Perjantaina 15.2. sai ensi-iltansa Disneyn uusin animaatio, Räyhä-Ralf.

Mitä videopelien hahmot tekevät silloin, kun pelejä ei pelata? Mikäli Walt Disneyn uutta, Rich Mooren ohjaamaa 3D-animaatioelokuvaa Räyhä-Ralf (Wreck-It Ralph, 2012) on uskominen, pelimaailmassa tapahtuu pelaajien levätessäkin vaikka mitä: hahmot juhlivat, vierailevat toistensa luona ja kisaavat avatar-paikoista seuraavan päivän peleissä. Uutukainen toisin sanoen vie elokuvayleisön pelikoneiden näyttöjen takaiseen maailmaan, jossa pelihahmot elävät salattua elämäänsä.

Tarinan pääosassa on Räyhä-Ralf, Fixari-Felix Junior -pelin pahis. Ralfin tehtävä pelissä on romuttaa Kivalan talo, jonka Fixari-Felix sitten pelaajan avustuksella korjaa taikavasarallaan. Ralf on mielestään hyvä työssään, mutta alkaa olla lopen kyllästynyt siihen, että hänet heitetään aina pelin lopuksi katolta alas mutalätäkköön. Videopelipahisten tukiryhmän kokouksessa Ralf tunnustaa, että tahtoisi edes kerran kokeilla, millaista olisi olla pelin hyvis ja sankari.

Tästä saa alkunsa huima seikkailu, joka vie Ralfin Sankarin duuni -taistelupelin kautta Sokerihuuma-autopeliin. Matkallaan Ralf kohtaa lukuisia uusia tuttavuuksia, muiden muassa kovapintaisen naiskersantti Calhounin Sankarin duunissa ja ilkikurisen, mutta ärsyttävyydessään melkein herttaisen Nelli Karamelli -tyttösen sekä imelän Karkkikunkun Sokerihuumassa. Retken aikana Ralfille selviää, että sankaruuttakin on monenlaista. Pahisten tukiryhmän Zangief oli siis oikeassa: ”Sä oot pahis, mutta se ei tarkoita, että sä olisit paha.”

Elokuvan pelimaailma on täynnä kaikille joskus videopelejä tahkonneille tuttuja hahmoja. Räyhä-Ralf kertoo tehneensä hommia pelissään jo 30 vuotta, mutta muitakin vanhoja klassikoita leffassa nähdään. Pahisten tukiryhmään osallistuu pelien ilkimyksiä Bowserista tohtori Eggmaniin, ja kaikki pelit yhdistävän Pelikeskusaseman päähallissa vanhoja tuttuja vasta viliseekin. Pelinäkymät ovat upeasti animoituja. Kontrasti Sankarin duunin uhkaavan tummien taustojen ja Sokerihuuman räiskyvän värikkäiden karkkimaisemien välillä on huikaiseva, ja äänitehosteet ja musiikit täydentävät tunnelmaa upeasti.

Suomeksi dubatun version (käännös Marko Hartama ja ohjaus Antti L.J. Pääkkönen) ääninäyttelijät onnistuvat rooleissaan mainiosti. Varsinkin Niko Saarela lempeänä, mutta tulistumiseen taipuvaisena Ralfina tekee hienon suorituksen, ja Elina Knihtilän alaisiaan käskyttävä kersantti Calhoun kuulostaa vähintään yhtä tiukalta ja karskilta kuin alkuperäisen version Jane Lynch. Myös Nellin rooliin valittu Iina Kuustonen on napakymppi. Jos pidät videopeleistä ja vauhdikkaista animaatioleffoista, kannattaa loikata Ralfin ja Nellin kyytiin!

Katsojien mielipiteet leffasta ovat aina kiintoisia, joten vastatkaapa oheiseen gallupkysymykseen – Yhdysvalloissa jo viime vuoden puolella ensi-iltaan tullut Räyhis keräsi ensimmäisenä näytösviikonloppuna  49.1 miljoonaa dollaria kassatuloja, mikä oli Disney Animation Studios–elokuvien kaikkien aikojen paras viikonloppuavaustulos. Miten mahtaa Ralfin ja kavereiden tarina vedota suomalaisiin animaatiofaneihin?

 Lopuksi vielä muutama hauska Räyhis-fakta Disneyn arkistoista.

PELATAAS TAAS

Tuotantoryhmän jäseniä kehotettiin tutustumaan videopelien maailmaan eli käytännössä pelailemaan huvikseen. Animaattorit eivät etsineet toisista peleistä suoria lainauksia Räyhä-Ralfin pelimaailmoihin, vaan heidän piti pelata paljon erilaisia pelejä kyetäkseen luomaan uskottavia pelimaailmoja. Tuotantoryhmä vieraili myös useissa pelitaloissa tutustumassa pelien tekemiseen

Leffassa viliseekin hupaisia pikku viittauksia oikeisiin peleihin. Esimerkiksi koodi, jolla Sokerihuuman holvi avautuu – ylös, ylös, alas, alas, vasen, oikea, vasen, oikea, B, A – on pelimaailmassa tunnettu ”Konami-huijauskoodi”, ja Litwakin pelihallissa pelaaja läpäisee PAC-MANin aidon ”kill screenin” eli ohjelmointi- tai suunnitteluvirheen vuoksi käytännössä läpäisemättömänä pidetyn pelitason.

Kun pelihalli menee kiinni, kuvassa vilahtavat mm. Ryu ja Ken Street Fighterista ja Yuni pelistä Dance Dance Revolution X2. Pelikeskusasemalla taas hengailee @!#?@! -- Q*bert, jonka peli on lopetettu jo ajat sitten. Asemaa pitävät ”kotinaan” myös muut onnettomat, joiden pelit on lakkautettu.

TAUSTAT KUNNOSSA

Taustatyö ei jäänyt pelien paukuttamiseen, vaan tiimiläisiä kiidätettiin kohteesta toiseen autenttisen vaikutelman varmistamiseksi. Pystyäkseen täyttämään Sokerihuuman uskottavilla herkuilla tuotantoryhmä vieraili paikallisleipomossa ja karkkitehtailla ja matkusti jopa Saksan Kölniin maailman suurimmille karamellimessuille, Pelikeskusasemaan taas käytiin ottamassa mallia New Yorkin keskusasemalta. Sokerihuuman kilpa-autojenkin rakenne on kohdillaan, sillä autojen tekemiseen tutustuttiin Detroitissa ihan oikealla autotehtaalla.

Saadakseen ideoita kersantti Calhounin ja muiden Sankarin duunin sotilaiden muhkeisiin taisteluvarusteisiin ja panssareihin elokuvantekijät tarkkailivat amerikkalaisen jalkapallon ottelua kentän laidalta ja ottivat mallia siitä, miten isokokoiset pelaajat liikkuivat vaivattomasti massiivisissa pelivarusteissaan. Sankarin duunin taisteluilmapiirin puolestaan haettiin inspiraatiota vierailemalla Edwardsin lentotukikohdassa Etelä-Kaliforniassa.

Myös omia kokemuksia ja havaintoja hyödynnettiin. Yksi tuotantotiimin taiteilijoista on kotoisin Espanjasta, joten hän ehdotti, että malli Sokerimaailman rakennuksiin otettaisiin Gaudilta ja muilta modernistisen suuntauksen arkkitehdeiltä. Vekkulit yksityiskohdat ja epätavalliset muodot sopivatkin erityisen hyvin tarkoitukseen, sillä animaattorit käyttivät ”rakennuspalikoina” erilaisia karamelleja. Kullekin pelimaailmalle luotiin lopulta oma ilme suosimalla jotakin tiettyä muotoa. Fixari-Felix Jr. koostuu valtaosin kulmikkaista muodoista, Sankarin duunissa hyödynnetään kolmiota ja Sokerihuuma koostuu ympyröistä.

 MUUTA PIENTÄ BONGATTAVAA

Peliviittausten lisäksi leffassa riitää hupaisia yksityiskohtia myös (Disney-)animaatioiden ystäville. Tssä niistä muutama iloksenne!

  • ”Fatal Assaultin” pelihahmoina nähdään dinosaurus ja mustekala Disneyn elokuvasta Riemukas Robinsonin perhe.
  • “Hoop Jamzissa” kohtaavat Rutland ja Medfield, jotka ovat koripallojoukkueita Disneyn klassikkoelokuvasta Pyörät pilvissä (The Absent-Minded Professor).
  • TobiKomi, Fixari-Felix Jr. -pelin kuvitteellinen valmistaja, on japanin kielen sana, joka tarkoittaa hyppäämistä.
  • Roger Craig Smith, jota kuullaan Sonic-siilin äänenä videopelisarjassa, kutsuttiin toimimaan hahmon äänenä myös elokuvassa.
  • Sokerihuuman erään makean kilpailijan alkuperäinen englanninkielinen nimi Minty Zaki on kunnianosoitus kuuluisalle japanilaiselle mestarianimaattorille Hayao Miyazakille.
  • Myös monet Disney-pomot ovat päässeet mukaan leffaan – tavallaan. Esimerkiksi ohjaaja Rich Moore vilahtaa Pelikeskusasemalla... tai itse asiassa seinällä lukee ”Moore USA”. Vastaava tuottaja ja Pixar-guru John Lasseter näkyy Pelikeskusasemalla hänkin, nimittäin nimikirjaimina aseman lattiassa.
  • Eikä Disney-leffaa ilman Mikki Hiirtä: kun Ralf "lainaa" Sankarin duunin sotamies Markowskin univormua päästäkseen mukaan räiskintäpeliin, hänen kypäränsä HUD-näytössä on kolme numeroa oikeassa alakulmassa, jotka muodostavat piilokuvan Mikistä. Sokerihuumassa taas on Mikki Hiiren muotoisia minttukaktuksia.

 

Käy kurkkaamassa myös Räyhä-Ralf-kisa Kilpailu-osiossa – voit voittaa hauskan pipon tai Räyhä-Ralf Nintendo DS3-pelin!

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.