Mikki-mestari Paul Murry oli myös Superhessun luoja.

Parhaita Disney-sarjakuvapiirtäjiä esittelevän Ankantekijät-sarjan yhdeksäs osa Konnia ja koukkuja on omistettu amerikkalaiselle Mikki-mestarille ja Superhessun luojalle Paul Murrylle. Monet Aku Ankka -lehden parissa 1960–70-luvuilla kasvaneet pitävät Murrya kaikkien aikojen parhaana Mikki-piirtäjänä. Paul Murry teki yli 40-vuotisen uran Disney-sarjakuvien parissa ja jätti jälkeensä tuhansia sivuja jännittäviä salapoliisitarinoita, mielikuvituksellisia kaukomaaseikkailuja ja hilpeitä hupailuja.

Konnia ja koukkuja kokoaa yksiin kansiin joukon piirtäjämestarin parhaita tarinoita ja sisältää useita aiemmin Suomessa julkaisemattomia sarjoja. Konnia ja koukkuja -teoksen päähahmoina seikkailevat Mikki ja Hessu. Kaksikko joutuu temmatuksi juonittelujen keskelle ja ratkoo rikoksia mm. Poliisimestari Sisun apuna. Mikki ja Hessu seikkailevat myös tropiikissa arvokkaan Banaanisaarten postimerkin perässä ja etsivät aarretta tarinassa Aarrekätkö Afrikassa, jossa esiintyvät myös ikimuistoiset lurjukset Viiksi-Vallu ja Sikari-Sakari.

Murry on superpähkinöistä voimansa saavan Superhessun ulkoasun luoja, ja hänen kynästään ovatkin lähtöisin Superhessulle tunnusomaiset luukkukalsarit. Kirjassa Superhessu selvittää Pakkaspistoolin arvoitusta. Kirjan kirkkaimpia helmiä on ennen Suomessa julkaisematon ja harvinainen tarina Mustakaapu ja salaperäinen herra X. Kajahtaneesta tiedemiehestä kertovassa tarinassa seikkailevat Mikin ja Hessun ohella myös Aku ja Roope.

Taidokas Mikki-mestari piirsi sarjakuvia sivutyönään

Paul Murry (1911–1989) syntyi maanviljelijäperheeseen Missourin osavaltiossa. Hän työskentelikin auran varressa aina 26-vuotiaaksi asti, jolloin päävoitto paikallisen musiikkiliikkeen tietovisassa käänsi hänen elämänuransa täysin toiseen suuntaan. Murryn piirroksin koristeltu vastauspostikortti teki suuren vaikutuksen kuvalaattavalmistamon johtajaan, joka tarjosi Murrylle pestiä mainosgraafikkona. Murry ehti kuitenkin toimia mainospiirtäjänä vain vajaan vuoden ennen kuin hänet hyväksyttiin Walt Disneyn animaatiotalliin vuonna 1937. Animaattorin työnsä ohella Murry piirsi kotonaan Mikki-sarjakuvia ja eteläamerikkalaisen keikaripapukaijan José Cariocan tähdittämää sunnuntaisarjaa.

Murry lopetti työt Disneyn studioilla keväällä 1946 ja muutti Oregoniin maanviljelijäksi. Peltotöiden ohella hän piirsi freelancerina sarjakuvia. Vuonna 1950 Murry piirsi sekä ensimmäisen Aku-sarjansa että ensimmäisen Mikki-tarinansa. Kaikkiaan Murry teki parisenkymmentä ankkasarjaa, joita toki pidetään varsin onnistuneina, mutta sarjakuvahistoriaan mies jäi nimenomaan pitkien Mikki Hiiri -tarinoiden mestarina.

Murryn selkeä ja vahva piirrostyyli kehittyi parhaimmilleen 1950-luvun puolivälissä, kun Carl Fallbergin käsikirjoittamat pitkät Mikki-tarinat alkoivat ilmestyä jatkosarjoina Walt Disney's Comics and Stories -lehdessä. Murry myös uudisti monia vanhoja Mikin sanomalehtiseikkailuja tyyliltään ja muodoltaan sarjakuvalehtiin sopivammaksi ja lisäsi tarinoihin enemmän toiminnallista huumoria jännityselementtien sijasta. 1960-luvun puolivälin jälkeen Mikki ja Hessu seikkailivat mitä mielikuvituksellisimmissa ympäristöissä: menneisyydessä viikinkiajalla, Villissä lännessä turkismetsästäjinä tai kaukaa tulevaisuudesta tulleiden vieraiden isäntinä.

Murry jatkoi piirtämistä aina 1980-luvun alkupuolelle asti. Viimeisen sarjansa hän piirsi vuosien 1982–83 vaihteessa ja siirtyi sitten eläkkeelle. Eläkevuotensa Mikki-taiteilija omisti musiikille, luonnontieteille, maanviljelykselle ja laiskottelulle.

Ankantekijät 9 – Paul Murry: Konnia ja koukkuja

200 sivua, 9 tarinaa:

  • Mikki Hiiri: Mustakaapu ja salaperäinen herra X
  • Pikku Hukka
  • Pluto: Yövieraita
  • Aku Ankka: Kylpypäivä
  • Mikki Hiiri: Eilispäivän maatila
  • Mikki Hiiri: Aarrekätkö Afrikassa
  • Mikki Hiiri: Postimerkkejä metsästämässä
  • Mikki Hiiri: Haamuvarkaita Huuhkajalasta
  • Superhessu: Pakkaspistoolin arvoitus

Ilmestyy viikolla 11.

Myynnissä kirjakaupoissa kautta maan.

Suositushinta 38 €.

 

Ankantekijät-sarjan aiemmat osat:

  1. Ihmissusia ja sudenpentuja – Daan Jippes ja Carl Barks (2002)
  2. Lentävä skotlantilainen – Romano Scarpa (2003)
  3. Itsehillinnän mestari – Vicar (2004)
  4. Painajainen Paratiisitiellä – Marco Rota (2005)
  5. Aavemaan aarre – William Van Horn (2006)
  6. Naurettavat naapurit – Kari Korhonen (2006)
  7. Kuningas Ekan rautasänky – Tony Strobl (2007)
  8. Menetetyn muistin tapaus – Giorgio Cavazzano (2007)

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.

 

Perjantaina 28. heinäkuuta ensi-iltansa saanutta Autot 3 -leffaa on odotettu, ja moni lienee jännittänyt, mitä Pixar ja Disney ovat keksineet. Elokuvan ensimmäinen traileri kun lupasi ainakin vauhtia ja ruttaantuneita konepeltejä. Onko luvassa siis pelkkää ryminää?

Kun Autot 2 marssitti heti alkumetreillä valkokankaalle toinen toistaan ilkeämpiä autonrämiä ja kaasarikunnan kovimpia agentteja, kolmonen antaa pääroolit takaisin kilpa-autoille. Salamalla alkaa kuitenkin olla takanaan jo melkoisen monta kautta radoilla, eikä hänen kuntonsa tahdo enää pärjätä uuden sukupolven kilpureille, jotka kykenevät pitämään optimaalisen ajoradan koko kisan ajan – puhumattakaan huikeista nopeuksista, joihin nuoremmat kisaajat yltävät. Onko Salaman aika panna pillit pussiin monen muun konkarin tavoin?

Onnekseen sankarimme saa käyttöönsä uuden upean harjoituskeskuksen, jossa treenaavat myös tulevaisuuden supertähdet.  Vanhan vauhtihirmun tueksi tulee vielä nuori ja pirteä henkilökohtainen valmentaja Cruz Ramirez, joka pitää huolen, ettei vanhan herran akselisto vain pääse kulumaan liikaa eikä päivänokosista lipsuta. Jokainen, jolla on vähänkin haasteita koordinaation kanssa – tai useampia ajokilometrejä takanaan – pystyy samaistumaan treenaajaansa nuivasti katselevaan Salamaan. Nuoren ja vanhan kohtaaminen sekä näiden välinen sanailu saakin aikuisen katsojan hekottelemaan. Mutta pitävätkö Cruzin tahattomat pappavitsit lapsikatsojankin otteessaan? Tuskin, mutta kiiltävät kilpurit ja rosoiset monsterirallikot hoitavat sen homman. Uusien hahmojen lisäksi mukana ovat – vanhojen fanien iloksi – myös Martti, Salli, Guido, Luigi sekä muut Syylari Cityn asukkaat. Eikä Doc Hudsoniakaan ole unohdettu. 

Autot 3 palaa teemoiltaan lähemmäs ensimmäistä leffaa, ja se tekee elokuvan juonestakin huomattavasti eheämmän kuin mitä kakkosen agenttirymistelyssä nähtiin. Siksi se sopiikin myös nuoremmille Autojen ystäville paremmin kuin elokuvasarjan keskimmäinen osa. Mutainen monsteriralli voi kuitenkin olla suurella valkokankaalla nähtynä osalle pienimmistä faneista melkoisen jännä.

Kuten Pixarilta ja Disneyltä sopii odottaa, animaatio on kerrassaan uskomatonta. Monessa kohtauksessa miltei unohtaa katsovansa animaatioelokuvaa, ja asia muistuu mieleen vasta kun eteen ilmestyy puhuva menopeli. Mutta niitä onkin taas mahtava seurata, sillä Salama ja kumppanit saavat suupielet nousemaan hymyyn, sydämen hakkaamaan ja miettimään, millaista onkaan olla ihan oikea kilpa-auto.