Perjantaina 23.8. esitetään Helsingin Musiikkitalossa Fantasia-kinokonsertti, jossa nähdään ja kuullaan otteita Disneyn Fantasia-animaatioelokuvista. Mutta miten Fantasia-leffat aikoinaan syntyivät?

Marraskuussa 1940 ensi-iltansa saanut Fantasia oli Disneyn kolmas koko illan animaatioelokuva ja jopa meidän aikamme mittakaavassa melko megalomaaninen projekti. Kaikki alkoi tietenkin hiirestä – Mikki Hiiren suosiota nostaakseen Walt Disney oli pannut alulle lyhytanimaation Sorcerer's Apprentice, jonka piti alun perin olla osa Silly Symphonies -sarjaa. Animaation lähtökohdaksi otettiin Johann Wolfgang von Goethen 1797 kirjoittama balladi Noidan oppipoika (tai Taikurinoppilas, saksaksi Der Zauberlehring) sekä sen innoittama orkesteriteos, jonka sävelsi Paul Dukas sata vuotta myöhemmin.

Pätkän tuotantokustannusten paisuttua roimasti yli budjetin Walt keksi, että samalla konseptilla voisi luoda koko illan elokuvan, eräänlaisen kuvallisen konsertin, joka koostuisi tunnettujen klassisten sävellysten musiikin inspiroimista osioista. Hän halusi luoda huikean kokonaiselämyksen, jossa animaattorit saisivat kuvittaa musiikkia. Disney myös toivoi, että elokuva saisi klassista musiikkia tavallisesti vieroksuvatkin ihmiset ymmärtämään sulosävelten tenhovoiman.

Projekti oli siis kunnianhimoinen paitsi kuvallisesti, myös musiikillisesti. Elokuvan musiikin soitti Philadelphian sinfoniaorkesteri kapellimestari Leopold Stokowskin johdolla, ja äänentoistoa varten kehitettiin uraauurtava järjestelmä Fantasound. Vaikka jakeluyhtiö RKO suhtautuikin Fantasiaan epäilevästi (ihan liian pitkä, ja varsinainen ”pitkätukkahippimusikaali”), valikoiduissa elokuvateattereissa pyörivät esitykset osoittautuivat huippusuosituiksi.

Sittemmin Fantasia on tuotu elokuvateattereihin, videolle ja DVD:lle useita kertoja, joten aivan kaikkea yleisöä musiikin ja animaation uraauurtava yhteispeli ei ole onnistunut karkoittamaan. Suosionsa huipulle Fantasia muuten nousi juuri hippisukupolven myötä 1960-luvun lopulla, joten Disney oli ilmeisesti vain aikaansa edellä... Niin Fantasiasta kirjoitetut kritiikit kuin katsojien mielipiteetkin ovat vaihdelleet haltioituneesta pöyristyneeseen, mutta kukaan ei voine kiistää Fantasian innovatiivisuutta tai vaikutusta esimerkiksi musiikkivideoiden syntyyn.

Aivan alun perin oli tarkoitus, että Fantasiaan tuotettaisiin säännöllisesti lisää episodeja, mutta kustannussyistä näin ei koskaan lopulta tehty, vaikka joitain lisäjaksoja oli jo pantu työn alle. Siksi viimeistelemättä jäi muun muassa Sibeliuksen Tuonelan joutseneen perustuva osio, joka Musiikkitalon kinokonsertissa esitetään ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. Kaksi episodeista sentään ehdittiin toteuttaa: Sergei Prokofjevin Pekka ja Susi (Make Mine Music, 1946) ja Nikolai Rimski-Korsakovin Kimalaisen lento (Melody Time, 1948).

Jatkoa Fantasialle kuitenkin saatiin vuonna 1999, kun Waltin veljenpojan Roy E. Disneyn tuottaman Fantasia 2000 julkaistiin. Myös siinä ”kuvitettiin” seitsemän klassikkosävellystä, ja lisäksi mukana on alkuperäisessä Fantasiassakin nähty Noidan oppipoika -osio. Kaiken kaikkiaan Fantasia- ja Fantasia 2000 -elokuvissa on siis 15 klassista musiikkikappaletta kuvallisine tarinoineen. Ne on lueteltu tässä (kinokonsertissa nähtävät episodit lihavoituina).

 

FANTASIA

Johann Sebastian Bach, Toccata ja fuuga, D-molli
Pjotr Tšaikovski, Pähkinänsärkijä
Paul Dukas, Noidan oppipoika
Igor Stravinsky, Kevätuhri
Ludwig van Beethoven, Sinfonia nro 6 eli Pastoraalisinfonia, osat 3–5
Amilcare Ponchielli, Tuntien tanssi
Modest Musorgski, Yö autiolla vuorella
Franz Schubert, Ave Maria

FANTASIA 2000

Ludwig van Beethoven, Sinfonia nro 5, allegro con brio
Ottorino Respighi, Rooman pinjat
George Gershwin, Sininen rapsodia
Dmitri Šostakovitš, Pianokonsertto nro 2, allegro
Camille Saint-Saëns, Eläinten karnevaali, finaali
Paul Dukas, Noidan oppipoika
Edward Elgar, Pomp and Circumstance, marssit 1, 2, 3, ja 4
Igor Stravinsky, Tulilintu

Niin, ja sitten vielä ne maistiaiset Noidan oppipoika-tarinasta! Koko projektin alkusysäys, Noidan oppipoika -jakso on monen mielestä Fantasia-leffan ehdoton helmi. Siinä Mikki pestautuu tuikean velhon oppilaaksi ja saa aikaan melkoisen kaaoksen kokeillessaan taikavoimia itse – ilman lupaa tietysti. Samasta aiheesta on tehty myös Akkarissakin julkaistu sarjakuva: Paul Murryn piirtämä nimetön tarina ilmestyi Aku Ankan numerossa 1/1962. Kokonaisuudessaan tarina löytyy tietysti Aku Ankka Lataamosta.

 Lähteet: Wikipedia, Antti Alasen teksti kirjasta MMM Elokuvaopas, John Culhane: Walt Disney's Fantasia, Aku Ankka

FANTASIA-KINOKONSERTTI

Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaan kuuluva Fantasia-kinokonsertti esitetään Musiikkitalossa perjantaina 23.8. Saliin viritetyllä kolmella valkokankaalla nähdään kymmenen osion valikoima Fantasia- ja Fantasia 2000 -elokuvien episodeista, ja lisäksi kaksi jaksoa, jotka on julkaistu vain The Fantasia Anthology -paketin lisälevyllä The Fantasia Legacy. Toinen niistä on Claude Debussyn Clair de Lune ja toinen Jean Sibeliuksen Tuonelan joutsen. Musiikkipuolesta huolehtii Helsingin kaupunginorkesteri kapellimestari Erkki Lasonpalon johdolla.

 

Aku Ankka 34:n mennessä painoon lippuja oli vielä mukavasti jäljellä, mutta nyt konsertti on valitettavasti loppuunmyyty.

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.