Niin kaukaiselta tuntuu se aika, kun varaisin aikoinaan lukijablogivuoroni ja nyt viimein kuin varkain on sen hetki koittanut.

Käytin aikaa, paljon aikaa, tuumaillessani, mistä voisin kirjoittaa ja ilmaista ajatusmaailmaani mielekkäältä tuntuvalla tavalla ja siinä samalla mietin kulunutta elämääni Aku Ankan ihmeellisessä, kenties hieman vinksahtaneessakin maailmassa. Sitten mieleeni syttyi voimistuva valo. Suorastaan pikkulapsimainen kirjoitusinto valtasi minut.
Tämä on elämän tuulen huminaa.

Ajattelin näin vuoroni avajaisiksi kertoa kokemuksiani ja mietteitäni kuluneesta elämästäni, nykyi-sestä elämästäni ja vielä päättymättömästä loppuelämästäni räpyläjalkojen parissa ja siitä, mitä se on opettanut minulle. Kun nyt oikein mietin, mikä aikoinaan saattoi olla se ratkaiseva käännekohta elämässäni, että minusta muodostui sellainen ankisti kuin nykyään olen, tulee mieleeni se eräs lah-japaketti, josta paljastui taskukirja 153 (Akun lomanmuistot) Aukaisin sen, aukaisin toisen kerran ja niin olin "menettänyt sydämeni".
Aina joskus olen miettinyt, miksi aikoinaan ihastuin Aku Ankka - sarjakuvaan. Tuskinpa sitä kukaan osaa tarkkaan selittää. Veikkaanpa kuitenkin, että yksi hyvin vahva syy siihen oli se, että kun olin tuohon aikaan kuitenkin sen verran pieni, vaikutuksille altis pieni lapsukainen ja Aku Ankka oli ensimmäinen kosketukseni sarjakuvan maailmaan, olin aivan otettu "vallattomien eläinhahmojen" seikkailuista ja toilailuista. Aku Ankka oli sarjakuvien "ensirakkauteni" ja sitähän sanotaan, että ensirakkaus ei koskaan kuole. Sen takia nimenomaan muistelenkin tätä nykyään erityisellä lämmöllä noita ensimmäisiä vuosiani, kun Ankasta alkoi kehittyä osa minuuttani. Osaisin vieläkin kertoa ties kuinka monen noina aikoina ilmestyneen sarjan ja jatkonsarjan juonen kutakuinkin ulkomuistista. Niin kaunis asia Ankka oli pienelle ihmiselle
Jostain muistan lukeneeni jotain sen suuntaista, että noin joka kolmas suomalainen lapsi olisi oppinut lukemaan Aku Ankkaa tavaamalla. Näin ei suinkaan ole minun kohdallani. Aku Ankka ei ehkä opettanut minua lukemaan, mutta sen se opetti varhaisessa lapsuudessani, että vain mielikuvitus voi olla ihmisen rajana huomista rakentaessa. Se opetti minut unelmoimaan.  
Aikaa kului, vuodet vierivät, mutta into ei laantunut. Jaksoin aina löytää jotain uutta ja mielenkiin-toista tuosta sarjakuvasta ja jokainen uusi miellyttävä lukukokemus vain ruoki entistä anteliaammin mielikuvitustani ja auttoi rakentamaan maailmankuvaani. Välillä, kun vastaan tuli. sanotaanko monimutkaisia tarinoita, silloin se samalla opetti minulle myös kokonaisuuksien yhdistelemistä. Millä tavalla tämä seikka nyt oli juonen kannalta merkityksellinen, miksi hän sanoi juuri näin?
Joskus se on opettanut jonkin ihan konkreettisen tiedon. Muistan esimerkiksi erään ilmeisen huvit-tavan tapauksen alakoulusta ja toisen yläkoulusta, kun opettaja kysyi jonkin kysymyksen oppilailta. Muistan vastanneeni kysymykseen ja lisänneeni loppuun puolihuolimattomasti: "Opin sen Aku An-kasta!" Tässä vaiheessa muistan parit suuntaani kohdistuneet vinot katseet ja muutamat nauruntyrs-kähdykset.

Anteeksi nyt vain, olen unelmoija. Pikkuhiljaa, kun aikaa kului ja saavuttiin nykypäivään, olen lait-tanut merkille, että sitä tupataan puhelemaan aina silloin tällöin, kuinka ankkaformaatti on raapaissut pohjamutia ja kuinka akkarin "laatutaso" on madaltunut". Vaikka tietyssä mielessä ymmärrän, mistä tällaiset mielipiteet kumpuavat, en kuitenkaan suostu itse allekirjoittamaan moista väitettä. Anteeksi nyt vain, olen kaunosielu. Olen aina pyrkinyt säilyttämään sisälläni sen pienen uteliaan pikkupojan, joka nauttii jokaisesta uudesta mahdollisuudesta lukea niin vanhaa kuin uuttakin sarjakuvaa.
Olen kokenut elämäni varrella paljon kaikenlaista ja sen myötä monia uskomattomia onnenhetkiä. Samalla tavalla olen ollut onnellinen Aku Ankan parissa. Olen viettänyt sen kanssa niin paljon aikaa ja vuosia, kokenut sen kanssa niin monta oivalluksen ja jännityksen hetkeä, että meistä on tullut erottamattomia. Juuremme ovat kasvaneet yhteen enkä voisi kuvitella elämääni tyystin ilman sen vaikutusta jollain tavalla.
Muistan hetkiä koulusta, kun puheet kavereitten kanssa ovat kääntyneet akkariin ja olemme viettä-neet välitunteja analysoiden, muistellen ja arvioiden milloin mitäkin tarinaa tai seikkaa siitä. Ne olivat oivallisia hetkiä todeta, kuinka en ole yksin ajatusteni kanssa vaan kuinka Aku Ankka todella puhuttelee monia ihmisiä omalla tavallaan.
On sanottu, että onnellisuuteen liittyy aina harha yhtä tavalla kuin todellisuus ja siinä mielestäni piilee eräs akkarin tärkeimmistä opetuksista, jos siitä sellaista haluaa etsiä. Ankka on tuo onnelli-suuteen liittyvä harha siinä mielessä, että käsitämme, että se ei voi loppujen lopuksi olla aina totta. Kuitenkin on se siinä mielessä todellisuutta, että se opettaa meille omalla pistämättömällä tavallaan elämää ja on osa elämäämme. Odotan mielenkiinnolla tulevaa ja sitä mitä uutta akkarilla on minulle tarjottavana. Jatkan sen tutkimista ja toivon, että se voi myös osoittautua tutkimisen arvoiseksi. Olen viettänyt sen kanssa vastan hetken, mutta jaksan odottaa tulevaakin.
Näin loppujen lopuksi, joku saattaa ajatella: "Se on hei kuitenkin pelkkä sarjakuva."
Ei minulle. Minulle jokainen hetki sen kanssa on aina uusi valloittava kokemus elämänvirtaan ja mahdollisuus löytää uusi idea siitä ja se. nimenomaan se, on minusta Ankan lyhyttä oppimäärää.

Kommentit (8)

Deekymppi
Liittynyt24.9.2010

Ihan hyvä blogi, mutta miksi ihmeessä joka puolella on tavuviivoja. Viimeinen kappalekkin oli epäselvä, siis tämä:

"Ei minulle. Minulle jokainen hetki sen kanssa on aina uusi valloittava kokemus elämänvirtaan ja mahdollisuus löytää uusi idea siitä ja se. nimenomaan se, on minusta Ankan lyhyttä oppimäärää."

Mitä tarkoittaa "mahdollisuus löytää uusi idea siitä ja se. nimenomaan se, on minusta.." Vai oliko tuon pisteen keskellä lausetta tarkoitus olla pilkku? Blogi oli muutenkin minusta aika sekava. No, ehkä ymmärrän paremmin isompana. Katsos kun kirjoitat esim. " Jatkan sen tutkimista ja toivon, että se voi myös osoittautua tutkimisen arvoiseksi. Olen viettänyt sen kanssa vastan hetken, mutta jaksan odottaa tulevaakin." niin en ymmärtänyt paljoa mitään. Mitä oikeastaan tarkoittaa Akun tutkiminen, miten niin olet viettänyt sen kanssa hetken, mitä tulevaa odotat..?

Jos Aku Ankka on sarjakuva, miten se ei voi olla sarjakuva? Käy Ankkalinnassa, ota siitä kuva ja lähetä jonnekkin todisteeksi sen olemassa olosta. Tällä puuduttavalla puheella yritin saada sinut ymmärtämään, että sivustolla on pienempiäkin, jotka eivät ymmärrä tuosta mitään. Kyllä minä melkein kaikesta selvän sain, mutta voin kuivtella että jutkut 10 vuotiaat eivät saa.

Tuo oli oma mielipiteeni. En siis tarkoita että kukaan alle 12 vuotias ei ymmärrä tuosta mitään, ja että blogisi olisi huono.

Arvostelkaa Akkareita ja nostakaa Ankka-aiheisia ketjuja!

Jez02
Liittynyt15.12.2010

Ihan hyvä siis. Vaikka olen alle 12-vuotias, tajusin tuon hyvin.

Muuten hyvä paitsi nuo välivi-ivat...

Don't waste your time, or time will waste you

Mikael McDonald
Liittynyt6.5.2011

Sallinette, että selitän:

Tavuviivoille löytyy varsin yksinkertainen selitys. En satunut kirjoittamaan tätä blogia suoraan sähköpostiini enkä huomannut, että käyttämäni kirjoitusohjelma käyttää automaattista tavutusta. Loput voittekin arvata.

Toisena myönnän, että joskus päästän itseni niin valloilleen sanan säilän suhteen, etten aina pysähtele miettimään miten minkäkin asian joku voi ymmärtää. Pahoittelut siis jos teksti paikka paikoin vaikuttaa jonkun mielestä puurolta.

Kohta "...se. nimenomaan se..." : You hit the point Daniel! Siinä tosiaan pitäisi olla pilkku. Pahus, näppäilyvirhe.

Ilmaisu Aku Ankan todellisuudesta puolestaan oli melkoisen korkealentoisella tavalla ilmaistu ajatus akkarin samaistavuudesta.

Viimeinen kappale: Ohjelmani osaavat kenkkuilla. Alkuperäisessä versiossa tuo kappale oli kiinnitettynä sitä nyt edeltävään kappaleeseen, milloin jutun pointin saattaa helpommin ymmärtää.

Kaiken kaikkiaan siis: Blogin tarkoituksena on kuvastaa, kuinka vannoutunut ankisti olen ja sitä, kuinka tykkään pysähdellä välillä miettimään tarinoiden ääreen, millä tavalla nykymaailman tilanteet rinnastuvat siihen. "Tutkin" Aku Ankka, koska haluan tietää, mitä se kenties yrittää "kertoa". "Ideat" ovat sen avulla hankkittuja tietoja ja omia elämänviisauksia. Olen ollut sen kanssa vastan hetken eli suhteutettuna nykyiseen elinikääni minulla pitäisi olla vielä moninkertaisesti enemmän vuosia edessäpäin kuin olen nyt elänyt ja välillä haluaisin vain nähdä tulevaisuuteen tietääkseni, miten Aku Ankka tulee kulkemaan eteenpäin.

Toivottavasti tämä viesti auttaa paremmin sisäistämään blogini ja vielä pahoittelut noista harmillisista virheistä.

Vierailija

tos näkyy taas et blogin ois kirjottanu ensimmäine kommentoia eli daniel :oo

erittäin kaunis ja syvälline blogi d=) (huomioikaa tol hymiöl on lippis !!!!!)

Hamppari
Liittynyt28.4.2010

Tosi hyvä! Itse pidin tästä, ja kuvaukset oli hyviä. Tavuviivat huomasin minäkin... Tämä oli tavallista pidempi, mutta se ei tehnyt siitä huonompaa. Päinvastoin. Olen lukenut vaikka kuinka monta akkaria, ja ne merkitsevät minullekin paljon. En myöskään ole sen avulla oppinut lukemaan, vaikka on se lukutaitoani varmasti kehittänyt. Innolla odotan taas uusia kiinnostavia blogeja!

Seuraa 

Myös lukijat pääsevät bloggaamaan Aku Ankan saitilla. On aina mielenkiintoista lukea toisten suosikkipiirtäjistä ja -tarinoista ja suhtautumisesta Aku Ankkaan muutenkin. Jos haluat mukaan lukijablogiin, kirjoita oma blogiteksti ja lähetä se osoitteeseen aku.ankka @sanoma.com. Toimitus julkaisee blogit saapumisjärjestyksessä.

Blogiarkisto

2011