Huhtikuussa sankareina komeilee katala konnajengi Karhukopla.

Alkujaan karhukonnat olivat häijysti virnisteleviä lurjuksia, jotka eivät tarpeen tullen kaihtaneet voimankäyttöä. Koplan ensiesiintyminen oli marraskuussa 1951 ilmestyneessä Carl Barksin sarjassa Terror of the Beagle Boys. Suomessa samainen sarja nähtiin jokunen kuukausi myöhemmin Aku Ankan numerossa 10/1952 nimellä Ankkalinnan Pamaus.

Karhukoplan viheliäisiä juonia, jotka tosin useimmiten menevät pahasti mönkään, on julkaistu satoja ja taas satoja sivuja. Tästä huolimatta on silti edelleen jokseenkin epäselvää, kuuluvatko eri karhukonnat tosiaan samaan serkussarjaan vai onko kyseessä sittenkin maailmanlaajuinen rikollisjärjestö. Hämmennystä ei suinkaan helpota se tosiseikka, että Karhukoplan riveissä marssivien konnien määrä vaihtelee käsikirjoittajan mukaan: useimmiten roistoja on kolme, mutta Don Rosan sarjoissa heitä on jopa seitsemän.

Aikojen saatossa on tavattu myös monia Karhukoplan sukulaisia, joista tunnetuimpia ovat Karhuvaari, Karhumuori ja Karhunpennut. Karhumuori on englanniksi Granny Beagle ja siis konnien isoäiti. Tarinoissa on tavattu myös Konnamuori, joka englanninkielisen nimensä – Ma Beagle – mukaan on oletettavasti ainakin joidenkin koplalaisten äiti. Karhunpennut muuten kantavat numeroita 1, 2 ja 3, ja ensiesiintymisessään sarjassa Matami Mimmi lapsenkaitsijana (Aku Ankka 15/1973) heidän mainitaan olevan veljenpoikia. Italialaisissa sarjoissa on muutaman kerran esiintynyt myös Penni-niminen tyttö, joka on puolestaan konnien serkun tytär.

Vuosi 2012 on Aku Ankassa omistettu sankareille. Vuoden mittaan tarkastellaan hiukan lähemmin kahtatoista sankarillista hahmoa, ja kunkin kuukauden sankari saa myös loistaa aina kolmessa numerossa keskimääräistä useamman sarjakuvan tähtenä. Kaikki valokeilaan päätyvät hahmot eivät suinkaan ole supersankareita, vaan mukaan mahtuu myös hahmoja, joiden sankaruus on enemmän sisäistä laatua tai kallistuu suorastaan antisankaruuden puolelle.

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.