Ville Tietäväisen työ muodostuu 1845:stä sarjakuvaruudun osasta.
Ville Tietäväisen työ muodostuu 1845:stä sarjakuvaruudun osasta.

Viime vuonna juhlittiin suomalaisen sarjakuvan satavuotisuutta. Helsingissä nykytaiteen museossa Kiasmassa 9.3. avattu Päin näköä -näyttely on oivallinen päätepiste juhlarupeamalle ja samalla kurkistus suomalaisen sarjakuvan tulevaisuuteen.

Suomalainen sarjakuva on elinvoimaisempaa ja monimuotoisempaa kuin koskaan, ja sitä julkaistaan runsaasti. Suomalaisia sarjakuvakirjoja ilmestyy myös käännöksinä maailmalla, erityisesti Keski-Euroopassa. Kiasman näyttelyssä on esillä joukko eturivin sarjakuvantekijöitämme: Mari Ahokoivu, Terhi Ekebom, Matti Hagelberg, Jyrki Heikkinen, Kati Kovács, Hanneriina Moisseinen, Tommi Musturi, Ville Ranta, Aapo Rapi, Anna Sailamaa, Ville Tietäväinen, Katja Tukiainen, Marko Turunen ja Amanda Vähämäki. He ovat kaikki omaäänisiä tekijöitä, joista monia yhdistää se, että he lähestyvät sarjakuvaa kuvataiteen näkövinkkelistä.

Näyttely ei pyrikään antamaan koko kuvaa suomalaisen sarjakuvan laajasta nykykentästä, vaan se keskittyy lähinnä kapeaan osaan siitä, kuvataidelähtöiseen sarjakuvailmaisuun.

Siksi on luontevaa, että näyttelyssä tekijät irrottautuvat sarjakuvasta. Moni on tehnyt erityisesti näyttelyä varten upeita töitä, joissa sarjakuva on ollut vain lähtökohtana. Seinille ripustetut sarjakuvaoriginaalitkin toimivat taideteoksina sellaisinaan. Katsojia kuitenkin muistutetaan siitä, että ne ovat vain välivaiheita sarjakuvan tekemisessä, ja sarjakuva saa lopullisen muotonsa vasta kun se ilmestyy lehdessä tai kirjassa.

Näyttelyn ovat koonneet sarjakuva-asiantuntijat ja toimittajat Ville Hänninen ja Harri Römpötti ja Kiasman intendentti Arja Miller. Päin näköä on avoinna 9.9.2012 asti. Näyttelyyn liittyy paljon oheistoimintaa, esimerkiksi Ville Rannan osuus näyttelyyn on sarjakuvakonsertti 26. toukokuuta. Lisätietoja näyttelystä saa Kiasman kotisivuilta.

Hänninen ja Römpötti ovat kirjoittaneet myös kiinnostavan Päin näköä -nimisen kirjan, joka ilmestyi Liken kustantamana viime vuoden lopulla. Se toimii sekä itsenäisenä teoksena että näyttelyn tausta-aineistona. Kirjoittajat ovat haastatelleet taiteilijoita heidän näkemyksistään työstään ja sarjakuvasta laajemminkin. Kirjassa esitellään myös pari näyttelyyn osallistumatonta taiteilijaa. Kukin kirjaan valittu tekijä on myös piirtänyt erityisesti kirjaa varten kolmisivuisen sarjakuvan. Varsinkin Ville Tietäväisen ja Marko Turusen sarjat ovat vaikuttavia.

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.