Viikon 12 Akkarin Omassa nurkassa esitellään lyhyesti Aku Ankan suomennoshistoria. Mistä ne kuplatekstit oikein tulevat?

Suomessa Aku Ankan tekstit on aina pyritty muotoilemaan niin, että tarinoista riittää hupia paitsi lapsille, myös aikuisille. Tästä on kiittäminen pitkälti ensimmäistä päätoimittajaa Sirkka Ruotsalaista, joka seisoi horjumatta valitsemansa "hauskaa mutta korrektia" -kielilinjan takana. Samaa traditiota ovat jatkaneet myöhemmätkin päätoimittajat, ja luultavasti juuri siksi Aku Ankan suosio on säilynyt Suomessa vakaana vuosikymmenestä toiseen.

Nykyisin Aku Ankan sarjat suomennetaan lähes poikkeuksetta suoraan alkukielisestä käsikirjoituksesta, mutta 1950-luvulla (ja vielä pitkään sen jälkeenkin) asiat olivat toisin. Aku Ankan amerikkalainen materiaali koottiin ja toimitettiin Pohjoismaita varten Tanskassa, ja kuten Ruotsalainen lehdentekoa itse muisteli: ”Tuloksena oli tietysti tanskankielinen lehti, jonka täällä muokkasin suomeksi ja koetin saada niin suomalaisen makuiseksi kuin kuvat suinkin sallivat. Toisin sanoen yritin viljellä suomalaisia sanontoja ym., jotta vieras lehti tuntuisi kotoisemmalta meikäläisistä lapsista.”

Seuraava päätoimittaja Alli Peltonen ei suomentanut sarjoja itse, mutta palkkasi toimitukseen kaksi Markkua, jotka vaikuttivat suuresti Aku Ankan suomennoshistoriaan: kotoa käsin työskennellyt Markku Saarinen ja myöhemmin päätoimittajaksi päätynyt Markku Kivekäs tekivät pääosan Aku Ankan suomennoksista aina 1980-luvun puoliväliin saakka.

Kivekäs oli alun perin innokas Disney-fani, ja opetteli suomennos- ja toimitushommat Peltosen hienovaraisessa ohjauksessa. Näin Markku valottaa Akkarin tekemistä 1970-luvulla: ”Käännökset tehtiin etupäässä ruotsista, tanskasta ja norjasta. Pääasiassa alkulähteenä käytettiin Ruotsin Kalle Ankaa. (...) Kun vertasi tanskalaisia ja ruotsalaisia tekstejä, huomasi pian, että ruotsalaiset olivat kääntäneet kaiken paljon huolettomammin. Tanskalaiset taas selittivät asioita hyvin seikkaperäisesti. Silloin todettiin, että jonkinlainen kompromissi täytyi tehdä. Sarjoja ei tarvitse kääntää sanasta sanaan, vaan pääasia on, että ne tekstitetään hyvälle suomen kielelle. Aku Ankassa ei siis oikeastaan ole kyse kääntämisestä, vaan suomentamisesta, mikä on aivan eri asia.” Näin toimitaan vielä nykyäänkin.

Markku Saarinen puolestaan oli alun perinkin hyvin kiinnostunut kielistä. Hän opiskeli ranskaa ja englantia yliopistossa ja perehtyi omaksi huvikseen myös moniin eksoottisiin ja muinaisiin kieliin, kuten sanskritiin, kreikkaan ja latinaan. Kun alkuperäisiä käsikirjoituksia ei suinkaan aina ollut saatavilla, Saarisen monipuoliset taidot nousivat arvoon arvaamattomaan. Esimerkiksi Barksin Koralliluolan kummitus -sarjan hän suomensi serbokroatiasta, joka varmuuden vuoksi oli vielä präntätty kupliin kyrillisin kirjaimin.

Nykysuomentajien ei onneksi tarvitse enää serbokroatiaa taitaa. Suurin osa Aku Ankka -lehteen tulevista sarjoista suomennetaan englannista, sillä käsikirjoitukset laaditaan aina englanniksi kirjoittajan kansallisuudesta riippumatta – jopa Kari Korhosen Suomi-sarjat. Myös Taskareihin tuotetaan Tanskassa jonkin verran englanninkielistä materiaalia, mutta valtaosa Taskukirjojen seikkailuista on peräisin italialaisten Ankka-taiteilijoiden kynästä ja näin ollen suomennetaan italiankielisistä kuplista. Myös hollanti on tärkeä työkieli: kutakuinkin kaikki Aku Ankka Ekstran materiaali tuotetaan Hollannissa, ja osa hollanninkielisestä materiaalista päätyy myös Akkariin.

Koska kaikki julkaisemamme sarjakuvat suomennetaan jostakin kielestä, kääntäjämme ovat meille kullanarvoisia. Mutta miksi ihmeessä Akkarissa ei sitten koskaan mainita kääntäjien nimiä, kun kerran käsikirjoittajat ja piirtäjätkin on nimetty? Yksinkertaisesti siksi, että Aku Ankassa ilmestyvien sarjakuvien tekstit käyvät toimituksessa läpi melkoisen myllyn.

Koska jokaisella kääntäjällä on oma yksilöllinen tyylinsä, ja yhdessä lehdessä saattaa olla peräti neljän suomentajan kynänjälkeä, lukukokemuksesta tulisi ilman toimittajien osuutta turhan tempoileva. Toimituksen tärkein tehtävä on siis kääntää suomentajien tuottamat tekstit suomesta Aku Ankan kielelle. Lisäksi tarinoiden tekstejä muokataan usein muutenkin kovalla kädellä täysin riippumatta suomennoksen laadusta. Kun kuplia on kaulittu ja käännetty viikkotolkulla yhdessä ja erikseen, ei olisi järin korrektia panna tekstiä yhden ihmisen nimiin. Siksi suomentajien nimiä Aku Ankassa ole perinteisesti mainittu. Esimerkiksi Taskareissa ja sarjiskirjoissa kääntäjät sen sijaan mainitaan tavalliseen tapaan.

Niin, ja mikä onkaan tuo artikkelin aloituskuva? No, sehän on  näyte eräästä tällä viikolla työn alla olleesta tarinasta, joka sattuu vielä olemaan harvinaisen tekstipitoinen. Keskiviikkona 10.4. näette, mitä kupliin loppujen lopuksi päätyi. Kuten huomaatte, Aku Ankan tekstien sorvaaminen on mitä suurimmassa määrin tiimityötä! Kyseisen tarinan käännös on muuten Inka Parpolan käsialaa.

Artikkelin lähteet: Juhani Tolvanen: Neljä walttiässää eli Aku Ankan päätoimittajat kautta aikojen (artikkeli kirjassa Maailman hauskin kuvasarjalehti), Markku Kivekäs/Pekka Tuliara: Disney, Aku & minä

Lisää sattumia Akkarin suomennossopasta:

* Sirkka Ruotsalainen suomensi sarjakuvia jo 1920-luvulla Uudessa Suomessa työskennellessään. Hän myös suomensi suurimman osan alkuaikojen Akkareista.

* Alli Peltonen suomensi päätoimittajakautensa aikana vain yhden tarinan, Vanhan linnan salaisuuden.

* Markku Kivekkään esikoissuomennos oli tarina Gorilloja ja sipuleita, joka ilmestyi Aku Ankassa 49/1970.

* Markku Saarinen uitti laajan yleissivistyksensä turvin teksteihin muun muassa muinaissanskritia puhuvia alkuasukkaita.

* Tämän viikon eli Aku Ankan 12/2013 tarinoiden suomennokset ovat seuraavien taitureiden käsialaa: Ville Keynäs, Anu Partanen, Inka Parpola, Saara Pääkkönen ja Maiju Ristkari.

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.