"...ruudun takaa kyyttöni toinen vei..." "Meikäläisen äänessä on mullivainaan nuotti..."

"...ruudun takaa kyyttöni toinen vei..."
"Meikäläisen äänessä on mullivainaan nuotti..."

Aku Ankkaa on monesti kehuttu monipuolisen suomen kielen käytöstä. Siitähän on tullut oikein virallistakin tunnustusta esimerkiksi Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen Kielihelmi-tunnustus vuonna 2001. Usein muistetaan mainita myös Aku Ankan merkityksestä nuorisomme kielitaidon kehittäjänä. Kielenopettaja Aku Ankan metodi on yksinkertainen: Aku puhuu vaikeita.

Tein asiasta pienen testin. Kokeen osanottajien määrä on pieni, mutta tasalaatuinen. Kokeeseen otti osaa yksi 9-vuotias nuori mies ja yksi 12-vuotias nuori nainen. Informantit ovat jo ennestään altistuneita Akun kielenkäytölle, tottuneita Akkarin lukijoita siis.

Kokeeseen valittiin viisi sivua keskivaikeaa Aku Ankka -tekstiä. Tarkemmin sanoen alkupuoli tarinasta Ankkapoppia (numerosta 21/2010). Kokeen osanottajien tehtävänä oli alleviivata sanat, joiden merkitystä he eivät ymmärrä tai eivät osaisi selittää.

Tulokset ovat kiinnostavia: nuorempi informantti alleviivasi 21 sanaa, vanhempikin 10. Yhteensä 78 puhekuplasta 23:ssa oli jommallekummalle tuntemattomia sanoja. Vain yksi sivu jäi kokonaan alleviivauksitta. Johtopäätös on varsin selvä: Aku Ankan kieli todella on vaikeata.

Kun lapsi, nuori tai vaikka aikuinen kielenoppija törmää sanoihin, joita hän ei ymmärrä, mitä tapahtuu? Hän joko tuskastuu ja lopettaa lukemisen tai päättelee sanan merkityksen muun tekstin ja kuvien avulla. Koska Aku Ankka on yksi Suomen suosituimmista lehdistä, voidaan kai päätellä, että useimmat noudattavat jälkimmäistä strategiaa. Strategian seuraus kielitaidolle on aika selvä: lukija oppii samalla uuden sanan.

Leikkimielisesti voisi arvioida, että esimerkiksi yläasteen äidinkielen kirjaan ei mahdu viidelle sivulle yhtä monta sanaa, joita kirjan lukija ei ymmärrä. Koulukirjoissa vaikeita sanoja nimittäin vältellään kuin ruttoa. Tämä johtaa luonnollisesti siihen vitsikkääseen lopputulokseen, että Aku Ankkaa lukemalla oppii enemmän ja monipuolisempaa kieltä kuin koulukirjoista. Hyvä Aku!

P.s. Tässä vielä lopuksi valikoima lasten vaikeiksi arvioimia sanoja. Täytyy sanoa, etten minäkään osaisi kaikkien merkitystä selittää: arkkiveisu, joikua, joviaali, kuunaan, kyyttö, lehmihaka, lentsu, lotina, mullivainaa, partituuri, schlageri, tarpeisto, tekotähtönen, tositöllösoopa.

Kommentit (14)

Vierailija

Mielenkiintoista! :D

Aku Ankkahan tosiaan on hyvä suomenkielen opettaja, minustakin paljon parempi, kuin koulukirjat.

Noista sanoista en kyllä nyt äkkiseltään osaisi minäkään selittää paljoakaan, mutta muutama kyllä löytyy. Esim. partituuri.

Jos minä en jotain sanaa ymmärrä, noudatan joko tuota toista strategiaa mikä mainittiin, tai katson sen esim. sivistyssanakirjasta, tai netistä. Toki voi myös kusyä sitä vanhemmalta yms. henkilöltä.

Hauska blogi, tulkoonkin taas pian lisää! (=

OP kuittaa.

Vierailija

Mielenkiintoinen blogi tosiaan!

Jos itselläni lukiessani Akkaria tulee vastaan kummallisia sanoja, niin ainakin osan niistä kyllä pystyy suurin piirtein päättelemään.

On kyllä niitäkin sanoja, joista ei kertakaikkiaan ota ollenkaan selvöää, mutta niitä tulee harvemmin vastaan.

Jos olisin noin 10-vuotias niin ehkä toivoisin Akkarin kieliasun olevan jotenkin helposti ymmärrettävää eli hyvin yksinkertaista, mutta nyt "vanhempana" sitä toivoo että teksti on värikästä ja etenkin huumoria täynnä.

Vierailija

Aika mielenkiintoinen asia totta tosiaan. Itse en ole kovin monesti tuollaisiin sanoihin törmännyt, ehkäpä Aku Ankan lisäksi jossain kivikautisessa äidinkielen kirjassa, jos sielläkään. Mielenkiintoinen juttu, että Aku Ankka opettaa Suomen kieltä paremmin kuin oppikirjat.

Näin ohimennen sanoen; Hyvää kesää!

-Lohis

Vierailija

Mielenkiinoista... ja aivan totta. Helpompaa puhetta Aku puhui vanhoissa sarjakuvissa, mutta uudemmissa on vaikeampaa tekstia, jonka takia syntyy myos pitka liuska uusia sanoja.

P.S. Olen pahoillani pisteiden puuttumisesta. Koneeni on mennyt aivan hulluksi!

Vierailija

Tott tosiaan! Aku Ankan aikakone sarja on nostanut historian numeroni 9. Oppikirjat pitäisi vaihtaa sellaiseen Aku Ankka- aiheiseksi kirjaksi, jossa kaikki asiat ovat sarjakuvina opetettu. Asiat jäisivät helpommin mieleen. Matikka on ongelma, sitä ei varmaan saisi Aku Ankka sarjaan.

Vierailija

Osa sanoista on ainakin sellaisia mitkä mieltäisin ehkä oman murteeni ja kotipaikkakuntani "kieleksi" ja osaa en tunnistanut minäkään ainakaan näitä asiasyhteydestä irroitettuina. Joskus törmää kyllä Akussa sanoihin joita kuvittelee virheellisesti taivutetuiksi tms.?

Vierailija

Kuten melkein jokainen yllä oleva kommentoija on sanonut: “mielenkiintoista”! Itse en ole koskaan kuulunut Aku Ankan suurkuluttajiin, mutta törmännyt useisiin lapsiin (ja aikuisiin), jotka tätä harrastavat. Heidän suustaan kuuleekin joskus mitä kummallisimpia lauseita “lähti kuin itämeren vinttikoira” tai muuta vastaavaa. Tarkemmin lauseesta tai sanasta kysellessäni, paljastuu, että fraasi on lainattu Aku Ankasta, eikä puhujalla ole välttämättä käsitystä siitä mitä sana tai lause tarkoittaa.

Osa Aku Ankoista löytyvistä sanoista on usein vanhahtavia ja kuten jo on tullut mainittua hyvin vaikeita. Suomea äidinkielenään puhuva lapsi voi varmasti päätellä osan sarjakuvan kuvista tai lauseyhteydestä, mutta jotakin toista kieltä puhuva voi Aku Ankan lukeminen olla todella työlästä.. Usein kuuleekin kouluissa tai esimerkiksi iltapäiväkerhoissa lapsille kehotettavan: “Ai ei ole tekemistä? No, lue vaikka akkaria” (allekirjoittanut myöntää itsekin näin toimivan toisinaan).

Itse uskon siis tämänhetkisten oppikirjojen ajavan asiaansa, joskin huumoripuolesta ja miksei osasta tekstipuolestakin voisi hyvin ottaa mallia Aku Ankoista :)

Vierailija

Blogissa puhutaan asiaa! Olen täysin samaa mieltä sen suhteen, että Aku Ankka voi olla ja onkin monen lapsen yksi suomen kielen opettajista. Ainakin omalla kohdallani näin on ollut, sillä sanavarastoni karttui aikanaan juuri Akkarin ansiosta ikäisekseni laajaksi. Vanhempani tilasivat Akkaria jo paljon ennen kuin edes kuvat jaksoivat kiinnostaa minua. Syy tilaukseen ei tainnut kylläkään olla ensisijaisesti jälkikasvun kielen kehityksen turvaaminen vaan isäni oma halu saada keskiviikkoisin lukuelämys, jonka Ankkalinnan väki tarjoaa hänellekin edelleen. Isä tai sen puoleen tuskin minäkään kasvan ikinä ulos Ankkojen maailmasta. Minusta Aku Ankan parhaita puolia onkin juuri se, että sen parissa viihtyvät kaiken ikäiset Akkarin lukijat saaden kukin erilaista hupia ja hyötyä sen sisällöstä. Pienet lapset saavat kiinni kertomuksista kuvien kautta, koululaiset ihmettelevät outoja sanoja ja vanhempien lasten ja nuorten sekä aikuisten saama anti on Aku Ankan tarjoamissa viitteissä mm. ajankohtaisiin asioihin, muihin teksteihin sekä kulttuurin, yhteiskunnan ja historian ainekseen. Minun mielenkiintoni jotakin asiaa kohtaan on monesti herännyt juuri Aku Ankan kielellä leikittelyn takia ja sen intertekstuaalisen puolen ansiosta. Aikanaan esimerkiksi Don Rosan Ankka-perheestä kertoma seikkailu avatarojen parissa herätti mielenkiintoni hindukulttuuria ja Intiaa kohtaan.

Seuraa 

Sivusilmällä Ankkalinnaa katselevat huolella Ankka-taiteilijoiden, -kääntäjien ja -fanien joukosta käsin poimitut yksilöt. Aina tilaisuuden tullen pyydämme myös toimituksessa vierailevia ulkomaanihmeitä avaamaan ajatuksiaan lukijoille.