Tuore neronumero innoitti toimituksen kertaamaan ankkamaisia asiakysymyksiä. Voiko rahoissa oikeasti uida Roope-sedän lailla? Auttaisivatko Karhukoplan käyttämät maskit oikeasti naamioitumisessa? Voiko kukaan olla tosielämässä yhtä onnekas kuin Hannu?

Näihin visaisiin Ankkalinnaan liittyviin kysymyksiin ovat vastanneet oikeat huippututkijat ja -asiantuntijat sekä Suomesta että ulkomailta. Alun perin kysymykset ja vastaukset sekä monta muuta kiehtovaa faktaa julkaistiin Tiede-liitteessä Aku Ankassa 10/2010.

Voisiko rahoissa oikeasti uida?

Roope sukeltelee rahoihinsa ja kaivautuu niihin kuin myyrä. Valitettavasti se on mahdollista vain sarjakuvissa.

Tiiviisti kasautuneiden hilujen päällä voi kyllä hyvin kävellä, liukua ja räpiköidäkin, kuten sorakasassa. Kasaan sukeltaja tai kaivautuja törmää kuitenkin vastustavaan voiman, joka kasvaa syvemmälle mentäessä niin äkisti, ettei edes Akun kova pää kestäisi yritystä.

Toisaalta kolikkokasa on hiekkaan ja soraan verrattavaa kuivaa ja karheaa ainetta, jonka käyttäytyminen on hyvin monimutkaista. Esimerkiksi ravisteltaessa kasa käyttäytyy melkein kuin nestemäinen aine ja saattaa antaa periksi jalkojen alla, jos jalkojen painevoima ylittää kolikkojen toisiaan tukevat voimat. Silloin jalka vajoaa kasaan jonkin verran, kunnes voimat tasaantuvat.

Kolikoihin ei kuitenkaan voi upota, sillä ihminen on paljon harvempaa ainetta kuin metalli.

Vastaajana Tapio Ala-Nissilä, fysiikan professori, Aalto-yliopisto

 

Tekeekö silmien naamiointi ihmisen tunnistamattomaksi?

Karhukopla ja muut Ankkalinnan vorot suosivat pelkät silmät peittävää maskia. Tutkimusten mukan tämäntyyppiset naamiot todella vähentävät tunnistamistarkkuutta.

Hämääntymisen syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta vaikutus juontunee siitä, miten katsomme kasvoja. Silmänliikemittausten mukaan käytämme suuren osan katseluajasta nimenomaan silmien tarkkailuun. Koska silmämaskit häiritsevät juuri sitä informaatiota, johon olemme tottuneet keskittämään huomiomme, tunnistaminen hankaloituu.

Vastaajana Mike Burton, kasvojentunistusta tutkivan ryhmän johtaja, psykologian professori, Glasgow'n yliopisto, Iso-Britannia

 

Voiko onnenpotku toisensa perään olla sattumaa?

Satunnaisessa sarjassa sama tulos peräjälkeen on yleisempää kuin moni luulee. Esimerkiksi lanttia heitettäessä kruunat ja klaavat eivät vuorottele järjestelmällisesti, vaan välillä tulee monta klaavaa tai monta kruunua.

Tämä pätee myös sellaisessa urheilussa, missä joukkueiden todennäköisyys voittaa mikä tahansa ottelu on lähes 50 prosenttia. Esimerkiksi NHL:ssä yli 80 peliä kestävän kauden mittaan on odotettavissa yli viiden voiton tai häviön putkia. Tappioihin ei siis välttämättä ole erityisiä syitä, kuten loukkaantumisia.

Hannuhanhimainen supertuuri sen sijaan on kovin epätodennäköistä. Moiden onnekkuuden bongaaminen vaatisi hyvin suuren henkilöjoukon tarkastelua – paljon suuremman kuin mitä Disney-hahmoja on.

Vastaajana Alain Haché, fyysikko, Monctonin yliopisto, Kanada

 

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.