Disneyn ja Pixarin uusi 3D-tietokoneanimaatio Urhea (Brave, 2012) saa ensi-iltansa 24. elokuuta.

Muinaiseen Skotlantiin sijoittuva elokuva kertoo prinsessa Meridasta, joka on luonteeltaan yhtä kesytön kuin tulipunaisina hulmuavat kutrinsa. Hänen äitinsä, kuningatar Elinor, haluaa tytön vakiintuvan ja valitsevan itselleen sulhon, jotta kilpailevien klaanien kanssa saadaan pysyvä rauha, mutta Merida ei halua vielä luopua villistä ja vapaasta elämästään. Omapäinen sankaritar kääntyy metsässä asuvan noidan puoleen päästäkseen pälkähästä ja suistaa tempullaan läheisensä ja koko valtakunnan tuhon tielle.

”Tarinan ytimessä on perhe, joka on vaarassa hajota”, Disneyn luova johtaja John Lasseter kertoi lehdistötilaisuudessa Edinburghissa. ”Urhea on satuelokuva, joka samalla kertoo äidin ja tyttären suhteesta. Siinä mielessä se on varsin moderni kertomus, Pixarin näkemys prinsessaelokuvasta.”

Mark Andrews, joka ohjasi elokuvan yhdessä Brenda Chapmanin kanssa, selittää elokuvan nimeä: ”Valitsimme nimeksi Urhea, koska halusimme tutkia urheuden eri puolia, sen hienovaraisiakin piirteitä. Se tarkoittaa myös rohkeutta muuttua. Elokuva on kapinallisen teinitytön kasvutarina.”

Tuottaja Katherine Sarafian jatkaa: ”Koska Merida on prinsessa, hänen päätöksillään ja toimillaan on kauaskantoisemmat vaikutukset kuin tavallisen tytön tekemisillä. Hänen on opittava ottamaan vastuuta elämästään, ja äidin on opittava kuuntelemaan tytärtään.”

Animaatiotaide on ottanut jälleen aimo harppauksen eteenpäin Urhean myötä. Skotlannin taianomaiset maisemat näyttävät suorastaan henkeäsalpaavilta. Elokuvan AD Tia Kratter kertoi tekijöiden perinpohjaisesta taustatyöstä: ”Halusimme suodattaa Urheaan Skotlannin ytimen. Luontoa on erittäin vaikeaa luoda tietokoneanimaatiolla, koska se on orgaaninen, kaunis kaaos, kaukana bittien säännönmukaisuudesta. Laadimme uusia tietokoneohjelmia sitä mukaa kuin elokuva valmistui, ja niiden ansiosta kalliot, puut, sammaleet tai hahmojen tartan-kankaat ja hiukset näyttävät uskomattoman aidoilta.”

Urhea onkin todellinen silmänilo, jonka jokaiseen ruutuun voisi pysähtyä ihailemaan tekijöiden lyömätöntä ammattitaitoa. Tarinaltaan se ei ole ihan niin omaperäinen kuin Pixarilta on totuttu odottamaan. Pixar astuu tavallaan perinteiselle Disneyn tontille tehdessään satu- ja prinsessaelokuvan. Siinä on selviä heijastumia Disneyn tuoreimmista prinsessafilmeistä, samoin kuin vaikkapa Robin Hoodista tai Karhuveljeni Kodasta. Myöskään japanilaisen mestariohjaajan Hayao Miyazakin elokuvien vaikutteita ei ole vaikea huomata.

Moite toki johtuu lähinnä siitä, että Pixar on aikaisemmilla animaatioillaan nostanut riman niin korkealle. Urhea nousee hyvien Pixar-elokuvien kastiin vahvojen ja kokonaisten päähenkilöiden, riemastuttavan hauskojen sivuhahmojen (erityisesti klaanipäälliköiden ja heidän poikiensa) ja upean animoinnin ansiosta. Skotlannin matkailuviranomaiset uskovat sen myös houkuttelevan paljon lisää turisteja ihailemaan maan mahtavia maisemia ja kiehtovaa historiaa, ja siinä he varmaan osuvat oikeaan.

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.