Peter Panin kirjoittaja J. M. Barrie loi Helinä-keijun näytelmäänsä Peter Pan, ja se esitettiin teatteriyleisölle ensimmäistä kertaa 27. joulukuuta 1904 Lontoon Duke of York's Theatre -teatterissa.

helina

Peter Panin kirjoittaja J. M. Barrie loi Helinä-keijun näytelmäänsä Peter Pan, ja se esitettiin teatteriyleisölle ensimmäistä kertaa 27. joulukuuta 1904 Lontoon Duke of York's Theatre -teatterissa. Helinää esitettiin näyttämöllä valonheittimellä ja tiukujen äänillä ja hänestä tuli heti yleisön suosikki.

Nykyään Helinä on yksi maailman tunnetuimmista hahmoista, vaikka häntä ei koskaan mainittu lopputeksteissä elokuvassa Peter Pan (1953), jossa hän esiintyi ensimmäistä kertaa. Helinä-keiju on esiintynyt sivurooleissa muissakin elokuvissa kuin Peter Pan (1953) ja Peter Pan ja Paluu Mikä-Mikä-Maahan (2002). Hänellä on pieni rooli muun muassa elokuvissa Hiidenpata (1985) ja Kuka Viritti Ansan, Roger Rabbit? (1988).

Nyt Helinä saa ihan oman elokuvan – ja ensi kertaa myös äänen! Helinä-keiju, ensimmäinen neljän erillisen elokuvan sarjasta, kertoo tämän kaikkien rakastaman keijun alkuperän. Hän syntyy kiehtovassa Keijupoukamassa ja saa leiviskäkseen – omaksi erikoistaidokseen – kattiloiden korjaamisen. Keijujen valmistautuessa tuomaan kevään maailmaan, Helinä oppii, että kattilakeijut joutuvat jäämään Keijupoukamaan ja valmistamaan kaikenlaisia tarvikkeita, joita toiset keijut käyttävät viedessään kevään mantereelle. Itsepäinen Helinä arvelee sen tarkoittavan, ettei hän ole tarpeeksi hyvä tai tärkeä. Niinpä hän pyytää uusia ystäviään, Fawnia, Iridessaa, Rosettaa ja Silveriä opettamaan hänelle omat taitonsa, niin että hänkin pääsisi mantereelle. Mutta väheksymällä omaa leiviskäänsä ja kääntämällä selkänsä sille, mitä on, Helinän yritykset vaihtaa erikoistaitoaan johtavat onnettomuudesta toiseen ja vaarantavat jopa kevään saapumisen! Ystäviensä rohkaisemana Helinä oppii kuitenkin, että kun on rehellinen itselleen, ihmeellisiä asioita voi tapahtua.

helina

Paula Vesala on Helinä-keiju! Helinä-keijun suomalaisen version on ohjannut Carla Rindell. Helinä-keijun ääninä kuullaan tuttuja muusikkoja ja näyttelijöitä, esim. Paula Vesala (PMMP, Hannah Montana) Helinä-keijuna; Maria Ylipää (Keisarikunta, Evita, Rikospoliisi Maria Kallio) Fawnina, eläintenhoitajakeijuna. Soittolistoilta tuttu ihana-ääninen Johanna Kurkela on Iridessa; Rosettana kuulemme Pamela Tolaa (Helmiä ja sikoja, Tyttö sinä olet tähti) ja Silverinä Hanna Marshia. Kaija Kärkinen on lainannut äänensä kuningatar Okariinalle.

Helinä-keiju on ensimmäinen neljästä Disneyn keijuista kertovista elokuvista, ja sen tekemistä johti ohjaustöistään kahdesti Oscarilla palkittu John Lasseter. John Lasseter on Pixarin ja Walt Disneyn animaatiostudion taiteellinen johtaja. Lasseter on yksi 3D-animaatioelokuvien uranuurtajista.
Uskominen on vasta alkua!

 

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.