Suomen-kiertueen alkajaisiksi Ankat suuntasivat Pohjanmaalle. Matalalla on mukavaa!

Suomi-tarinoista ensimmäinen, Lakeuden Laki, julkaistiin Aku Ankka -lehdessä 9/2013. Jotta myös lukijoiden turistikierros olisi mahdollisimman nautinnollinen, tarjoamme matkaevääksi pieniä faktamaistiaisia, itse tarinaan tutustumista helpottavan murresanaston sekä muutamia lisänäytteitä muista Etelä-Pohjanmaan murteelle käännetyistä tarinoista. 

Etelä-Pohjanmaa pähkinänkuoressa

1) ASUJAIMISTO

Vakaat ja vantterat pohjalaiset eivät hötkyile, vaan korkeintaan mainitsevat alaleuka tanassa, miten lakeuksilla kaikki on komiampaa kuin muualla. Riehua raiteilla on toki myös osattu: häjyt, nuo hurjat puukkojunkkarit, rellestivät ympäri Pohjanmaan pitäjiä 1800-luvulla. Tunnetuimmasta kaksikosta, Isoon-Talon Antista ja Rannanjärvestä on oikein väsätty viisukin. Puukko ei enää nykypohjalaisten arkiasusteisiin kuulu, mutta lauhkean ulkokuoren alla saattaa silti piillä pienelle painiskelulle tai "pöffäälylle" altis mieli.

 

2) MAANTIEDE

Pohjanmaan korkeimmat huiput huitelevat parinsadan metrin hujakoilla, ja Seinäjoen suunnalla korkein kohta on keinotekoisesti korotettu Jouppilanvuori, joka kohoaa 118 metriin. Matalalla siis ollaan, sillä Suomen keskimääräinen korkeus on 150 metriä merenpinnasta. Se ei tietenkään pientä trossailua estä, sillä kuten Seinäjoen kaupungin matkailusivuilla sanotaan: ”Joka kerran on nähnyt Jouppilanvuoren laelta avautuvan lakeuden, muistaa sen pitkään.”

Etelä-Pohjanmaan laakeat pellot ovat muuten oikeasti inspiroineet erinäisiä taiteilijoita (kuten Kari Korhosta), vaikka Aku tarinassa epäileekin monen maalarin menettäneen järkensä latojen täplittämillä lakeuksilla.


3) MUUTA NÄHTÄVÄÄ

Länsirannikolla ei törsätä (varsinkaan Laihialla), mutta tiettyä taipumusta suureellisuuteen on silti havaittavissa. Erinomainen esimerkki tästä on Lakeuden ristin kirkko Seinäjoella, sillä sen 65-metrisen kellotornin perimmäinen tarkoitus on näkyä Lapualle saakka, vajaan 30 kilometrin päähän siis.

Aivan turha rakennus Akkariinkin päätynyt kirkko ei ole, sillä sen on suunnitellut itse Alvar Aalto. Itse asiassa Lakeuden risti on osa viiden Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen muodostamaa ryhmää, johon kuuluvat myös seurakuntakeskus, kaupungintalo, kirjasto, valtion virastotalo ja teatteri.

4) PAIKALLINEN PUHEENPARSI

Etelä-Pohjanmaan murre on suomen vanhakantaisin ja yhtenäisin murre, ja useimmista muista murteista poiketen sen maantieteelliset rajat ovat melko selvät. Sille ominaisia piirteitä ovat esimerkiksi i-loppuisten diftongien tilalle tuleva pitkä vokaali, sanan sisällä olevan d:n korvautuminen r-kirjaimella, e-vartaloisten verbien yksikön 3. persoonan päätteen labiaalistuminen ja jälkitavuissa säilynyt vokaalienvälinen h. Siis mitä? No, esimerkiksi ”Jos pikkuisella puodilla tulee toimeen” muuttuu muotoon ”Jos pikkuusella puorilla tuloo toimehen".

Koska Akkarin tarinassa olevissa murrekuplissa on jonkin verran joustettu yleiskielen suuntaan, haluamme tarjota teille vielä murteella laaditun kokonaistaideteoksen eli yksisivuisen sarjiksen Akkarin nro 22/2011 kanssa ilmestyneestä murreliitteestä. Letkeän käännöksen laati Akkarin toimituksessakin vaikuttanut Kati Valli.


 

Lehden 9/2013 sarjassa Lakeuden laki vilahteli runsaasti pohjalaismurteen sanoja. Tässä lukemista helpottamaan pohjanmaa-suomi-sanasto:

 

flosata = lotrata, loiskuttaa
hanitoon = valtava
huuritoon = suunnaton
kolloo = hidasjärkinen
krökytä = sohia, kaivella
lähärättää = lähettää
nasia = tapella
pruukata = olla tapana
päässilimäänen = vallaton, pitelemätön, tottelematon
pöffäällä = ilvehtiä, pelleillä
pössöö = tyhmä
pöyröö = hölmö
rontata = kantaa, raahata
rosentti = dosentti
trossata = kehua, mahtailla

 

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.