Suurisydämisen hongankolistajan sankaruus on henkistä sorttia: hän ei ikinä yritä olla mitään muuta kuin oma hömelö itsensä.

Höhöttävä, hapsuhäntäinen maalaiskoira, josta vuosien saatossa muotoutui nyky-Hessu, on animaattori Art Babbittin luomus vuodelta 1932. Kunnioitettavaan 80 vuoden ikään ehtinyt koheltaja nähtiin siis ensi kertaa nimenomaan valkokankaalla. Sarjakuviin Hessu päätyi vuonna 1933 Floyd Gottfredsonin taiteilemana. Kyseinen sanomalehtisarjis, jossa sankarimme tekee kinoksista niin sanotusti selvää, on julkaistu Suomessa kolmesti, viimeksi Hessu Hopon juhlakirjassa (2012).

Alkujaan Hessu ja Aku vuorottelivat piirretyissä Mikin aisaparina, mutta lopulta rooli lankesi Hessun huterille harteille. Onneksi Hessun persoonan suomat mahdollisuudet oivallettiin pian, eikä hän jäänyt pelkäksi sivuhahmoksi.

Jo 1930-luvun puolella Hessu alkoi vilahdella yhä useammin erilaisissa yksisivuisissa, ja 1940-luvun vaihteesta lähtien hän on seikkaillut myös ihan ikiomissa sarjiksissaan. Lisäväriä lupsakan höntin toilailuihin tuo nerokas sukulaispoika Pikku-Pelle, joka astui kuvioihin 1954 Bill Wrightin piirtämässä tarinassa. Suomessa Oppia ikä kaikki ilmestyi vasta 2002 Mä Hessu -juhlakirjassa.

Toisinaan Hessun erikoisen ajattelun seuraukset saavat koko kaupungin sekaisin. Erityisesti silloin, kun soppaa hämmentää myös Kuru Korppi, kaaos on taattu. Kuru on käsikirjoittaja Bill Walshin ja piirtäjä Manuel Gonzalesin aikaansaannos, joka tavattiin ensimmäistä kertaa sunnuntaistripissä vuonna 1949 (Akkarissa Tämä kauppa ei korpea nähtiin 10/1999). Eläinkaupasta hommattu siivekäs on ehkä omistajaansa nokkelampi, muttei taatusti jää jälkeen järjenjuoksun omalaatuisessa polveilussa.

Hessulta eivät ideat lopu kesken. Hän katsoo maailmaa eri vinkkelistä kuin me muut, eikä ota paineita siitä, miten asiat mukamas tulisi hoitaa. Ehkäpä siksi Ankkalinnan kaduilla kaikuu varsin usein iloinen "Höhöö!", joka on pitkänhuiskean Hessun lempihuudahdus. Vaikka hyväntahtoinen hönömme kuvataan toisinaan pelkurina, hän on muun muassa pitänyt leijonaa lemmikkinä. Syy anarkistiseen urheuteen lienee tosin se, että yhteiskunnan normit ja logiikan säännöt olankohautuksella ohittava Hessu ei useimmiten edes tajua pelätä, oli vaarana sitten paheksunta tai popsituksi tuleminen.

Hessulla riittää tunnetusti pituutta eikä hänen jalkojakaan voi kovin pieniksi sanoa – kengännumero kun on kunnioitettava 52. Liekö kellään muulla Hopon suvussa yhtä suuria popoja ostettavanaan? Ehkä on sillä sukunäkö vaikuttaa kulkevan melko vahvana yhdellä jos toisellakin Hopolla. Tunnetuimpia Hessun sukulaisia ovat varmasti arkeologiserkku Indiana Hopo sekä jo edellä mainittu Pikku-Pelle.

Höhöö! Ja sitten vain sarjakuvista nauttimaan!

Vuosi 2012 on Aku Ankassa omistettu sankareille. Vuoden mittaan tarkastellaan hiukan lähemmin kahtatoista sankarillista hahmoa, ja kunkin kuukauden sankari saa myös loistaa aina kolmessa numerossa keskimääräistä useamman sarjakuvan tähtenä. Kaikki valokeilaan päätyvät hahmot eivät suinkaan ole supersankareita, vaan mukaan mahtuu myös hahmoja, joiden sankaruus on enemmän sisäistä laatua tai kallistuu suorastaan antisankaruuden puolelle.

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.