Kun sarjakuva on käsikirjoitettu, piirretty ja tussattu, se lähetetään väritettäväksi. Sarjiskoulun viidennessä osassa värittämisestä kertovat Aku Ankan toimitus, graafinen velhomme Raimo Hyvönen sekä tietenkin Ankka-piirtäjä Kari Korhonen.

Kuka väreistä vastaa?

Akkarin sarjakuvat (kuten muutkin nopealla syklillä ilmestyvät laajalevikkiset sarjikset) väritetään siihen erikoistuneissa studioissa, mutta kinkkisemmät erikoistilaukset ja esimerkkisi kansien värittämisen hoitaa usein värittämiseen erikoistunut graafikko tai jopa piirtäjä itse.

No, vesiväreilläkö ne sarjat väritetään?

”Ei, vaan tietokoneella, yleensä Photoshop-kuvankäsittelyohjelmalla”,  toteavat sekä Hyvönen että Korhonen. Tavallisen hiiren lisäksi monet käyttävät apuna paineen tunnistavaa piirtoalustaa, joka toimii myös sen mukana tulevan kynän kanssa. Niillä on helpompi tehdä tarkkuutta vaativaa työtä.
Tietokoneella värittäminen on muutenkin nopeuttanut ja helpottanut tekemistä. Värit nimittäin muodostuvat painokoneessa neljää perusväriä (sininen, punainen, keltainen ja musta) yhdistelemällä, ja jokainen niistä vaatii oman painolevynsä. Kuvankäsittelyohjelman ansiosta ne voidaan nyt tulostaa suoraan tietokoneelta. Ennen vanhaan – siis 1900-luvulla – kutakin väriä varten piti tehdä oma painofilmi, johon maskeilla valotettiin erilaisia rasteripintoja. Yhtä sarjakuvasivua varten siis tulostettiin neljä erillistä kalvoa, joten yhden sarjakuvakirjan aineistolla saattoi hyvinkin täyttää pienen pahvilaatikon.
Mitenkään mahdotonta sarjakuvien värittäminen käsin ei tietenkään ole, ja sitäkin vielä tehdään. Esimerkiksi tempera- eli peitevärit sopivat siihen hyvin.

Tältä näyttää Don Rosan kansikuva tarinaan Aarre lasimaljassa ennen ja jälkeen värityksen. Keskimmäisestä kuvasta näkyy, miten linjapiirros vaikuttaa väritykseen. ”Jos piirtäjä on tehnyt kuvaan jo valmiiksi mustia varjoja, valon suunta on vastakkainen ja vaaleammat sävyt sillä suunnalla”, selventää Hyvönen. ”Ensin määritetään haluttu alue mustan linjan sisältä ja sitten täytetään se halutulla värillä. Samalla voi piirtää vaaleammat ja tummemmat sävyt, joilla kuvaan saadaan muotoa. Tätä jatketaan, kunnes koko kuva on väritetty. Lopuksi valitaan taustaan väritys, joka nostaa kuvan hyvin esille.”


Sarjakuvissa hahmot on yleensä väritetty kaksiulotteisesti, eli niihin ei haeta muotoa sävyeroilla. Nämä kaksi kuvaa havainnollistavat sävyjen käytön vaikutusta hyvin.

Kari Korhonen, millaisia toiveita piirtäjä saa esittää värittäjälle?

Vain tarinan kannalta tärkeimmät asiat mainitaan väritysohjeissa. Jos tietyn esineen tai vaatteen kuuluu olla vihreä, on se hyvä merkitä selvästi käsikirjoituksen väritysohjeisiin. Myös nopeat vuorokaudenajan muutokset, vaikkapa päivästä yöhön, on hyvä merkitä muistiin. Värittäjät eivät välttämättä puhu englantia ja heille käännetään usein vain väritysohjeet, ei puhekuplia.

Yllättääkö valmis väritys koskaan myönteisesti tai kielteisesti?

Koska väritykseen ei voi puuttua henkilökohtaisesti, moni asia saattaa jäädä omiin käsityksiinsä kiintynyttä piirtäjä-käsikirjoittajaa kaivelemaan. Pahimpia virheitä ovat ne, joissa ei ole seurattu kuvien luomaa tunnelmaa; jännittävä, synkkä kohtaus on väritetty kirkkain värein. Onneksi myös iloisia yllätyksiä riittää yllin kyllin!

Kun itse värität, mikä on mielestäsi vaikeinta?

Värittämisessä ei ole mitään vaikeata! Se on hauskinta hommaa kaikista sarjakuvanteon vaiheista!

Sarjakuvakoulun aiempia osia pääset lukemaan näistä linkeistä:

Osa 1: Synopsis
Osa 2: Käsikirjoitus
Osa 3: Piirrostyö
Osa 4: Tussaus

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.