Laitetaanpas nyt vähän erilainen blogi, mitä on vielä tullut. Nimittäin arvostellaan tarinoita!

White Agony Creekin vanki

(Käsikirjoitus ja piirrokset: alun perin Carl Barks, mutta sen on nostanut esille myös  Don Rosa, jonka minä nyt arvostelen.)

Tämä kyseinen tarina on hyvin koskettava tarina Roopen nuoruudesta. Tarinassa Aku ja ankanpojat kiinnostuvat Roopen nuoruudesta, ja näin ollen Roope alkaakin kertoa tarinaa nuoruusvuosistaan. Roope muistelee, kuinka hän esitteli kuuluisaa hanhenmunahippua eräässä saluunassa. Kultu Kimalluskin rupesi tätä hippua havittelemaan, ja siinä kohtaa Roope sanoo ”kuuluisat repliikit”: ”Älä naarmuta sitä hengitykselläsi!” Kyseinen lause on tullut tutuksi varmaan lähes kaikille AA:nkin käyttäjille. (Mikäli tämän tarinan on lukenut.) Itselläni tämä lausahdus jäi ainakin hyvin mieleen… Käsikirjoitus on erittäin laadukkaasti tehty, mikä näkyy kun sitä lukee. Tarinassa on sopivasti draamaa, toimintaa, mutta myös huumoria. Lopussa ankanpojat arvuuttelevat mikä oli Roopen kallein esine. Muistatkos sinä? Piirustuksetkin ovat upeita, mikä on tunnettua Rosaa… : D Suosittelen tätä tarinaa ehdottomasti kaikille AA:n käyttäjille, iästä riippumatta.

Arvosanaksi tälle tarinalle tulee 10, sillä tämä oli lempitarinani.

Mikki Hiiri ja Robin Hood

(Käsikirjoitus Ted Osborne ja piirrokset Floyd Gottfredson)
Tarinassa Mikki Hiiri muuntautuu pienoiskokoon, ja menee Robin Hood -kirjaansa, josta hän pääse Sherwoodin metsään. Siellä hän osoittautuu hyväksi varkaaksi ja pääsee Robin Hoodin joukkioon. Siellä hän joutuu myös pelastamaan prinsessan (joka näyttää vähän Minniltä… J). Hän onnistuu pelastamaan prinsessan ja pääse takaisin normaaliin elämään. Käsikirjoitus on minusta ihan hyvin tehtyä. Piirrokset ovat hienoja, sopivan vanhan näköisiä, joita ei nykyään paljoa näe… Itse ainakin pidän tuollaisesta tyylistä. Tämän tarinan voi lukea AA-lehdestä nro 47–49/2008.

Arvosanaksi annan 9, sillä tämäkin on erittäin hyvä tarina, ja piirrokset aivan mahtavia.

Vahva-Jussin paluu

(Käsikirjoitus ja piirrokset: Don Rosa)
Tarinan alussa Aku vuodattaa Tupun, Hupun ja Lupun niskaan vatsakipunsa tuoman ärtymyksen ja komentaa pojat hakemaan närästyslääkettä.  Pojat lähtevät matkaan, ja kesken reissun päättävät auttaa vanhaa ja raihnaista lähettiä. He saavat lähetiltä Kosmisen Energian Tutkimuslaboratoriolle tarkoitetun pullon, jonka he vahingossa unohtavat kotiinsa. Ja Aku luulee sitä lääkkeekseen… Aku juo sitä, ja saa siitä supervoimat.  Hän kokeilee uusia voimiaan ja poikien palattua hän esittelee voimiansa heille. Supervoimat ovat jo loppuneet, jolloin hän luulee saavansa niitä pullosta. Hän ottaa pullosta uuden hörpyn, mutta ankanpojat ovat jo vieneet kyseisen pullon sinne minne pitikin, ja Aku hörppääkin vain tavallista närästys lääkettä… Sitten ankanpojat alkavat pohtia: ”Lasten ei koskaan pitäisi jättää seikkailukertomuksia lojumaan sellaisiin paikkoihin, joista tasapainottomat aikuiset voivat saada ne hyppysiinsä”… Käsikirjoitus on mielestäni todella hyvin tehty, eivätkä piirroksetkaan ole huonoja, vaan päinvastoin.

Arvosanaksi annan 9+, koska tämä oli kaikin puolin hyvä tarina.

 
Puhuva koira

(Käsikirjoitus ja piirrokset: Carl Barks)
Puhuva koira -tarina on myöskin hyvin tunnettu Barksin tarina. Tarinan alussa Aku koettaa tehdä jonkin sortin ennätyksiä, jotta hänestäkin tulisi kuuluisa. Siinä hän ei kumminkaan onnistu, ennen kuin hän tapaa puhuvan koiran, johon Pelle Peloton on laittanut keksimänsä sirun, joka saa eläimet puhumaan. Aku ei kumminkaan tiedä, että tämä on vain jekku ankanpojilta. Sitten Aku nappaa koiran ja päättää mennä erääseen kisaan, jossa on rahapalkinto (jota Aku tapansa mukaan tarvitsee...). Siitä eivät ankanpojat tykkää, ja päättävät kostaa. Aku ei kumminkaan voita kisaa, koska ankanpojat päättävät laittaa toisen sirun erääseen kisaan, jonka he laittavat mukaan kisaan. Kissa alkaa laulaa, ja se lumoaa tuomarit. Niinpä tämä kissa voittaa puhuvan koiran.

Arvosanaksi Puhuvalle koiralle annan 9½, sillä tämä(kin) oli erittäin hyvä tarina.

Kommentit (8)

vikke98
Liittynyt20.4.2010

Juonipaljastusvaroitus olisi ollut hyvä... Mutta ihan hyvä blogiteksti, vaikkakin juonipaljastuksia oli paljon.

Vierailija

Vikke: Enpäs yhtään tajunnut, että olisi tuollaisenkin voinut tehdä... OP: Minustakin kaikki ovat _todella_ hyviä tarinoita, niinkuin blogissani jo sanoinkin.

Vierailija

Itse olen nuo kaikki tarinat lukenut,on tosiaankaan erinomaisia tarinoita. Erilainen, hyvä blogi. :)

Seuraa 

Myös lukijat pääsevät bloggaamaan Aku Ankan saitilla. On aina mielenkiintoista lukea toisten suosikkipiirtäjistä ja -tarinoista ja suhtautumisesta Aku Ankkaan muutenkin. Jos haluat mukaan lukijablogiin, kirjoita oma blogiteksti ja lähetä se osoitteeseen aku.ankka @sanoma.com. Toimitus julkaisee blogit saapumisjärjestyksessä.

Blogiarkisto

2011