Oletko koskaan ihmetellyt, miten sarjakuvat käytännössä syntyvät? Millaisia työvaiheita tarvitaan, jotta tarinaideasta kehkeytyy valmis tarina? Vastauksen kysymykseen löydät ankkataiteilija Kari Korhosen tuoreesta juhlakirjasta – tai tästä jutusta.

Harvalla meistä on käytännön kokemusta sarjakuvataiteilijan työstä. Suomalaisella käsikirjoittajalla ja piirtäjällä Kari Korhosella kuitenkin on, peräti kahdenkymmen vuoden ajalta. Tuoreessa juhlakirjassaan Ankan siivellä – Kari Korhonen 20 vuotta Ankkalinnassa hän raottaa salaisuuden verhoa ja kertoo, millaista työ on.

Sarjakuvan jalostuminen ideasta valmiiksi tarinaksi ei käy silmänräpäyksessä. Tässä tärkeimmät työvaiheet muutaman kirjasta poimitun kuvaesimerkin kera:

1. Synopsis. Kun käsikirjoittaja saa tarinaidean, hän laatii siitä parin sivun mittaisen kuvauksen eli synopsiksen. Korhonen lähettää synopsiksensa kommentoitavaksi ja hyväksytettäväksi Tanskassa sijaitsevaan Egmont-yhtiöön, joka tuottaa Suomenkin Aku Ankassa julkaistavat sarjat.

2. Käsikirjoitus. Kun synopsis on hyväksytty, siitä tehdään käsikirjoitus. Se voi olla tekstiäkin, mutta useimmat käsikirjoittajat tekevät kuvakäsikirjoituksen. Käsikirjoituksesta selviää, mitä tarinassa tapahtuu. Siinä voi olla myös esim. väritysohjeita.


 
3. Lyijykynäluonnos. Käsikirjoitus piirretään sarjakuvaksi ensin lyijykynällä. Tässä vaiheessa sarjat ovat mustavalkoisia, sillä lyijykynällä piirretään vain ääriviivat.

 
4. Tussaus. Kun lyijykynäluonnos on valmis, tussaaja jäljentää sen tussilla, jotta piirrokset voidaan painaa.

Lokakuun Roope-setä-lehden lukijoita saattoi hämmästyttää Giorgio Cavazzanon piirtämä tarina Kolmen tonnin keikka, jonka piirrosjälki tuntuu jotenkin erilaiselta kuin muissa tarinoissa. Syynä on se, että lyijykynäpiirrosta ei ole tussattu lainkaan. Tiesitkö muuten, että Cavazzano aloitti oman uransa Romano Scarpan tussaajana?



5. Väritys.
Piirrokset väritetään siis yleensä vasta tussauksen jälkeen. Piirtäjälle itselleen värittäminen on harvinaista herkkua, sillä tarinat väritytetään tavallisesti ulkomaisilla alihankkijoilla.

 
6. Sarja on valmis! Korhoselta kymmensivuinen sarja valmistuu nykyään noin kolmessa viikossa.

7. Eikä siinä vielä kaikki. Kun sarjakuvapiirtäjän työ on ohi, tarina pitää vielä kääntää, toimittaa ja painaa paperille – tai julkaista digitaalisessa muodossa – ennen kuin lukija saa sen käsiinsä. Mutta se on kokonaan toinen tarina!

 
Sarjakuvataiteilijan työhön voi tutustua myös Päivälehden museossa Helsingissä paraikaa esillä olevassa Kari Korhosen juhlanäyttelyssä. Näyttelyssä on esillä muun muassa kokonainen sarja kaikkine työstövaiheineen. Valmiin tarinan voi lukea Aku Ankan 23. lokakuuta ilmestyvästä 3000. numerosta.

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.