Ensimmäisessä blogissani kerron teille miten innostuin Aku Ankasta ja rupesin lukemaan sitä.

Ensimmäisessä blogissani kerron teille miten innostuin Aku Ankasta ja rupesin lukemaan sitä.

Kun olin noin 5 vuotta, meillä oli oma taskari, jonka nimeä en enää muista. Selailin sen sivuja ja katselin kuvia. Kun opin lukemaan, luin välillä akkareita, jotka tulivat jo tilauksena meille isosiskojeni takia. Muutimme Italiaan yhdeksi ja puoleksi vuodeksi (2006–2007) ja kun kerran osasin italian kieltä ja lukea, niin ostin italialaisia taskareita vastaavia Ankka-kirjoja, joita omistan 2 ja sain myös 4 tai 3 italialaista Roope-sedän tapaista lehteä. Innostuin todellisesti Ankoista.

Kun muutimme taas Suomeen, rupesin lukemaan innolla vanhempieni vanhoja akkareita, ja kovakantisia mitä meillä oli kotona. Suunnilleen vuodesta 2009 olenkin jo ostanut itse omia taskareita, Roope-setiä, ja onhan niitä kovakantisiakin kertynyt ja myös kaksi Aku Ankka-peliä, toinen lautapeli, toinen visa. 2009 syksyllä rekisteröidyin tänne, aluksi pelailin pelejä, sitten rupesin lähettämään piirroksiani galleriaan. Siitä galleriasta, niin ensimmäiset kuvani olivat varmaan 20 pientä ankkojen naamakuvaa, jotka jokainen tulivat yhtenä ryöppynä ja seurauksena tuli vihaisia kommentteja. Sitten rupesin myös keskustelemaan foorumilla ja nyt olenkin jo kirjoittanut yli 2000 viestiä, ja monet käyttäjät tuntevat minut.

Lisäyksenä tuohon tarinaani, 2010 vuonna kesällä aloimme tilata Aku Ankka extraa, ja Roope-sedän tilaus astui voimaan tämän vuoden helmikuussa. Mikistä ja Hessusta en oikein koskaan ole pitänyt, varsinkaan niistä sarjoista, joissa ratkaistaan rikoksia.

Kommentit (2)

Seuraa 

Myös lukijat pääsevät bloggaamaan Aku Ankan saitilla. On aina mielenkiintoista lukea toisten suosikkipiirtäjistä ja -tarinoista ja suhtautumisesta Aku Ankkaan muutenkin. Jos haluat mukaan lukijablogiin, kirjoita oma blogiteksti ja lähetä se osoitteeseen aku.ankka @sanoma.com. Toimitus julkaisee blogit saapumisjärjestyksessä.

Blogiarkisto

2011