Kalkkunaa joulupöydässä ja peltopyy päärynäpuussa! Tämä artikkeli valottaa hiukan Akkarin jouluperinteitä, ja samalla selviää, mistä Joulumantelin takakannen riimi on peräisin.

Alun perin Ankka-sarjiksia tehtiin lähinnä Yhdysvalloissa, joten ne tietysti heijastelevat paikallista kulttuuria. Suomeen monet amerikkalaisuudet, jouluperinteet mukaan lukien, hivuttautuivatkin 1950-luvulla juuri Akkarin kautta. Silloin julkaistiin runsaasti ankkamaestro Barksin sekä monen muun amerikkalaisartistin sarjoja.

Aivan sellaisenaan jouluisia jenkkisarjiksia ei kuitenkaan aina nähty, vaan pohjoismaiseen silmään omituiset jutut kuten joulukalkkunat saattoivat muuttaa salaperäisesti muotoaan matkalla Suomeen. Kuten nykyisinkin, sarjakuvat päätyivät tänne tanskalaisen Egmontin kautta, ja silloin tanskalaiset ystävämme saattoivat muokata aineistoa yllättävän ronskilla kädellä. Siitä esimerkkinä näette muutaman hupaisan ruudun tässä.

 

Ankkatarinoita luetaan ympäri maailmaa, ja 2000-luvun ankallispiirtäjät edustavat monia eri kansallisuuksia. Niinpä joulutarinoiden atmosfääri on jo pitkään ollut neutraalin amerikkalais-ankkalinnalainen, jos moinen ilmaisu sallitaan. Aku Ankka Ekstrassa julkaistavat hollantilaiset joulusarjat tosin aiheuttavat toimitukselle säännöllisesti päänsärkyä, sillä niissä seikkailevat usein piispalliseen asuun sonnustautunut hollantilaispukki Sinterklaas ja hänen seuralaisensa Zwarte Piet eli Musta Pekka. Lisäksi sarjoissa mussutetaan hollantilaisia herkkuja, kuten suklaakirjaimia (kuvassa Veli Nallen kädessä) ja oliebollen-munkkeja, ja lahjatkin jaetaan jo joulukuun viidentenä eli Pyhän Nikolauksen päivän aattona (ja Ankallispäivänä!).

Kun käsittelmimme tätä aihetta Akkarin 48 Omassa nurkassa, monet Hollannissa asuneet lähettivät toimitukseen hartaan toiveen, ettemme aina jättäisikään Sinterklaas-sarjoja julkaisematta, kuten tähän asti, vaan ilahduttaisimme niillä Akkarin lukijoita. Harkitsemme asiaa – onhan globalisaation eteneminen tutustuttanut meidät kalkkunaan, joulusukkiin ja mistelin alla suukotteluunkin, miksei sitten yhtä hyvin Sinterklaasiin.

Kaiken maailman jouluperinteisiin on tutustuttanut myös Aku Ankasta numero 48/2012 alkanut joulutarinasarja, jossa on jo muun muassa tehty piparkakkutaloja ja olkipukkeja sekä vietetty Lucian päivää pohjoismaiseen tapaan ja kummasteltu Skotlannin varsin kitsaita joulunviettotapoja. Miten mahtaa Ankkojen joululahjaprojektille käydä?

Kotimainen ankkapiirtäjä Korhonen tuo tarinoihin ripauksen suomalaisuutta
 
Mutta ei tässä onneksi ihan anglosaksien armoilla olla! Ensi vuonna juhlitaan käsikirjoittaja ja piirtäjä Kari Korhosen 20-vuotista ankkataiteilijauraa. Hän on maamme ainoa Aku Ankka -piirtäjä ja -käsikirjoittaja, vaikka me suomalaiset olemme yli 1,3 miljoonalla viikoittaisella lukijallamme maailman innokkainta ankkakansaa. Kuusijuhlan kunniaksi 19. joulukuuta ilmestyvässä Aku Ankassa julkaistaan Kari Korhosen jouluinen ankkatarina Luokse lasten kilttien, jossa Aku ja kumppanit seikkailevat vuorostaan Suomessa.
 
Korhosen tarinassa Roope tuskailee RA-kuljetuspalvelunsa hitautta, johon kekseliäät ankanpojat tarjoavat oivan ratkaisuidean: Roopen kuljetukset voisivat singahtaa maailmalle valon  nopeudella joulupukin tavoin. Tästä innostuneena Roope-setä lupaa viedä pojat hohottavan valkoparran luokse, jos he vain löytävät hänen salaisen osoitteensa. Siitä alkaa matka Helsinkiin ja Korvatunturille.
 

”Olen kirjoittanut varmaankin tusinan jouluista tarinaa Akulle ja kumppaneille. Tehtävä ei ole niin helppo kuin luulisi.  Uusimmassa tarinassa joulupukki on mainio vastine Roopelle. Molemmat ovat myyttisiä hahmoja, joilta ei maallista mammonaa puutu. Yksi jakaa omaansa pois lahjoina, toinen pitää kiinni joka sentistä”, Korhonen kuvailee tarinaansa.
 

Muuta mukavaa paperilla ja bitteinä

Jouluiloa tuovat myös Aku Ankan perinteinen joulukalenteri nettivisoineen sekä joulunumeron välissä kotiin tupsahtava tilaajien joululahja Joulumanteli, jota julkaistiin edellisen kerran vuosina 1963–1972. Ankkalinnan joulusta lienee tullut Suomessa käsite siksi, että se on juuri sitä, mitä joulun tulisikin olla: aikaa perheen, rakkaiden ihmisten ja Ankkojen parissa. Oikein hyvää joulua!

P.S. Niin – se Joulumantelin takakannen riimi. Se on peräisin viime vuoden joulu-Akkarissa julkaistusta mainiosta Barksin sarjasta Joulutanssiaiset Ankkalinnassa. Siinä Aku myy Lyrix Oy:n lyyrisiä joulutervehdyskortteja, jotka hinnoitellaan sanamäärän mukaan. Roope-setä ostaa tietysti pihiyttään sen, jossa on vähiten sanoja. Onneksi lähettäjän nimi sentään painetaan kortteihin 24 karaatin kullalla!

 

Muista myös muut jouluiset artikkelit: lukijoiden parhaat joulumuistot, The Twelwe Days of Christmas -joululaulua käsittelevä toimituksen blogi sekä niin ikään blogista löytyvät sydänkorin askarteluohjeet (idean nappasimme Akkarissa 50/2012 olleesta tarinasta Kotikutoinen joulu, jonka aloitusruutu komeilee tämän artikkelin pääkuvana). Aku Ankan nettipuodissakin sopii vielä pistäytyä viime hetken lahjoja etsimässä.

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.