Miten sarjakuvan käsikirjoitus syntyy? Kumpi oli ensin, kuva vai sana? Kuka kirjoittaa parhaan sarjakuvan? Oletko se juuri sinä? Osallistu, niin näet!

Toimitukseen tipahtelee säännöllisin väliajoin seikkailuideoita lukijoiltamme: mitäpä jos Akulla olisi harvinaisia akvaariokaloja, entäpä Aku pörssimeklarina tai Pellen muistinmenetys? Nyt tarjoamme kaikille tarinaniskijöille unohtumattoman mahdollisuuden! Kirjoita kaikkien aikojen paras seikkailu ja saa nimesi Akkariin!

Ankallisakatemian Sarjishaaste 2015 -kisassa käsikirjoitus työstetään valmiiksi vaihe vaiheelta, ja voittajasarja valitaan kansanäänestyksessä kevään lopulla. Valmiin 4–5-sivuisen seikkailun on luvannut piirtää itse Kari Korhonen, joka toimii myös kisan tuomaristossa toimituksen lisäksi. Kari myös jakaa kaikki salaisimmat neuvonsa käsikirjoituksen rustaamisesta, joten saatte parasta mahdollista apua!

Haasteemme on kolmiosainen ja valmis sarja julkaistaan Ankallispäivän numerossa 49/2015 – näin kauan kestää oikeankin sarjan tie ideasta lehteen!

Tarkemmat ohjeet kisaan löydät klikkaamalla itsesi nettisivujen kilpailuihin, mutta aloitamme siis ideasta ja sen jalostamisesta synopsikseksi eli tarinan tiivistelmäksi. Mitäpä Kari Korhonen haluaakaan sanoa parin vuosikymmenen kokemuksella kyynisten toimittajien vakuuttelusta?

SYNOPSIKSEN SYNTY

Hyvä, sinulla on siis oiva tarinaidea! Nyt pitäisi saada vielä toimittaja lukemaan se. Synopsista laatiessa on hyvä muistaa ainakin nämä viisi asiaa:

1. Tarina myydään synopsiksella. Siinä pitää olla kaikki ne elementit - alku, keskikohta ja loppu - jotka tekevät itse tarinan. Käsikirjoituksen tekeminen tämän jälkeen on vain tapahtumien rytmittämistä tarvittavaan sivumäärään.

2. Tarina myydään synopsiksella. Muista, että toimittajat lukevat näitä lyhennelmiä tusinoittain. On parempi, jos heidän mielenkiintonsa saadaan vangittua alusta lähtien. ”Akulla oli ollut paljon huolia viime aikoina.” on aloitus, joka on jo nähty. ”Aku ei saanut unta, koska hän oli juuri tuhonnut kolme tonnia gorgonzolaa!” on parempi aloitus samaan tarinaan. Koeta käyttää hauskaa kieltä.

3. Tarina myydään synopsiksella, joten pidä tiivistelmäsi tiiviinä. Keskity olennaiseen. Mitkä ovat hahmojen motiivit, miten he reagoivat tapahtumiin ja mihin se johtaa? Toimittajat, joilla on usein gerbiilin keskittymiskyky, eivät halua lukea viiden sivun synopsiksia. Jos kymmensivuisen tarinan synopsis ylittää yhden sivun mitan, teet todennäköisesti jotain väärin. Tiivistä, tiivistä, tiivistä.

Jotakin voi jättää synopsiksesta myös pois. ”Aku ja Tulppu joutuvat tukkanuottasille, jonka aikana...” ja pari esimerkkiä riittää. Jos käytät sivun sen kertomiseen, millä Aku lyö ja millä Tulppu vastaa, toimittaja haukottelee. Tärkeämpää kuin selittää jokainen visuaalinen vitsi auki on kertoa, miksi tappelu alkoi ja mihin se johti. Lause tai kaksi riittää.

4. Tee pienet hahmotelmat itsellesi siitä, mitä kullakin sivulla tapahtuu. Vaikka tarina myydäänkin synopsiksella, on hyväksytty tarina myös kirjoitettava. Silloin auttaa, jos sinulla itselläsi on kohtausjärjestys selvillä, etkä joudu ongelmiin tarinan pituuden suhteen. Hyvin harvoin, jos koskaan, saa ammattilainen luvan venyttää kymmensivuista tarinaa hyväksymisen jälkeen vaikkapa 14 -sivuiseksi.

Pienet, tulitikkulaatikon kokoiset luonnokset tarinan sivujaosta ovat oiva apu kirjoittajalle, joka ei osaa vielä arvioida kauanko kohtauksen kertominen peräkkäisinä kuvina vie tilaa.

5. Pidä hauskaa. Jos juttu naurattaa sinua, on se jo puoli voittoa. Hyvän synopsiksen merkki on se, ettet malta odottaa toimittajan palautetta. Jos lähettäessäkin tuntuu siltä, että jutusta tuli vain ”ihan ookoo”, jätä kyhäelmä pöytälaatikkoon muhimaan. Joskus aika auttaa näkemään tarinan uudessa valossa! Ostaisitko itse tämän tarinan? Haluaisitko itse lukea sen? Olisiko se lehden paras?

Sitten vain harmaat aivosolut töihin!

Sarjiskoulun jatko-osat

Sarjakuvakoulun seuraava osa ilmestyy Aku Ankan numerossa 14/2015, ja siinä pohditaan käsikirjoittamisen kiemuroita, numerossa 23 perehdytään piirtämisen saloihin, numerossa 32 tutustutaan tussaamiseen, numerossa 40 ihmetellään, mistä värit tulevat, ja numerossa 49 lausutaan vielä sananen toimitusprosessista. Sarjiskoulun osat ilmestyvät myös Aku Ankan nettisivuille samoihin aikoihin kun kyseiset lehdet putkahtelevat postiluukuista.

 

Lukuisia oivia malleja nelisivuista sarjoista löytää luonnollisesti Aku Ankka Lataamosta!

Mikael McDonald
Seuraa 
Liittynyt6.5.2011

Aku Ankan suuri sarjakuvahaaste alkaa!

CottonJoel 28.01.2015 klo 14:32 Tämä kuullostaa hauskalta kilpailulta. Minä osallistun ehkä viikonloppuna. Jo viikonloppuna? Ehei! Nyt laitetaankin mietintämyssy myllyämään ja ideahautomon inspiraatiovaihde ylitöille. Jokaista sanan säilän sivallusta ei harkita ja pureksita kahdesti vaan kolmesti. Tätä työstetään kaikessa rauhassa ainakin seuraava viikko. :) Saa nähdä, jos sitä itse kekkaisi jonkin kuningasidean sarjista varten. ("Mick McD")
Lue kommentti

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.