Sarjiskoulun toisessa osassa perehdytään Kari Korhosen johdolla käsikirjoituksen sorvaamiseen.

Sivujako ja avainkohtaukset

Kun synopsis on laadittu, on aika jakaa tarina sivuihin. Jo synopsista kirjoittaessa puhuimme siitä, kuinka pienet luonnokset sivuista auttavat kirjoittajaa määrittämään, kuinka kauan mikäkin tarinan kohtaus kestää. Tikku-ukot riittävät hyvin kuvaamaan hahmoja sivuluonnoksissa – piirtäjäksi kirjoittajan ei tarvitse ryhtyä. Samalla synopsis on hyvä jakaa kohtauksiksi, joista tehdään kohtausluettelo. Näin on helppo pitää lukua siitä, kuinka monta sivua on käytettävissä. Esimerkiksi näin:

  • Alkuasetelma: Akun ongelma kilpa-auton kanssa – 1 sivu
  • Kohtaa Teppo Tulpun, lyö vetoa – 1 sivu
  • Kohtaa Iineksen, ei apua – 1 sivu
  • Roope , ei apua -  1 sivua
  • Hannu, ei apua, lisää ongelmia  – 1 sivu
  • Pelle, ratkaisun avaimet – 1 sivu
  • Suuri kilpa-ajo – 2,5 sivua
  • Loppuratkaisu Akun eduksi ja lopun yllätys – 1, 5 sivua
  • Yhteensä: 10 sivua.

Jos ensin määrittelee kuinka paljon alkukohtaus ja tarinan lopetus vie tilaa, jäljellä oleva sivumäärä on helpommin jaettavissa. Alku ja loppu tarinassa täytyy kuitenkin olla!
Sitten on syytä valita avainkohtaukset. Kuvitteellisessa esimerkissämme se on tuo ”suuri kilpa-ajo", jonka aikana tarinan suunnassa tapahtuu suuri muutos. Kilpa-ajolle on siis syytä antaa enemmän tilaa. Huomaa myös, että toimintakohtaukset vievät usein paljon ruutuja. Varo niiden venyttämistä liian pitkiksi.
Näin tarinasi rakentuu vähin erin ja saat koottua hallitusti ehjän kokonaisuuden. 

Tekstin ja kuvan suhde

On olemassa myös tiettyjä perussääntöjä dialogin ja kuvien suhteen. Koeta pitää vuorosanat kekseliäinä, mutta lyhyinä. Tiivistä tarpeen mukaan. Puhekupla ei saisi koskaan viedä enemmän kuin kolmasosan valmiiksi piirretyn ruudun tilasta, jollei hahmo kärsi vaikkapa puheripulista. Tekstikokoa ei voi muuttaa, joten älä kirjoita koko maailmanhistoriaa yhteen ruutuun!

Puhekuplassa on turha kuvata asioita, jotka piirrettävä kuva tulee kertomaan. "”Taidanpa hypätä kärryyni!” on turha puhekupla, jos kuvassa Aku hyppää kärryynsä. Yksinkertaista, mutta yllättyisitte kuinka useasti näitä turhia kuplia tulee vastaan.

Erilaiset kuvakoot

Valitse kuvakokosi huolella. Kuten viereisistä esimerkeistä käy ilmi, eri kuvakoolla voidaan ilmaista eri asioita. Jos Akun ilme on tärkeä hänen valittaessaan kovaa kohtaloaan, puolikuva olisi huonompi vaihtoehto kuin vanha kunnon lähikuva. Kaukokuva torista, jolla Aku seisoo, olisi jopa virhe.
Tässä kohdin kirjoittajan ja piirtäjän työt vähän lomittuvat. Tärkeistä kuvakulmista, joilla on tarinan kulun kannalta oleellista merkitystä, päättää kirjoittaja. Jotain voi jättää piirtäjällekin, joskin huolellisilla piirrosohjeilla tekstinsä varustava käsikirjoittaja on tekstistään ylpeä. Piirrosohjeet kuvitteellisen tarinamme aloitusruutuun voisivat olla:

Ruudut 1-4 (puoli sivua, aloitusruutu): Kuva Akun pihasta, jossa näkyy Akun uskollinen kärry tuunattuna rallikuosiin. Autoon on maalattu vauhtiraidat ja suuret pakoputket, sekä konepellin alta pursuavat hilavitkuttimet kertovat roimasti lisääntyneestä tehosta. Akulla on kädessään jakoavain ja päässä rallikypärä. Maassa on työkaluja hujan hajan. Aku seisoo etupenkillä naama öljystä likaisena ja näyttää innostuneelta!

Aku: "Valmis! Kyllä tämänvuotisen Kaarakavalkadin tuomarien naamat vielä venähtävät!"

Kuvauksesta piirtäjän täytyy saada selville kaikki tarinan kannalta oleellinen tieto. Esimerkiksi maassa lojuvat työkalut ja likainen naama kertovat sen, että Aku on nähnyt paljon vaivaa autona eteen. Tämän seikan voi siten jättää halutessaan pois dialogista.

Kun taitava käsikirjoittaja ajoittaa tarinansa tapahtumat vielä niin, että jokaisen sivun alalaidassa on pieni jännittävä kohta tai pieni huipennus, joka saa lukijan kääntämään sivua, alamme olla jo taiteen ytimessä. Pitäkää hauskaa, ystävät hyvät!

Kuvakoolla on väliä! Laajan yleiskuvan avulla on helppo esitellä kohtauksen tapahtumapaikka, vuorokaudenaika jne.

 

 

Yleiskuva on tiukemmin rajattu, ja sitä käytetään usein silloin, kun useampi henkilö puhuu keskenään tai tekee jotakin yhdessä.

 

 

Puolikuva näyttää hahmosta pään ja ylävartalon. Se on luonteva usein, kun kaksi henkilöä keskustelee tai kun hahmo tekee jotakin käsillään.

 

Jos ruudussa on räjähtävää toimintaa, tausta kannattaa jättää mahdollisimman yksinkertaiseksi. Muuten lukijan katse kiinnittyy epäolennaisiin seikkoihin.

 

Vaihtelevat kuvakulmat tekevät sarjakuvasivusta mielenkiintoisemman ja miellyttävämmän lukea.

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.