaillallinen kultalusikassa! Vuosipäivä onnistui siis sittenkin!

8) Lainahöyhenissä

Avausruudut – Akun ja Iineksen treffi-ilta, Iineksen talon etupiha, avaus vanhaa Barks-klassikkoa, Hankalat kirjeet, myötäillen. Iines heittää jälleen kerran Akun ulos, koska tämä ei yritäkään ymmärtää häntä. Aku kokee, että Iineskään ei ymmärrä häntä. Rahatta ei lomille matkusteta. Perään lentää Akun kuva, luokkasormus ja nippu kirjeitä. Aku tutkii kirjenippua, kun Iineksen(kin) valtaa dejá-vu, ja hän ryntää ulos napatakseen (Hannun) kirjeet Akulta. Päänupit kopsahtavat yhteen. Kolahdus saa Akun mielen siirtymään Iinekseen ja päinvastoin. ”Aku” poimii maasta Iineksen rusetin ja ”Iines” merimieslakkinsa. Molemmat hoippuvat tokkuroissaan kotiinsa ja rojahtavat nukkumaan.

Aamulla Aku näkee itsensä Iineksenä peilissä. Iines kokee saman yllätyksen Akun kuvajaisen katsellessa peilistä takaisin. Poikia vältellen Iines-hahmoinen Aku säntää kovasti Akun näköisen Iineksen luo. Kaksikko yrittää ymmärtää tilannetta. He vaihtavat rusettia ja lakkia ja paremman suunnitelman puuttuessa päättävät yhden työpäivän ajan tuurata toisiaan. ”Iines” kiirehtii Tulpun Tepoil-autokorjaamon sihteeritöihin ja ”Aku” Roopen rahasäiliölle kolikoita puunaamaan.

”Akun” päivä -- Roopen toimistolla ”Aku” tylsistyy kolikoiden ääressä ja lähtee Roopen puheille aikomuksenaan ihmetellä tälle tehtävän järkevyyttä. Kuin ohimennen ”Aku” toteaa toimistolla häärivien naisten asusteisiin naamioituneiden pölynimuriesittelijöiden olevan karhukoplalaisia. ”Kukaan nainen ei yhdistelisi asusteita ja värejä noin mauttomasti...”. ”Karhusiskosten” jono saatellaan pois raudoissa. Poistuessaan ”Aku” vilkaisee Roopen pöydällä olevaa laskelmaa ja toteaa merkittävän pilkkuvirheen Roopen uuden hankintakohteen kannattavuuslaskelmissa. Roope hölmistyy sanattomaksi. Päivä on muutenkin illassa, ja ilman vastakaikua jäävä ”Aku” lähtee uupuneena kotiin.

”Iineksen” päivä – Autokorjaamolla Teppo leventelee ylivertaisilla tekniikkatiedoillaan ja juoksuttaa ”Iinestä” kahvinkeittimen ja kopiokoneen välillä. Korjaamon ykkösasiakas, tunnettu autoharrastaja ja mahtiankka Calisotasta, tuo Akun autoa vastaavan, perusteellisesti hajonneen ajokin korjaukseen. Teppo on pulassa ja korjaamon asiakaslupaus, ”TePolla säteilee – löydämme vian päivässä tai korjaamme autosi ilmaiseksi”, on käymässä kalliiksi. Tee-se-itse -ankka, ”Iines”, tunnistaa ongelman ja hoitaa korjauksen sulan käänteessä Tepon tyrmistykseksi. Päivä kääntyy iltaan, ja öljyinen ”Iines” palaa rättiväsyneenä kotiin.

Seuraava päivä -- Aamulla Aku ja Iines heräävät kumpikin omana itsenään. Vaihto tuttuihin vaatteisiin ja kohti uutta työpäivää. Rahasäiliöllä Roope lyö selityksittä rahatukon Akun käteen ja hätistää yllättyneen Akun viikon lomalle. Iineksen työpaikalla Teppo käännyttää Iineksen niinikään viikon ylimääräiselle vapaalle. Tarina päättyy risteilylaivan kannella, jossa Aku ja Iines vastaavat Tupun, Hupun ja Lupun ihmettelyyn yllätyslomasta. Aku ja Iines paljastavat kuhmun merimieslakin ja rusetin alta ja toteavat yhteen ääneen, että joskus auttaa, kun lyö oikein kunnolla viisaat päät yhteen.

9) Sankareita kaikki

Ankkalinnassa on kuluneen kuukauden aikana riehunut taskuvaras, jota ei ole onnistunut nappaamaan sen paremmin poliisi kuin Mikki tai Superhessukaan. Leenu, Liinu ja Tiinu ovat tulleet viikonlopuksi tätinsä luokse, ja Iines suunnittelee vievänsä heidät lauantaina elokuviin viettämään "tyttöjen iltaa". Aku on huolissaan Iineksen ja tyttöjen turvallisuudesta ja vaatii päästä mukaan elokuviin suojellakseen heitä mahdolliselta taskuvarkaudelta. Iines torjuu idean täysin vedoten siihen, että Aku pilaisi heidän iltansa valittamalla elokuvan huonoutta ja rouskuttamalla herkkujaan liian kovaäänisesti, ja vakuuttaa, että osaa kyllä puolustaa itseään.

Aku on kuitenkin vakaasti päättänyt, ettei jätä tyttöystäväänsä ja tämän sukulaistyttöjä häikäilemättömän varkaan armoille, ja lauantai-illan tultua kaivaa Taikaviitan varusteet esiin ja asettuu elokuvateatterin katolle vahtiin. Elokuvan päätyttyä Iines ja tytöt suuntaavat jalkaisin kotia kohti, ja Taikaviitta lähtee varjostamaan heitä. Akun pelot käyvät toteen; iso ja parrakas taskuvaras loikkaa tyttöjen eteen varjoisalta sivukadulta. Taikaviitta ryntää liian innokkaasti ottamaan roistoa kiinni, jonka seurauksena hänen pomppusaappaansa lennättävät hänet suoraan päin roskapönttöä. Tämä vie varkaan huomion pieneksi hetkeksi pois uhreistaan, ja Leenu, Liinu ja Tiinu onnistuvat kaatamaan rosvon. Iines irrottaa mekkonsa vyön ja sitoo sillä roiston kädet. Kuhmupäisen ja pöllämystyneen Taikaviitan noustessa jaloilleen Iines toteaa tytöille miesten luulevan itsestään aivan liikoja.

10) Ankkalinnan suuret urheilukilpailut

Aku Ankka ja Hannu Hanhi lyövät vetoa siitä kumpi menestyy paremmin Ankkalinnan urheilukilpailuissa. Pelastaakseen Akun maineen Tupu, Hupu ja Lupu auttavat salaa Akua. Aku ei tiedä auttamisesta mitään. Tupu, Hupu ja Lupu pyytävät apua myös Pelle Pelottomalta. He virittelevät Akun urheiluvälineisiin ja kilpailupaikalle jousia, magneetteja, vietereitä, radio-ohjattavia laitteita jne.

Kilpailut sujuvat hyvin. Juoksu, kuulantyöntö ja keihäänheitto onnistuvat Akulta erinomaisesti. Aku Ankka johtaa kokonaiskilpailua ennen viimeistä lajia pituushyppyä.
Hannu Hanhi hyppää pituutta 250 cm. Tupu, Hupu ja Lupu ohjelmoivat Akun kengät hyppäämään 350 cm. Huolimattomasti he näpyttelevät kenkiin hypyn pituudeksi 350 km (mittayksikkövirhe). Aku saa melkoista kyytiä ponnistaessaan hyppylankulta. Hyppy kantaa 350 km pitkälle ja Aku lentää suoraan pää edellä mereen.

Onnekas Hannu Hanhi voittaa urheilukilpailut. Hannu Hanhen seistessä palkintopallilla Aku mököttää samanaikaisesti yksinäisenä pienellä saarella palmun alla. (Vaihtoehtoinen loppu: Aku nautiskelee Etelän lämmössä auringonpaisteessa palmujen alla.)

Ja nyt vain äänestämään! Äänestyslomakkeelle pääsee TÄSTÄ.

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.