Viestimaraton: Kausi 9

Seuraa 
Liittynyt6.5.2008

Aurinko ulkona vielä paistelee, vaikka syksy onkin jo pitkällä. Kohta kuitenki alkaa pimeä aika, jolloin mikään ei innosta, jos VM-kirjoitusta ei lasketa, eikö?

Oli miten oli, tästä alkaa akuankka.fi:n historian yhdeksäs Viestimaraton-kausi!!

Kaudesta on ennakko-odotusten mukaan tulossa ennätys tasainen. Monilla on motivaatio taas ennätyskorkealla. Sarjaan on tullut täksi kaudeksi monia, monia paluumuuttajia. Sinä, joka tätä viestiä nyt ahkerasti siellä ruudun toisella puolella tavaat, muistathan myös itse osallistua! VM:ssä on kivaa!

Tässä ovat Vankan laatimat pikasäännöt:

Viestimaraton on kilpailu, jossa tarkoituksena on kirjoittaa mahdollisimman pitkä viesti annetusta Aku Ankka -sarjakuviin liittyvästä aiheesta. Yksi kausi kestää kuusi viikkoa ja sen aikana kilpaillaan kuusi viikon mittaista osakilpailua. Jokainen osakilpailu alkaa sunnuntaina klo 10 ja päättyy seuraavana sunnuntaina samaan aikaan, ellei toisin ilmoiteta. Aihe vaihtuu joka osakilpailussa, eli yhdestä aiheesta on aikaa kirjoittaa viikko. Viesti kirjoitetaan tähän topiciin ja sitä voi jatkaa vaikka kuinka monta kertaa viikossa, joten kerralla sitä ei tarvitse kirjoittaa.

Viestiä kirjoittaessa on huomioitava sen siisteys. Vaikka ideana onkin kirjoittaa pisin viesti, se ei tarkoita sitä että viesti saisi olla ihan minkälainen tahansa. Viestin tulee ensinnäkin olla selkeä ja sitä kirjoittaessa tulee yrittää välttää pahempia kirjoitusvirheitä ja muita sotkuja. Viestin tahallinen pitkitys ja aiheesta poikkeaminen on kiellettyä. Sama pätee kopiointiin. Tekstin kopiointi toiselta kilpailijalta, netistä tai jostain muualta on ehdottomasti kiellettyä. Ensimmäisestä sääntörikkeestä tulee varoitus, jos rike ei ole kovin suuri, mutta toisesta rikkeestä tulee rangaistus, joka voi olla merkki- tai pistevähennys, kilpailukielto tai pahimmassa tapauksessa suoritusten hylkääminen.

Kun osakilpailu päättyy, pisimmän viestin kirjoittanut saa korkeimmat pisteet, toiseksi pisimmän kirjoittanut toiseksi korkeimmat jne. Pisteet jakautuvat seuraavanlaisesti:

1. sija: 12p

2. sija: 10p

3. sija: 8p

4. sija: 6p

5. sija: 4p

6. sija: 3p

7. sija: 2p

8. sija: 1p

9.-> sija: 0,5p *

Kahdeksalla parhaalla sijalla olevat saavat siis pisteitä yhdestä kahteentoista. Kuitenkin, kaikki kilpailijat joiden viesti on yli 1000 merkkiä pitkiä, saavat 0,5 pistettä jos ovat jämäsijoilla. Kauden loputtua se kilpailija, jolla on eniten pisteitä, voittaa mestaruuden.

Yksilökilpailun lisäksi samaan aikaan on meneillään tallikilpailu, johon voivat osallistua kaikki jotka kuuluvat johonkin Viestimaraton-talliin. Tallien pisteet määräytyvät sen mukaan, kuinka hyvin sen kilpailijat pärjäävät osakilpailuissa. Tallin pisteet yhdestä osakilpailusta ovat sen kilpailijoiden siitä osakilpailusta saadut pisteet yhteenlaskettuina. Kauden loputtua talli jolla on eniten pisteitä, voittaa tallimestaruuden.

Osa varmasti on myös kuullut BONUS-kilpailun uudistuksesta.

Tässä Vankan info siitä:

Lainaus:


BONUS-kisassa on edelleen samat säännöt kuin aikaisemminkin, mutta pisteytystä on uudistettu siten että BONUS-kisassa on mahdollista ottaa radikaaleja ja ehdottoman ratkaiseviakin eroja muihin kisaajiin ja talleihin. Tämä tekee BONUS-kisasta entistäkin tärkeämmän ja siihen osallistutaan suuremmalla todennäköisyydellä. Uuden systeemin mukaan KOLME parasta BONUS-viestiä palkitaan siten, että niiden kirjoittajat saavat kyseisessä osakilpailussa ansaitsemansa pisteet 1,5 kertaisina. Esimerkiksi jos saat osakilpailusta 10 pistettä ja BONUS-viestisi palkitaan, saatkin peräti 15 pistettä ko. osakilpailusta (siis viisi ylimääräistä pistettä). Näillä näkymin BONUS-kisa tullaan järjestämään vain yhden kerran kauden aikana, todennäköisesti kolmannen tai neljännen osakilpailun kohdalla.

Sen verran vielä BONUS-kilpailu ajankohdasta, että se on viidennen osakilpailun kohdalla, lähinnä maustamassa toivottavasti siinä kohdassa kovasti käyvää mestaruustaistelua.

Talleja ilmoittautui tälle kaudelle mukavasti:

Campeón de Escritores (CadEs)

Tallipäällikkö: Fort Tripla

Kilpailijat: Fort Tripla & Aku Vankkis

Pekingin Ankat (PA)

Tallipäällikkö: Salwer1st/

Kilpailijat: Ankkarock & wierii (1-3), akkari69 (4-)

Varakirjoitajat: akuankkka fani97 & Mattiii

Duck Marathon (DM)

Tallipäällikkö: Santtu99

Kilpailijat: vikke98 & CrazyDuck12

Kiisselien suvun vm-talli (KSVT)

Tallipäällikkö: Hiiva L. Kiisseli

Kilpailijat: Karhukelmi & Otto Ankka-94

Tahvetin super talli (TST)

Tallipäällikkö: tahvetti01

Kilpailijat: Pokotin & hiirikebab

Team Rocket (TeamR)

Tallipäällikkö: ensi@lantti

Kilpailijat: Hantsus & Santtu99

Duckburgers (DB)

Tallipäällikkö: Salwer1st/

Kilpailijat: Joona31 ja tuplanolla2

The Master Ducks (TMD)

Tallipäällikkö: Halki elämän

Kilpailijat: Halki elämän & Aku fani 98

Validus (Va)

Tallipäällikkö: "Hiidenkirnu"

Kilpailijat: kirja & "Hiidenkirnu"

AA-Allstars (AAA)

Tallipäällikkö: Salwer1st/

Kilpailijat: Gabi47 & musa

ProDuckRacing (PDR)

Tallipäällikkö: Salwer1st/

Kirjoittajat: Ropsu Ankka & wierii (4-)

Tämä muutos tulee myös olemaan erittäin merkittävä: nimittäin osakilpailujen alkamis- ja päättymisaikoja on muutettu. TÄSTÄ LÄHTIEN OSAKILPAILUT ALKAVAT JA PÄÄTTYVÄT KELLO 12.00!!!

Ja sitten vielä aiheet ja kilpailukalenteri:

Hanhivaaran osakilpailu 17.-24.10.2010 (Aihe: Ankkalinnan naiset)

Sulkalan osakilpailu 24.-31.10.2010 (Aihe: Ankkalinna ja lähipaikkakunnat maantieteellisesti)

Kaakkurilan osakilpailu 31.10.-7.11.2010 (Aihe: Urheilu ankkamaailmassa)

Sorsakylän osakilpailu 7.-14.11.2010 (Aihe: Ankkain ja Hiirten aikamatkailut)

Kurjenmutkan osakilpailu 14.-21.11.2010 (Aihe: Tarinasarjat)

(BONUS-kilpailu 25.-28.11.2010 (Aihe: Paljastetaan myöhemmin))

Ankkalinnan osakilpailu 21.-28.11.2010 (Aihe: Disney-hahmojen asunnot)

Hyvää kautta kaikille!!

Sivut

Kommentit (556)

Salwer1st/
Seuraa 
Liittynyt6.5.2008

Tässä vielä tarkemmat säännöt jos joku haluaa viilata pilkkua:

Sääntö 1: Tavoite

§1: Viestimaratonin tavoite on kirjoittaa mahdollisimman pitkä viesti seuraavien sääntöjen mukaisesti:

§2: Aihe vaihtuu joka osakilpailussa.

§3: Viestissä pitää olla faktaa edes jonkin verran ja omat mielipiteetkin ovat täysin sallittuja, mutteivät pakollisia.

§4: Jokainen tietää itse mikä on turhaa, se on vissi ja varma, ja siksi muutamaa itsestäänselvyyttä ei ole sääntöihin kirjattu.

Sääntö 2: Osallistuminen

§1: Osallistuminen ei maksa mitään.

§2: Osallistuminen on sallittua kaikille käyttäjätunnuksen haltijoille.

§3: Osallistuminen ei velvoita mihinkään muuhun, kuin viestin lähettämiseen sallittuun aikaan, mikäli osallistut.

§4: Osallistuminen on vapaaehtoista.

Sääntö 3: Pistelasku

§1: Pisteitä saa:

1. sija: 12p

2. sija: 10p

3. sija: 8p

4. sija: 6p

5. sija: 4p

6. sija: 3p

7. sija: 2p

8. sija: 1p

9.-> sija: 0,5p *

§2: Jos 1000-3000:lla merkillä ei ole pisteillä, saa siitä 05, pistettä armoa. Mikäli yli 3000:lla merkillä ei ole pistellä, saa siitä 1p. armoa.

§3: Jos pisteille pääsee alle 1000:lla merkillä, puolitetaan kyseisestä osakilpailussa kyseisen henkilön saamat pisteet.

§4: Ylimääräiset puoli pistettä jaetaan kaikille ankisteille tärkeinä päivinä eli 13.3 ja 9.6. Ylimääräinen 0,5 pistettä menee sille kirjoittajalle, jolla on päivän päätteeksi pisin viesti silloin menossa olevasta aiheesta. Ylimääräinen pisteenpuolikas jaetaan myös VM:n syntymäpäivänä 6.9. Mikäli Viestimaraton on näinä päivinä tauolla, ei tätä sääntöä huomioida.

Sääntö 4: Rancingit ja tulokset:

§1: Viestimaratonin tulosten laskijat tekevät joka osakilpailun päätteeksi tulokset. Kilpailijat ja ulkopuoliset saavat tehdä rancingeja vapaasti, mikäli niin haluavat keskellä osakilpailua.

§2: Tulokset lasketaan jokaisella Viestimaraton-foorumilla kirjain-, numero- yms.- merkeillä. Välejä ei lasketa. Otsikot lasketaan.

Sääntö 5: Osakilpailut

§1: Jokainen osakilpailu alkaa sunnuntaiaamuna kello 12.00 ellei toisin ilmoiteta.

§2: Jokainen osakilpailu alkaa sunnuntaiaamuna kello 12.00 ellei toisin ilmoiteta.

Sääntö 6: Kaudet

§1: Yhdessä normaalimittaisessa kaudessa on 6 osakilpailua + 1 BONUS-kilpailu.

§2: Miniatyr-Viestimaratonin yhdessä kaudessa on 3 osakilpailua.

§3: Kausien väliin jää normaalisti 2-5 viikkoa.

§4: Uusi kausi aloitetaan yleensä puolenpäivän jälkeen sunnuntaina, ellei alkamispäivää ja aikaa toisin ilmoiteta.

Sääntö 7: BONUS-kilpailut

§1: BONUS-kilpailuja on vain kerran kaudessa.

§2 (faktaa): BONUS-kilpalut kestävät torstaiaamusta sunnuntaihin klo. 12.00 asti. BONUS-kilpailuissa on tarkoitus kirjoittaa mahdollisimman ytimekäs teksti siitä aiheesta, joka on juuri nyt meneillään (Kyseinen aihe vain BONUS-kilpailuissa). Eli ei asioita moneen kertaan jne. BONUS-tuomaristo arvioi tekstin ja antaa foorumikohtaisella tyylillä siitä pisteet tai merkit.

§3: Tuomarit vaihtuvat foorumikohtaisesti.

§4: BONUS-kilpailut ovat yleensä kauden toinen ja neljäs osakilpailu.

§5: BONUS-viestit laitetaan ”edit”-laatikkoon.

§6: BONUS-kilpailu-idean on kehittänyt Akkaridekkari. Kiitos!

Sääntö 8: Tallit

§1: Viestimaratonissa on yksilöiden rinnalla myös tallit. Kaikki saavat kirjoittaa normaalisti yksilökilpailuun, mutta myös osallistua tallikilpailuun. Osallistumalla tallikilpailuun osallistuu myös yksilökilpailuun. Tallikilpailuun ei ole pakko osallistua.

§2: On kahdenlaisia talleja:

-Tallit, joissa on kilpaileva tallipäälikkö ja yksi jäsen

-Tallit, joissa on tallipäällikkö ja kaksi kilpailevaa jäsentä

Lisäksi voi olla myös erilaisia yhden hengen variaatioita yms.

§3: Talleja ei saa perustaa kesken kauden (ellei ole ylläpitäjä ).

§4: Tallipisteet määräytyvät kilpailijapisteiden mukaan. Kauden lopussa talli, jolla on eniten pisteitä, voittaa tallimestaruuden.

§5: Tallipäälliköllä on täysi oikeus poistaa kilpailija tallista tai lisätä uusi kilpailija. Tallissa saa kilpailijoita olla kaksi, poikkeuksetta.

§6: Yksi tallipäällikkö saa perustaa maksimissaan 2 tallia per kausi, ellei ole Salwer.

Sääntö 9: Mestaruuden voittaminen

§1: Mestaruuden voittaa eniten pisteitä kerännyt kilpailija.

§2: Jos kauden jälkeen ilmenee netistä kopioimistapauksia, käsittelee Viestimaratonin arvovaltainen tuomaristo käsittelee tapauksen ja päättää rangaistuksen. Jos rangaistusta ei kahden viikon kuluessa tule, ei tälle kilpailijalle tule rangaistusta ellei toisin ilmoiteta.

§3: Kaikilla jaetuilla sijoilla käytetään Formuloista tuttua systeemiä, eli eniten voittoja savuttanut kilpailija saa paremman sijoituksen. Jos voittoja on saatu saman verran, katsotan toisia sijoja ja jos niitäkin on saman verran katsotaan kolmansia jne. jne.

Sääntö 10: Viestin kirjoitus

§1: Viestiä kirjoittaessa saa tietoa hakea mistä tahansa.

§2: Tekstin suora kopiointi on kiellettyä ja jos näin tekee, on kilpailija tuomittu kahden osakilpailun kilpailukieltoon (toinen kielto-osakilpailuista on se kilpailu, missä rike on tapahtunut.)

§3: Mitä pidemmän viestin kirjoittaa, sitä korkeammalle sijoittuu tuloksissa.

§4: Viestiä jatketaan käyttämällä Ctrl C-Ctrl V-toimintoa. Foorumeilla, joissa viestiä voi muokata ikuisesti, viestiä jatketaan siihen viestiin. Jos muokkaus ei toimi ollenkaan, tai toimii liian rajallisesti, voi uusia viestejä lähettää, mutta kohtuullisesti, vähintään viiden rivin jatkot.

§5: Viesteistä lasketaan merkit (katso lisää kohdasta Tulokset.)

§6: Viestin kirjoittaja on itse vastuussa kirjoittamastaan aineistosta.

§7: Viestin saa kirjoittaa vapaasti annetusta aihealueesta ja siinä saa olla sekä faktaa että mielipiteitä.

§8: Viestin aloituksen täytyy olla vähintään kymmenen riviä pitkä.

§9: Viesti on alusta saakka laitettava ”spoileriin”.

§10: Trolliviestit ovat kiellettyjä, myös huumorimielessä. Niistä seuraa automaattisesti yhden kisan kilpailukielto. Toistuva trollaus johtaa kilpailukieltoon.

Sääntö 11: Hylkäykset ja rangaistukset:

§1: Tuomaristo päättää näistä asioista vapaasti.

Sääntö 12: Tuomaristo

§1: Tuomaristo vaihtuu foorumeittain.

§2: Tuomaristo päättää rangaistuksista.

Sääntö 13: Viestimaratonin parannusideat

§1: Mikäli saat Viestimaratonin parannusideoita päähäsi, voit ehdottaa niitä kyseisen foorumin (akuankka.fi, Ankkis, Akun313, Kisafoorumi) Viestimaraton-topicissa.

§2: Mikäli Salwer (ja Vankka) hyväksyy idean, se pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti.

§3: Idean keksijälle luvassa mainetta ja kunniaa.

Epäkohdista säännöissä voi ilmoittaa Salwerille. Ne korjataan mitä pikimmiten.

Fort Tripla
Seuraa 
Liittynyt5.4.2010

Et sitten vaikeampia aiheita keksinyt Salwer?

Ensimmäisestä ja parista muustakin saan luultavasti ihan hyvin tekstiä aikaan, mutta toinen aihe on hiukkasen epäselvä. Voisitko vähän selventää mitä tarkoitetaan maantieteellisellä sijainnilla? Oma käsitykseni olisi se, että saa kirjoittaa pelkästään karttojen pohjalta, rakennuksista ei siis saisi kertoa. Lisäksi epäselvyyttä aiheuttaa tuo tarinasarjat, mitä sillä tarkoitetaan? Muuten aiheet ovat suhteellisen hyviä, tosin hiukkasen kapeita, joten mitään maratonviestejä ei saada taaskaan aikaan.

Fort Tripla

Aku Vankkis
Seuraa 
Liittynyt9.7.2008

Kiitoksia Salw. Aiheet ovat hyviä, taitaa tuolla olla kolme minun ehdottamaani, jotka ovat urheilu, aikamatkailu ja tarinasarjat, joista ensimmäinen ja viimeinen ovat toiveuusintoja Ankkiksen kausilta. Ensimmäisen osakilpailun aihe on mielenkiintoinen: Ankkalinnasta löytyy monia naisia. Kai Mummo lasketaan vaikka hän asuukin maatilallaan hiukan Ankkalinnan ulkopuolella?

Tripla, aloitetaan heti ekassa osiksessa kunnon tuloksella!

Ja Salw, eikös eka osis ala vasta klo 12? Vielä ei siis saa laittaa kisaviestejä tänne?

//Tripla, tarinasarjoilla tarkoitetaan esim. Myyttien saari -sarjaa, Akkareissa julkaistua Formula -sarjaa yms.

Salwer1st/
Seuraa 
Liittynyt6.5.2008

Mummo sekä Leenu, Liinu ja Tiinu lasketaan Ankkalinnan naisiksi.

Tripla: Ankkalinna ja naapurikunnat maantieteellisesti on tarkoituksellakin vaikea. Tässä vähän apukysymyksiä.

-Mitkä ovat Ankkalinnan lähikunnat

-Mitkä niistä ovat rannikolla

-Missä rautatie kulkee

-Missä Mustametsä on

-Missä Peikonhammas on

-Kumpi on suurempi, Ankkalinna vai Hanhivaara

-Mistä Ankkalinnan läpi virtaava joki tulee

-Yms.

-Yms.

-Yms.

Fort Tripla
Seuraa 
Liittynyt5.4.2010

Lainaus:
Vankkis:

Tripla, tarinasarjoilla tarkoitetaan esim. Myyttien saari -sarjaa, Akkareissa julkaistua Formula -sarjaa yms

Antaisitko vielä muutaman esimerkin, noista en saa todellakaan paljoa kirjoitettua. En, jos aihe liittyy vain noihin kahteen tai muutamaan muuhun. Jos aihe on tuollainen mitä sanoit, mukaan pitäisi laskea myös joillekin tarinoille tehdyt jatko-osat.

Lainaus:
Vankkis:

Tripla, aloitetaan heti ekassa osiksessa kunnon tuloksella!

Yritetään, yritetään, mutta muista että minä olen tallipäällikkö.

Lainaus:
Salwer:

Tripla: Ankkalinna ja naapurikunnat maantieteellisesti on tarkoituksellakin vaikea. Tässä vähän apukysymyksiä.

Miten muka nuo voi tietää, saisinko tietää missä sarjoissa noista on ollut puhetta? Se voisi auttaa hiukkasen enemmän.

Fort Tripla

Aku Vankkis
Seuraa 
Liittynyt9.7.2008

Omalla tavallaan tuo kakkosaihe on loistava, ehkä yksi maratonin nerokkaimmista. Jos sitten taas katsotaan viestien pituuksien kannalta, mitään kovin pitkiä viestejä siitä ei välttämättä saa, mutta muuten aihe on loistavasti keksitty ja siinä todella pärjäävät juuri ne jotka ymmärtävät jotain tuollaisista asioista.

Ainoa aihe josta en hirveästi pidä, on tuo viimeisen osiksen aihe, mutta muussa tapauksessa nämä ovat ehkä parhaat aiheet koskaan, joten Tripla, voit odottaa minulta hyviä suorituksia.

//Tripla, silloin kun tarinasarjat oli Ankkiksessa aiheena, ainakin minä kirjoitin noista kahdesta ja sen lisäksi Taikaviitta vs. Superkonnat -sarjasta ja Roope Ankan elämä ja teot -sarjasta. Ja noilla sain yli 35 tuhatta merkkiä aikaiseksi.

Salwer1st/
Seuraa 
Liittynyt6.5.2008

Lainaus:
Re: Re: Re: Re: Viestimaraton: Kausi 9

CrazyDuck12 - 17.10.10 11:37 (ID 644478) Milloim maratooni alkaa? Olisi jo hauska alakaa kirjoittamaan. -CD-


Alkoi jo melkein tunti sitten.

Ankkarock
Seuraa 
Liittynyt14.5.2008

Kerropas salweri miten tuo spoileri oikein tehdään?

Onko tällä foorumilla se edes käytössä? :D

Ankkarock- Tekniikan ihmelapsi

// Ok. Vähän aattelinkin, että mitä *****

Salwer1st/
Seuraa 
Liittynyt6.5.2008

Lainaus:
Re: Re: Re: Re: Re: Re: Viestimaraton: Kausi 9

Ankkarock - 17.10.10 11:48 (ID 644483) Kerropas salweri miten tuo spoileri oikein tehdään? Onko tällä foorumilla se edes käytössä? :D Ankkarock- Tekniikan ihmelapsi


Spoilerit ei oo tällä foorumilla olemassa, niin ei tarvii käyttää.

Aku Vankkis
Seuraa 
Liittynyt9.7.2008

Noniin, lyhyt aloitus mutta aloituspa kuitenkin. Avataan siis tämäkin kausi näin viestien osalta.

Ankkalinnan naiset

Ankkalinnaan sijoittuvissa tarinoissa vallitsee sukupuolien välinen tasa-arvo siinä mielessä, että molempien sukupuolien edustajia löytyy sekä tärkeimmistä hahmoista että myös sivuhahmoista. Näistä meille tutuimmista ankkalinnalaisista miespuolisia on enemmän, mutta Ankkalinnasta löytyy myös yhtä lailla naisia, niin ankkoja kuin hiiriäkin ja vähän muitakin. Jotkut näistä Ankkalinnan tunnetuimmista naisista esiintyvät hiukan useammin kuin toiset, mutta kaikki ovat kuitenkin esiintyneet sen verran usein että heidät tunnetaan hyvin. Ankkalinnan tunnetuimpiin naisiin kuuluvat Minni Hiiri, Iines Ankka, Kaino-Vieno ’’Mummo’’ Ankka, sekä Riitta Hanhi. Muita melko tunnettuja naisia ovat esimerkiksi Heluna Ammu, Leenu, Liinu ja Tiinu, sekä Hertta.

Minni Hiiri

Minni Hiiri on Ankkalinnan tunnetuista naisista hahmona kaikista vanhin. Minnin ensiesiintyminen tapahtui jo vuonna 1928 piirretyssä nimeltä ’’Plane Crazy’’ (suomeksi ’’Lentokonehullu’’) jossa Minni lähtee Mikin kyytiin kun tämä päättää lentää lentokoneella. Minni on alusta alkaen esitetty Mikki Hiiren tyttöystävänä, tai ainakin rakastettuna, sillä aivan jokaisessa elokuvassa tai tarinassa he eivät ole mitenkään seurustelleet, kuten yleensä annetaan ymmärtää heidän tekevän. Mikki on joutunut monissa vanhoissa piirretyissä ja sarjakuvissa pelastamaan Minnin jostain pulasta ja Minni on monesti joutunut esimerkiksi roistojen kidnappaamaksi koska hän seurustelee usein salapoliisina tunnetun Mikin kanssa. Alkuaikoina Minni esiintyi siis lähinnä Mikin kanssa, mutta myöhemmässä vaiheessa (1940-luvulla) Minni esiintyi piirretyissä ilman Mikkiä, lähinnä kissansa Figaron ja Mikin koiran Pluton kanssa. Täysin omia piirrettyjä hän sai vasta 1990-luvun lopussa.

Nykyisin Minni esiintyy lähinnä sivuhahmona, monesti edelleenkin tarinoissa joissa Mikki esitetään salapoliisina tai muunlaisena sankarina. Nämä pelastusjutut ovat vähentyneet alkuajoista, mutta ei vieläkään voisi sanoa että olisi jotenkin tavatonta nähdä nykyaikainen tarina jossa Minni joutuu roistojen kidnappaamaksi ja Mikki joutuu hänet pelastamaan. Minni on myös joissain tarinoissa toiminut Mikin apulaisena tämän salapoliisihommissa ja heillä on ollut oma etsivätoimistokin. Kuitenkin monissa Mikin salapoliisitarinoissa Minni esiintyy vain muutamassa ruudussa, usein joko tarinan alussa tai lopussa, tai molemmissa. Minnillä on silti myös omia nimikkosarjakuvia, joissa ei ole Mikkiä lainkaan tai joissa hän itse on kuitenkin selkeästi se päähenkilö ja Mikki ainoastaan sivuhenkilö. Yleensä näissä tällaisissa tarinoissa Minni on joko tekemisissä eläinten (yleensä Pluton) kanssa tai tekee jotain ihan muuta. Tällaisia tarinoita kuitenkin näkee nykyisinkin aika harvoin, joten on nopeasti mietittynä hyvin vaikeaa sanoa, mitkä ovat niitä yleisimpiä ominaispiirteitä nykyajan Minni-sarjakuville. Minnistä on huomattavasti vaikeampaa tehdä tarinaa kuin vaikkapa Akusta tai Roopesta. Minni ei todellakaan ole mikään monipuolinen hahmo ja on mielestäni yksi tylsimmistä Ankkalinnan vakioasukkaista. Jos häntä ei olisi luotu Mikin tyttöystäväksi, hän olisi täysin turha hahmo. Tämä kumppanuus Mikin kanssa on ainoa asia, jonka takia koko hahmo on olemassa, eikä hahmo sen takia esiinny enää usein ja silloin kun esiintyy, on erittäin harvoin pääosassa.

Ulkonäöltään Minni on muuttunut jonkin verran vuosien varrella. Ihan ensimmäisissä piirretyissä ja sarjakuvissa hänellä oli yllään punainen hame jossa on valkoisia pilkkuja, keltaiset korkokengät, keltaiset hanskat ja keltainen kukkahattu. Paitaa hänellä ei ollut, kuten ei Mikilläkään, joten siinä mielessä he sopivat hyvin yhteen. Nykyisin hänen vaatetukseensa kuuluu lähinnä entisen hameen kanssa samankaltainen mekko, eikä hän enää juurikaan kuljeskele ilman paitaa. Korkokengät Minnillä on nykyisinkin ja lisäksi hänellä on päässään usein punainen, vaaleanpunainen tai muun vaatetuksen väristä riippuen muun värinen rusetti. Minnillä on monesti myös laukku, ainakin silloin kun hän on kaupungilla.

Luonteeltaan Minni on hieman kuin Iines, mutta kuitenkin huomattavan pienissä määrin – heillä on monia yhteisiä luonteenpiirteitä, mutta he ovat silti hyvin erilaisia. Minni osaa olla komenteleva ja ärsyttävä Mikkiä kohtaan, mutta hän myös suuttuu toisinaan melko helposti. Hän on myös Iineksen tapaan joskus vaativa Mikkiä kohtaan, mutta ei sentään vaadi niin mahdottomia asioita ja antaa periksi selkeästi helpommin. Yleensä hän on melko hyväntuulinen, mutta tarpeen tullen hän ei pelkää marista Mikille joistain jopa ihan naurettavan pienistä asioista.

Alusta alkaen Minni on esitetty Mikin tyttöystävänä, mutta myös muuan toinen henkilö, nimeltä Mortimer Hiiri on moneen otteeseen yrittänyt saada Minniä lähtemään kanssaan treffeille. Mortimerilla ja Mikillä on usein kovia kamppailuita siitä, kumpi Minnin kanssa lopulta pääsee ulos, eikä Mortimer aina kaihda likaisiakaan keinoja voittaakseen kilvan. Tämä on luultavasti yksi niistä suurimmista syistä, miksi Minni ei pidä Mortimerista vaan on mieluummin Mikin kanssa. Mikillä ja Minnillä on huomattavasti rauhallisempi suhde kuin Akulla ja Iineksellä. He eivät esimerkiksi riitele juuri koskaan ja jos riitelevätkin niin kumpikaan heistä ei kuitenkaan pahemmin menetä malttiaan tai ala räyhäämään ja he yleensä pian selvittävätkin asiat rauhallisesti keskustelemalla. Suuttuessaan Mikille jostain Minni ei uhkaile Mikkiä sanomalla ettei halua nähdä tätä enää koskaan tai mitään vastaavaa, maksimissaan pitää jonkin aikaa mykkäkoulua. Mikin ja Minnin suhde ei kuitenkaan ole varsinkaan enää nykyisin läheskään niin näkyvä kuin vaikkapa Akun ja Iineksen. Joissain tarinoissa he asuvat yhdessä, mutta yleensä heillä molemmilla on ihan oma koti ja he vain seurustelevat keskenään. Monista tällaisista tarinoista saa myös helposti sellaisen kuvan että Mikki ja Minni ovat vain ystäviä, mutta eihän sen seurustelunkaan aina niin näkyvää tarvitse olla. Kuitenkin varsinkin vanhoissa sarjakuvissa annetaan ihan selkeästi ymmärtää Mikin ja Minnin seurustelevan, vaikka nykyisin se ei tulekaan enää niin selkeästi esille. Mikin ja Minnin seurustelu on tullut sarjakuvia paremmin esille piirretyissä, myös näissä uudemmissa. Näissä Mikki ja Minni oleskelevat sarjakuvia enemmän yhdessä ja näkee selkeästikin että he pitävät toistensa seurasta jonka perusteella voi jo sanoa että heidän seurustelunsa on jatkunut kautta aikain sekä sarjakuvissa että piirretyissä ja animaatioissa.

Minnin sukulaisia tunnetaan nimeltä yllättävän monia jos verrataan vaikkapa Mikkiin, jonka sukulaisia ei hirveän paljoa tunneta. Hänen sukulaisistaan tunnetuimmat ovat luultavasti hänen siskontyttärensä Titti ja Tytti jotka eivät hekään kuitenkaan ole mitenkään hirveän usein esiintyneet. Useimpien hänen sukulaistensa nimet eivät ole mitenkään varmistettuja, vaan ne ovat saattaneet tulla esille tarinassa tai parissa. On kuitenkin mainittu, että Minnin isän nimi olisi Marcus, sisaren nimi Mandia, isovanhempien nimet Marshall ja Matilda, sekä sedän nimi Mortimer, joka ei kuitenkaan ole sama henkilö kuin se Mortimer joka yrittää Minniä kosiskella.

Ankkalinnan tunnetuista naishahmoista Minni on luultavasti yksi niistä kaikista turhimmista ja hyvin monet hiirisarjakuvia piirtävät ja käsikirjoittavat henkilöt ovat samaa mieltä, sillä Minniä nähdään nykyisin aina vain harvemmin ja harvemmin, jopa sivuhahmon roolissa. Minnillä ei ole mitään vallitsevaa ominaispiirrettä josta saisi hyvin aikaiseksi hyvän tarinan, eikä edes kunnon luonnetta, jolloin hänestä tarinan tekeminen on todella vaikeaa. Vaikka Minni on yksi vanhimmista Ankkalinnan hahmoista ja naisista lisäksi kaikista vanhin, hän on myös hyvin merkityksetön hahmo. Ainoa syy, miksi Minni on luotu, on se että Mikille saataisiin tyttöystävä – kyllähän sankari sellaisen tarvitsi. Tokihan Iineskin on aluksi luotu vain Akun tyttöystäväksi, mutta hänkin on hahmona paljon monipuolisempi kuin Minni. Tarinat joissa Minni esiintyy sivuhenkilönä, ovat lähinnä sellaisia joissa hän esiintyy vain muutaman ruudun verran, eikä ole millään tavalla edes juonessa mukana.

Minnillä ei myöskään ole mitään kovin selkeästi ulospäin näkyvää luonteenpiirrettä, josta saisi aikaan tarinoita. Iines on äkkipikainen, naisellinen ja vaativa – näistä saa jo jonkinlaisia tarinoita tehtyä vaikka nekin alkavat kaikki olla jo turhan tuttuja. Minni ei ole niin naisellinen kuin Iines, ei myöskään äkkipikainen, eikä yleensä hirveän vaativakaan. Hänellä on pieniä osia joistain Iineksen ominaisuuksista, mutta mitään omaa luonteenpiirrettä hänellä ei ole. Ei ole olemassa mitään Minnille ominaista piirrettä tai ominaisuutta, jota jollain toisella hahmolla ei olisi. Tästä syystä hänestä ei varmaankaan paljoa tarinoita tehdä – vaikka hän kuuluu ensimmäisiin Ankkalinnaan luoduista hahmoista. Alussa Minni luotiin Mikin tyttöystäväksi nimenomaan piirrettyihin. Silloin ei Ankkalinnaan sijoittuvia sarjakuvia vielä tehty. Kun Minni luotiin, hänen luojansa eivät ajatelleet kuinka huonosti hahmo sopisi sarjakuviin, hänet oli luotu ainoastaan piirroshahmoksi. Joissain todella vanhoissa tarinoissa Minni oli vielä melko merkittäväkin henkilö kun hän esiintyi Mikin kanssa, mutta nykyisin hänellä ei ole mitään virkaa.

Sarjakuvien tekijät pitävät Minniä tylsänä hahmona, jonka takia hänestä ei pahemmin tarinoita tehdäkään. Minniä ei voi kukaan täysjärkinen käsikirjoittaja sijoittaa tarinan päähenkilöksi, koska tarinasta tulisi silloin äärimmäisen väkinäinen. Iines voi vielä jotenkuten olla päähenkilö – hänellä on Naisyhdistys, lukuisia ystävättäriä, ’Iineksen päiväkirja’, Minnillä ei ole mitään vastaavaa. Myöskään lukijat eivät välttämättä hirveästi hahmosta piittaa, koska jos Minni olisi useiden lukijoiden mielestä loistava hahmo, hänestä varmasti kuultaisiin enemmän. Hän on lisäksi nainen ja kärsii muiden Ankkalinnan naisten tapaan lukijakunnan epäsuosiosta koska enemmistö Aku Ankka –sarjakuvien lukijoista on poikia, jotka haluavat lukea mieluummin miespuolisten hahmojen seikkailuja.

Vuonna 1942 eräässä sanomalehtistripissä mainittiin että Minnin oikea nimi on Minerva ja Minni on ainoastaan lempinimi, jota hänestä käytetään. Nimi on alun perin muotoiltu Minnin englanninkielisestä nimestä Minnie, mutta se käy hyvin järkeen myös suomenkielisen nimen kanssa.

Iines Ankka

Toinen kahdesta tunnetuimmasta Ankkalinnan naisista on Iines Ankka (englanniksi Daisy Duck), joka on Minnin tapaan myös hyvin vanha hahmo. Iines esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1940 julkaistussa piirretyssä ’’Mr. Duck Steps Up’’, jossa varsinainen Iines ei oikeastaan esiintynyt, vaan kyseessä oli hänen edeltäjänsä, meksikolainen Donna Duck, jota Aku kosiskeli kyseisessä piirretyssä. Myöhemmin Iineksen englanninkieliseksi nimeksi kuitenkin vakiintui Daisy, eikä häntä enää esitetty meksikolaisena niin kuin ensiesiintymisessään. Myöhemmässä vaiheessa on kerrottu että Donna ja Iines ovat kokonaan eri hahmoja. Myöhemmin Iines alkoi ilmestyä myös sarjakuviin, ensin lyhyisiin parin ruudun strippeihin (jotka on julkaistu esimerkiksi Aku Ankka päivästä päivään 1951 –kirjassa), joissa kerrottiin esimerkiksi Akun ja Iineksen suhteen alkutaipaleita ja myöhemmin myös pitempiin sarjakuviin. Don Rosan ja Carl Barksin aikajanan mukaan Iines syntyi vuonna 1920, joka tarkoittaa että hän on Barksin ja Rosan 1950-luvulle sijoittuvissa tarinoissa noin kolmekymppinen.

Luonteeltaan Iines on varsin äkkipikainen kuten mielitiettynsä Akukin. Hän suuttuu joskus melkein yhtä helposti kuin Akukin ja joskus jopa Aku itse saa olla rauhoittelemassa Iinestä kun tämä kiivastuu jostain. Iines on kuitenkin huomattavasti hienostuneempi kuin Aku ja osaa hallita tunteensa selkeästi paremmin, eikä kovinkaan usein rupea rähisemään julkisilla paikoilla kuten Aku saattaa hyvinkin tehdä. Yleensä jos Iines jollekulle suuttuu, tämä joku on ehdottomasti ja lähes poikkeuksetta Aku. Iines on myös äärimmäisen vaativa ja haluaa aina että kaikki menee juuri niin kuin hän itse tahtoo. Hän on usein valittamassa Akulle ja Hannulle jostain ihan pienestä asiasta, eikä aina anna asian olla ennen kuin se on täysin korjattu. Kun Aku tai Hannu ei pysty toteuttamaan Iineksen usein jopa mahdotonta pyyntöä, Iines suuttuu entisestään ja saattaa usein uhata ettei halua nähdä heitä enää koskaan, vaikka ei tässä asiassa olekaan koskaan tosissaan. Iines tunnetaan myös runsaasta naisellisuudestaan ja viehkeydestään. Hänen naisellisuutensa korostuu hänen jokapäiväisessä vaatetuksessaan. Päivittäin Iines pukee ylleen yleensä vaaleanpunaisen melko hienon t-paidan, samanväriset korkokengät ja päähänsä samanvärisen rusetin. Hänellä on myös ranteissaan kultaiset rannekorut. Juhlissa Iineksellä on vieläkin hienommat vaatteet, yleensä jonkinlainen mekko mutta kuitenkin vähintäänkin jonkin verran normaalivaatteita hienommat kuteet. Iines käyttää myös paljon huulipunaa (vaikka ei olisikaan menossa mihinkään juhliin) ja puuteria, jotka korostavat hänen naisellisuuttaan entisestään. Vaatetuksensa ja meikkaamisensa avulla Iines yrittää selkeästikin näyttää mahdollisimman viehkeältä ja tyylikkäältä. Hänen ystävättärensä kehuvat usein hänen tyylitajuaan ja Iines onkin varmasti yksi Ankkalinnan tyylikkäimmistä naisista, ainakin selkeästi tyylikkäin näistä meidän tuntemistamme naisista.

Iines on alkuajoista lähtien kuvattu Akun mielitiettynä ja suurimpana rakkauden kohteena. Aluksi Akun ja Iineksen seurustelu oli hyvällä mallilla, kunnes Akun ylionnekas serkku Hannu Hanhi saapui mukaan sotkemaan kuvioita. Hannu yrittää jatkuvasti liehitellä Iinestä ja viedä tämän Akulta ja yleensä onnistuukin tässä onnensa avulla. Monissa tarinoissa on kuitenkin tehty selväksi, ettei Iines aina pidä Hannun seurasta. Jos Aku on unohtanut jonkun sovitun tapaamisen, tai Iines on suuttunut hänelle jostain, Iines menee aluksi ihan mielellään Hannun kanssa johonkin, mutta lopulta kyllästyy tämän seuraan kun Hannu rehentelee jatkuvasti onnellaan. Lopulta Iines palaa aina Akun luokse ja pohjimmiltaan hän onkin rakastunut Akuun, eikä Hannuun. Suurin syy miksi Iines lähtee usein aluksi Hannun matkaan, on Hannun suunnaton onni, jonka ansiosta hän tulee usein hakemaan Iinestä upouudella avoautolla, tarjoaa tälle matkan ulkomaille tai ilmaiset liput oopperaan tai muuhun vastaavaan. Hannun kanssa kaikki onnistuu paremmin kuin Akun kanssa, mutta siltikään Iines ei pidä Hannun rehentelystä. Akun ja Iineksen suhde on aiheena monessa tarinassa. Heidän yhdessäolonsa on huomattavasti enemmän esillä kuin Mikin ja Minnin ja he ihan selkeästi seurustelevat keskenään. Monesti (erityisesti ystävänpäivänä) Aku vie Iineksen joko oopperaan tai ravintolaan syömään, mutta yleensä kaikki ei mene kovinkaan hyvin. Iines saattaa pientenkin vastoinkäymisten jälkeen suuttua Akulle ja lähteä pois, mutta leppyy kyllä lopulta. Yleisimmät syyt miksi Iines suuttuu Akulle, ovat Akun auton rikkoutuminen, Akun erehdykset ja unohdukset ja kun Aku nolaa Iineksen esimerkiksi tämän ystävättäriensä seurassa. Akun auto tuntuu hajoavan lähes aina kun he ovat matkalla johonkin ja joskus Iines vielä hyväksyy sen koska tietää että Akun auto on huonokuntoinen, mutta yleensä hän suuttuu Akulle ja lähtee kävellen tai taksilla pois. Aku tuntuu myös monesti unohtavan Iineksen kanssa sovitut treffit ja tästäkös Iines vasta suuttuukin ja yleensä pyytää Hannua tulemaan mukaansa. Lisäksi Aku on useasti huonolla käytöksellään tai malttinsa menettämisellä nolannut Iineksen jollain julkisella paikalla, jolloin Iines on pahimmassa tapauksessa uhannut ettei halua enää koskaan nähdä Akua. Myös eri piirretyissä Aku ja Iines ovat olleet yhdessä, aika lailla yhtä näkyvästi kuin sarjakuvissakin. Uusimmissa piirretyissä Iines ja Aku ovat usein yhdessä ulkona – huvipuistossa, piknikillä, ravintolassa. Piirretyissä ei kuitenkaan pahemmin Hannua näy, joten niissä Iineksen ja Akun suhde on paremmalla tolalla kuin sarjakuvissa – eikä piirretyissä Iines suutu niin helposti Akulle, jolloin ne eivät läheskään aina noudata samaa kaavaa kuin useat sarjakuvatarinat.

On erittäin yleistä, että Iines vähän kuin ’’jättää’’ Akun, mutta myös Aku on antanut Iinekselle pakit, ainakin yhdessä tarinassa. Tämä kyseinen tarina julkaistiin taskarissa numero 324 (Kalmanlehdon kartano) nimellä ’’Lepyttelyä’’. Tarinan alussa Aku normaaliin tapaansa myöhästyi treffeiltä, jolloin Iines oli jo valmiiksi vihainen. Sitten Akun auto hajosi ja Iines hermostui lopullisesti ja jätti Akun yksin sateeseen. Seuraavana päivänä hän tuli katumapäälle ja pyysi Akua kanssaan teatteriin, mutta Aku kieltäytyi koska ei halunnut pilata Iineksen iltaa. Sama toistui joka kerta kun Iines pyysi Akua johonkin. Iines ei kuitenkaan luovuttanut vaan sinnikkäästä jaksoi yrittää ja lopulta sai Akun lähtemään kanssaan eläintarhaan. Akun auto hajosi jälleen, mutta tällä kertaa Iines päätti auttaa Akua sen korjaamisessa, koska tajusi että vastoinkäymiset on helpompi kohdata yhdessä. Tarinan lopussa tyypillisesti todistettiin että Iines pohjimmiltaan rakastaa Akua.

Iines kuuluu Ankkalinnan naisyhdistykseen ja osallistuu aktiivisesti sen toimintaan. Hän on useita kertoja toiminut sen puheenjohtajana ja on sen ansiosta päässyt järjestämään erilaisia kokouksia, juhlia ja muita tilaisuuksia. Tällaisissa tilanteissa hän ei epäröi pyytää Akua auttamaan esimerkiksi koristeiden ripustamisessa ja tavaroiden kantamisessa. Naisyhdistyksestä Iines on saanut lukuisia ystävättäriä, joista tunnetuin on luultavasti Klaara Kotko, joka on esiintynyt useammassakin tarinassa. Naisyhdistyksen toiminnan lisäksi Iines on selvästikin kiinnostunut hyväntekeväisyydestä ja on ollut mukana monenlaisissa hyväntekeväisyystapahtumissa ja –kampanjoissa, muun muassa järjestämässä kirpputoreja ja toimimalla varainkerääjänä. Myös Naisyhdistys on järjestänyt hyväntekeväisyystempauksia ja Iines on useimmiten ollut niissä mukana. Yleisesti ottaen Iineksellä ei ole mitään vakituista työpaikkaa ja tarinoissa erittäin harvoin esitetään hänen minkäänlaista työskentelyään. Iines on työskennellyt joissain tarinoissa Roope Ankan sihteerinä, mutta muunlaisia hommia hänellä ei juurikaan ole ollut. Iines kuluttaa yleensä päivänsä Naisyhdistyksen toiminnassa, käymällä ostoksilla ja tekemällä muuta vastaavaa. Se, mistä hän sitten saa rahat tähän jatkuvaan ostoksilla käymiseen jos hän ei kerran vakituisesti töissä käy, on mielenkiintoinen seikka.

Iines on Minnin tapaan tarinoissa yleensä sivuhenkilönä, mutta silti useimmiten merkittävämmässä roolissa kuin Minni niissä tarinoissa jossa hän on sivuhahmona. Yleensä Iines esiintyy tarinoissa joissa keskitytään hänen ja Akun väliseen suhteeseen, tai tarinoissa joissa Aku ja Hannu kilpailevat hänen suosiostaan. Iineksellä on myös omia nimikkotarinoita, joissa hän on päähenkilönä. Usein nämä tarinat ovat ’’Iineksen päiväkirja’’ –tarinoita, joissa hän kertoo jonkin päivän tapahtumia päiväkirjalleen ja nämä tapahtumat esitetään sarjakuvana. Tarinoissa joissa Iines on päähenkilönä, on usein myös Aku (tosin pienemmässä roolissa kuin normaalisti) ja hyvin usein myös Hannu, mutta myös muita hahmoja on nähty. Iines on myös joissain ’’omissa’’ tarinoissaan työskennellyt Roope Ankan sihteerinä, mutta tämä on melko harvinaista. Kuitenkin niin päähenkilönä kuin sivuhenkilönäkin Iines on lähes aina huomattavasti merkittävämmässä roolissa kuin Minni vastaavanlaisissa tarinoissa ja Iines esiintyykin sarjakuvissa huomattavasti useammin. Ikävä kyllä Iines on hahmona aika yksipuoleinen ja varsinkin yksin esiintyessään hyvin tylsä, eikä hänestä pysty tai edes kannata tehdä tarinaa jossa ei esiinny pahemmin muita tunnettuja ankkalinnalaisia kuten Akua tai Hannua. Iinekseltä ei löydy mitään ominaisuutta joka lisäisi tarinaan mielenkiintoa, joka tekee hänestä ikuisen sivuhahmon. Iines ei sovi tarinan päärooliin ja mielestäni onkin hyvä asia ettei hänestä tehdä niin paljon omia tarinoita, vaan hänet pidetään pääasiassa sivurooleissa niin kuin on hyväkin. Iines on esiintynyt monesti myös piirretyissä ja animaatioissa ja niissä (varsinkin uudemmissa) hänelle on annettu suurempi rooli kuin sarjakuvissa ja monet hänen nimikkopiirrettynsä keskittyvätkin vain ja ainoastaan häneen. Kuitenkin niihinkin on jouduttu lisäämään muita hahmoja, esimerkiksi Minni on monesti ollut Iineksen kanssa samassa piirretyssä.

Syitä siihen miksi Iines on hahmona jäänyt hieman syrjäiseksi ja sivuhahmomaiseksi, on hyvin monia. Voidaan ajatella että yksi näistä syistä oli se että Iines luotiin alun perin nimenomaan sivuhahmoksi, eikä häntä ole koskaan tarkoitettu päähenkilöksi – joissain tarinoissa hänestä on vain tehty sellainen, yleensä aina väkinäisesti. Kun Iines esiintyi ensimmäisen kerran nimellä Donna Duck, oli heti alun perin ideana tehdä hänestä Akun ihastuksen kohde ja mahdollisesti lopulta myös elämänkumppani. Oli selvää, että Iines tulisi jatkossa esiintymään piirretyissä (koska sarjakuviin häntä ei vielä ensiesiintymisensä aikoihin oltu ajateltu) joissa Aku olisi päähenkilö ja joissa Iines olisi ainoastaan sivuosassa. Donna kuitenkin muutettiin pian Daisyksi, josta tehtiin kokonaan uusi hahmo, joka sijoitettiin myös sarjakuviin. Ihan ensimmäisissä Iineksen sarjakuvaesiintymisissä oli vaikeaa sanoa, oliko hän niissä päähenkilö vai sivuhenkilö, koska tarinat olivat lyhyitä strippejä ja ne käsittelivät Akun ja Iineksen suhteen ensimmäisiä askelia. Kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa kun pitempiä sarjakuvia alettiin tekemään ja Iines pääsi niihin mukaan, hahmo vakiintui sivuhahmoksi, jolla ei yleensä ole ainakaan mitään kovin ratkaisevaa osaa tarinan loppuratkaisun kannalta. Monet alkuajan strippejä pitemmistä tarinoista joissa Iines esiintyi, olivat Carl Barksin käsialaa. Barks kehitti hahmoa niin luonteen kuin myös hiukan ulkonäönkin puolesta ja ilman Barksia Iines saattaisi olla ihan toisenlainen hahmo.

Toinen syy, miksi Iines on jäänyt syrjemmälle, on luultavasti se, että hahmolla ei ole mitään vallitsevaa erikoisominaisuutta, joka tekisi siitä helposti käytettävän tai jotenkin mielenkiintoisen hahmon. Hahmot joilla erikoispiirteitä on, ovat tarinoissa esillä kaikista eniten, sillä heistä saa tämän piirteensä ansiosta tehtyä lukuisia erilaisia tarinoita ja hahmot ovat muutenkin monipuolisempia. Aku on toivottoman epäonninen, Hannu yliluonnollisen onnekas, Roope maailman rikkain – Iineksellä ei ole mitään vastaavaa. Hänellä on toki kiivas luonteensa ja yltiömäinen vaativuutensa ja muita vastaavia luonteenpiirteitään, mutta ne eivät tee hahmosta millään tavalla erikoista, sillä onhan kaikilla hahmoilla oltava jonkinlainen luonne. Luonteenpiirteiltään samanlaisia hahmoja on helppo tehdä, mutta erikoisominaisuuksia ei voi noin vain siirtää toisille hahmoille (Kroisos Pennonenkin on törkeän rikas, mutta Roope maailman rikkain) ja tästä syystä Iines ei ole luonteensa perusteella mitenkään normaalista poikkeava hahmo. Hänestä on hankalaa keksiä tarinoita, jotka ovat lukijoiden mieleen, koska hänestä ei löydy sitä jotain ominaisuutta, jota vaaditaan jotta tarinasta tulisi mielenkiintoinen. Lukijat eivät ikuisesti jaksa lukea tarinoita jotka menevät aina saman kaavan mukaan ja tällaisia Iines-tarinat juuri ovat. Siksi niitä ei paljoa tehdä ja jos Iines halutaan tarinaan sijoittaa, hänet sijoitetaan sivuhenkilöksi.

Syynä voi toki olla myös se, että Iines on tuotu sarjakuvien maailmaan niitä kaikista tärkeimpiä hahmoja myöhemmin. Iines saapui kunnolla sarjakuviin noin 1950-luvulla, jolloin Ankkalinnan hahmoista tunnetuimmat, eli Mikki, Aku ja Roope oli jo luotu. Vaikka näistäkään kaikkia ei oltu siihen aikaan vielä paljoa paperilla esitelty, se vaikuttaa enimmäkseen nykyaikaan – nämä hahmot luotiin ennen Iinestä, heistä on alettu tekemään tarinoita aikaisemmin ja tehdään edelleenkin enemmän. Ja onhan se tietenkin selvää, että koska Ankkalinnan hahmoja käsitteleviä tarinoita puhutellaan usein yleisnimellä ’Aku Ankka –tarinat’ täytyy Akun olla se kaikista tärkein hahmo. Jos Iines olisi luotu tärkeimmäksi ja tarinoita kutsuttaisiin ’Iines Ankka –tarinoiksi’, hän olisi esillä luultavasti enemmän kuin Aku.

Lukijakunta vaikuttaa myös asiaan. Vaikka Aku Ankka –sarjakuvien lukijakunnassakin vallitsee sukupuolien välinen tasa-arvo (molempia sukupuolia siis löytyy lukijoista) lukijoista enemmistö on poikia ja yleensä pojat pitävät enemmän miespuolisten hahmojen seikkailuista. Koska sarjakuvien tekijät haluavat tyydyttää lukijoiden toiveita, he tekevät tarinoita enemmän Akusta kuin Iineksestä. On kuitenkin tiedossa että myös tytöt lukevat nykyisin paljon Aku Ankkaa ja siksi myös Iines ja muut naiset on luotu mukaan.

Iineksen sukua ei tunneta kovinkaan hyvin. Tiedetään varmuudella että hänellä on kolme siskontytärtä Leenu, Liinu ja Tiinu jotka ovat esiintyneet melko useissa tarinoissa, mutta muista Iineksen sukulaisista ei pahemmin ole mainintoja ollut. Joissain tarinoissa on saatettu mainita ohimennen esimerkiksi Iineksen sisaren nimi, mutta se on jäänyt vain yhdeksi kerraksi eikä sellaisia ole otettu huomioon listatessa Iineksen sukulaisia. On myös mahdollista että joissain tarinoissa on esiintynyt joku Iineksen sukulainen, mutta tämän oikeaa nimeä ei ole vain paljastettu jostain kumman syystä.

Iineksellä oli vuosina 2003-2009 oma nimikkolehti nimeltä Iines, jota julkaistiin joka toinen kuukausi. Lehden tarinoissa olivat Iineksen itsensä lisäksi pääosissa muut Ankkalinnan naiset. Lehti lopetettiin vuonna 2009 ilmeisesti lukijoiden vähäisyyden takia. Iineksen nimellä on julkaistu myös muutamia Iines-pokkareita, jotka muistuttavat Aku Ankan taskukirjoja jonkin verran.

Iineksellä on alter ego nimeltä Viitatar. Viitatar on supersankari kuten hahmona esikuvansa Taikaviittakin. Hahmon loivat Guido Martina ja Giorgio Cavazzano. Viitatar on monilta olin samankaltainen kuin Taikaviittanin, tosin hänen asunsa on pääasiassa punainen ja sisältää muutenkin eri näköisiä osia kuin Taikaviitan puku. Viitattaren puvun suunnittelusta vastasi Pelle Pelottoman oppilaana ollut keksijä Hanhikki Hanhi, joka loi myös kaikki Viitattaren varusteet. Koska Viitatar on supersankari, hänellä kuuluu olla myös erilaisia apuvälineitä ja aseita, joskaan ei kuitenkaan niin paljon taisteluun painottuvia kuin mitä Taikaviitalla on. Viitatar luotiin vuonna 1973 Taikaviitan vastapainoksi, mutta hahmosta ei Italiassa pidetty, joten tarinoita ei enää julkaistu. Pian brasilialaiset alkoivat kuitenkin tehdä lisää Viitatar-tarinoita. Viitatar-tarinoita ei ole kuitenkaan julkaistu kovinkaan montaa, eikä hahmo siis ole kovin yleinen.

Mummo Ankka

Ankkalinnan naisista vanhin on Kaino-Vieno Ankka, joka tunnetaan paremmin nimellä Mummo Ankka. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1943 sanomalehtistripissä, jossa hän kyläili Akun luona. Mummo kuitenkin nähtiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1940 muotokuvassa, mutta varsinainen hahmo esiintyi ensimmäisen kerran vasta kolme vuotta myöhemmin. Mummon on luonut Al Taliaferro ja hän käytti hahmon esikuvana omaa anoppiaan. Mummo ei alkuaikoinaan ollut mikään hirvittävän yleinen hahmo, vaan yleistyi vasta myöhemmin. Useita kymmeniä vuosia myöhemmin Marco Rota antoi tarinassaan ymmärtää, että Mummo olisi Roopen sisar, mutta Carl Barksin ja Don Rosan sukupuut tyrmäävät ajatuksen täysin.

Don Rosan Carl Barksin kaavioihin perustuva sukupuu paljastaa paljon Mummon sukujuuria. Mummo on Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään lapsenlapsi ja hänen isänsä on Julle poika Kornelius Ankanpää ja äitinsä Olga Ankanpää. Mummo oli aiemmin naimisissa Hepsu Ankan kanssa ja he saivat kolme lasta, Aaronin, Doran ja Unton. Hepsu on kuitenkin mitä ilmeisimmin jo kuollut, sillä hän ei ole esiintynyt muissa kuin historiaan sijoittuvissa tarinoissa. Mummolla on lisäksi viisi lastenlasta: Aku Ankka, Touho Ankka, Sisuvius Ankka, Della Ankka ja Hannu Hanhi. Tämän lisäksi hänellä on kolme lastenlastenlasta, Tupu, Hupu ja Lupu. Mummolla on myös veli nimeltä Konrad. Kuten monien Mummon sukulaisten sukunimistä näkee, myös Mummon sukunimi oli ennen Ankanpää, mutta mentyään naimisiin Hepsun kanssa se vaihtui Ankaksi.

Mummo asuu maatilalla Ankkalinnan liepeillä renkinsä Hansun kanssa. Hänen kaikki päivänsä kuluvat pääasiassa maatilan hoitamiseen, mutta jää hänelle välillä aikaa muullekin. Maatilalla hänen täytyy lypsää lehmät, kerätä kanojen munat ja ruokkia kaikki eläimet. Se vie oman aikansa sillä eläimiä Mummolla on paljon. Kanojen ja lehmien lisäksi hänellä on ainakin sikoja ja hevosia, joissain tarinoissa myös vuohia ja lampaita. Mummon pihalta löytyy useita hedelmäpuita, joiden satoa hän käy kesäisin poimimassa ja tekee niistä esimerkiksi herkullisia piirakoita ja kakkuja. Yleensä Mummo ahertaa aamusta iltaan, eikä pidä kuin pieniä taukoja, jos niitäkään. Ruoanlaitto on myös Mummon yksi intohimoista ja siinä hän onkin erityisen hyvä, sillä kaikki kehuvat hänen aterioitaan. Hän osaa erittäin maukkaan ruoan lisäksi valmistaa piirakoita, kakkuja, pullia, leivoksia ja kaikkea mahdollista. Mummo pitää kovasti sukulaisistaan ja kutsuu heitä mielellään päivälliselle luokseen. Myös jouluisin Ankkain suku kokoontuu Mummon luokse joulua viettämään, jolloin Mummo saa kunnian valmistaa heidän ateriansa. Yksi esimerkki tällaisesta jouluateriasta löytyy Aku Ankka lehden vuoden 2008 Jouluparaatista, jossa julkaistiin tarina ’’Jouluateria mummolassa’’. Tässä tarinassa Mummo ei ole kuin sivuhenkilö ja esiintyy ainoastaan tarinan lopussa ja koko tarina loppua lukuun ottamatta keskittyy johonkin aivan muuhun, mutta siinä lopussa nähdään millaista Mummon luona vietettävä joulu on. Mummo myös koristelee talonsa erittäin hienoksi jouluisin, vaikka vieraita ei olisikaan tulossa – hän on joka tapauksessa kotona Hansun kanssa. Jouluisin Mummon talossa vallitseekin kunnon vanhan ajan joulutunnelma. Mummo on ikänsä huomioon ottaen erittäin hyvässä kunnossa. Hän liikkuu päivittäin, eikä monikaan tuon ikäinen pysty tekemään raskaita maatilan hommia. Mummo kuitenkin nauttii hommistaan, eikä luultavastikaan niitä lopeta ennen kuin on ihan pakko ja sekään tuskin vielä vähään aikaan tapahtuu.

Mummo tunnetaan hänen lämpimästä ja hyväsydämisestä olemuksestaan. Hän ei koskaan halua kenellekään mitään pahaa, eikä tarkoituksella satuttaisi edes kärpästä. Hän on lähestulkoon aina iloisella ja positiivisella tuulella, sillä hän nauttii päivittäisistä maatilanhommistaan ja elinympäristöstään. Erityisen hyvälle tuulelle Mummo tulee kun hänen sukulaisensa, erityisesti lapsenlapsensa Aku ja lapsenlapsenlapsensa Tupu, Hupu ja Lupu tulevat kyläilemään, vaikka sitä joissain tarinoissa annetaan ymmärtää tapahtuvan suunnilleen viikoittain, toisinaan jopa useammin. Mummo selkeästikin nauttii elämästään.

Hahmona Mummo on selkeästi monipuolisempi kuin Minni tai Iines. Vaikka Mummolta ei löydykään vastaavanlaisia erikoisominaisuuksia kuin esimerkiksi Roopen rikkaus tai Hannun onni, hänestä saa silti paremmin tarinoita aikaiseksi kuin Minnistä ja Iineksestä. Mummo on monta kertaa ollut tarinan päähenkilönä ja sitä hän onkin useammin kuin sivuhenkilönä – Mummosta on helpompi tehdä tarina jossa hän on päähenkilö, kuin sijoittaa hänet johonkin tarinaan jossa joku muu on päähenkilönä. Tällaisia jälkimmäisenä mainittuja tarinoitakin on olemassa jonkin verran, mutta niissä Mummo esiintyy yleensä vain muutamassa ruudussa, eikä ole missään ratkaisevassa roolissa tarinan juonen kannalta. Tunnetuimpia tällaisia tarinoita ovat luultavasti Pikku-Aku –tarinat, joissa lähes poikkeuksetta Mummo esiintyy. Tarinoissa joissa Mummo on päähenkilönä, esiintyy lähes poikkeuksetta tavalla tai toisella hänen renkinsä Hansu, joka myös asuu maatilalla – ja suurin osa Mummo-tarinoista sijoittuu nimenomaan maatilalle, koska Mummo ei kovinkaan usein poistu sieltä. Lisäksi tarinoissa joissa Mummo on päähenkilö, käsitellään yleensä normaalia maatilan arkea, sitä kuinka Mummo hoitaa eläimiä, leipoo tai tekee muita askareita ja tähän arkeen on vain lisätty jotain juonta, joka tekee tarinasta tarinan. Koska Mummon maatila on laaja alue ja Mummo on muutenkin suhteellisen monipuolinen hahmo, hänestä saa huomattavasti helpommin tehtyä muista Mummo-tarinoista poikkeavia tarinoita, toisin kuin esimerkiksi Iineksestä: Iines-tarinat ovat yleensä hyvin samankaltaisia keskenään. Nykyisin Mummo on saanut jopa ihan oman tarinasarjan, nimeltä ’’Mummon mysteerit’’, jossa hän selvittää erilaisia arvoituksia ja rikoksia. Tässä tuodaan ihan uusia puolia esiin Mummosta: häneltä selvästikin löytyy päättelykykyä ja hän on hyvin fiksu koska onnistuu melko kiperiäkin juttuja selvittämään. Samalla myös osoitetaan, että Mummo selkeästikin sopii tarinan päähenkilöksi, ainakin selkeästi Minniä ja Iinestä paremmin. Mummon mysteerit -sarjan tarinoita julkaistaan silloin tällöin Aku Ankka –lehdessä.

Näistä ja monista muistakin seikoista voidaan päätellä että Mummo on pidetty hahmo ja hänestä kertovien tarinoiden tekeminenkin on varmasti monien mielestä mukavaa. Onnistuneella käsikirjoituksella Mummosta voi saada tarinaan niin erinomaisen sivuhahmon kuin päähahmonkin. Mummo on hahmona monipuolinen ja hänestä on ilo tehdä tarinoita ja hänestä hyvin tehtyjä tarinoita on myös mukavaa lukea. Ikävä kyllä tarinat joissa Mummo esiintyy, ovat varsinkin nykyisin monesti niin huonoja ettei niiden lukemisesta löydä mitään positiivista. Tämä johtuu usein siitä että tarinat ovat lyhyitä eikä niihin saada mahtumaan kunnon juonta. Toinen syy on luultavasti se, että tarinat noudattavat monesti jotain tuttua kaavaa tai niihin sisältyy jotain järjetöntä, joka pilaa tarinan. Loistava esimerkki todella epäonnistuneesta Mummo-tarinasta löytyy Aku Ankka –lehden numerosta 6/2009, tarina nimeltänsä ’’Kalasoppaa kerrakseen’’ jossa Mummo yrittää talvella pyydystää ruoaksi ylinerokasta kalaa ja Hansu sotkeutuu mukaan lumilingon kanssa. Tarinan huonous ei johdu siitä että Mummo olisi jotenkin huono hahmo tai tehnyt jotain väärin, vaan kaikesta muusta: ylinerokas kala ja Hansu plus lumilinko eivät vain yksinkertaisesti kuulu tällaiseen tarinaan. Hahmona Mummo on kuitenkin onnistunut, mutta hänestä tehdyt tarinat eivät taas läheskään aina onnistuneita.

Ulkonäöltään Mummo on pysynyt läpi vuosikymmenten kuta kuinkin samankaltaisena. Nyky-Mummolla on yllään musta pitkähihainen napillinen paita, sekä yleensä mustat kengät. Hänen hiuksensa ovat nutturalla ja hänellä on myös silmälasit. Nuoruudessaan Mummon hiukset olivat punertavat ja hän käytti hieman erilaisia vaatteita. Ainakin Don Rosan ’’Roope Ankan elämä ja teot –kirjan kymmenennessä luvussa Mummolla on yllään musta maahan asti ylettyvä mekko. Mummolla on nykyisinkin usein kaulassaan jonkinlainen kultainen koru.

Riitta Hanhi

Riitta Hanhi (englanninkieliseltä nimeltään Brigitta McBridge) kuuluu Ankkalinnan naisista siihen uudempaan luokkaan, vaikkei hänenkään hahmonsa mikään kauhean uusi enää ole. Riitta on hahmona italialaisen Giorgio Cavazzanon luomus. Cavazzano loi Riitan vuonna 1960 ja ensimmäisessä esiintymisessään (’’Viimeinen kulu-kulu’’, julkaistu Suomessa taskarissa numero 77) annettiin ymmärtää että Riitta tunsi Roopen jo ennestään. Kyseisessä tarinassa Roope lupaa antaa Riitalle syntymäpäivälahjaksi kulu-kulun, mikä se ikinä onkaan. Roope saa selville että kulu-kulu on turkiseläin joita on olemassa enää yksi kappale ja lähtee sademetsään etsimään tätä otusta. Roope hankkii lopulta kulu-kulun itselleen lähes miljoonan hinnalla. Suomessa Riittaan päästiin tutustumaan kuitenkin vasta 1970-luvulla hänen esiintyessään Aku Ankan taskukirjassa numero 8. Kyseinen tarina ei kuitenkaan ollut Riitan ensiesiintymistarina – tämä tarina nähtiin Suomessa vasta taskukirjan numerossa 79. Suomessa Riittaa on tämän jälkeen nähty pääasiassa taskukirjojen sivuilla, nyt 2000-luvulla vielä aikaisempaa useamminkin. Taskukirjoissa saatetaan julkaista vuodessa jopa viisi tai kuusi Riitta-tarinaa, joissain tuplataskareissa niitä saattaa olla kaksikin kappaletta. On siis selvää, että Riitasta on Suomessa tullut melko tunnettu hahmo, vaikkei hän näihin alkuperäisiin ja tärkeimpiin Ankkalinnan hahmoisin kuulukaan. Riitta on Suomessa esiintynyt myös Aku Ankka –lehden sivuilla, mutta pääasiassa hänen esiintymisensä tapahtuvat taskukirjojen sivuilla.

Riitta on selkeästikin rakastunut Roopeen. Hän on alusta alkaen yrittänyt kaikin tavoin liehitellä Roopea ja yrittänyt saada tämän menemään hänen kanssaan naimisiin. Riitta ei todellakaan kaihda keinoja näissä hommissa: hän saattaa milloin tahansa ilmaantua Roopen rahasäiliölle mukanaan kukkia ja vaikka Roope kuinka moneen kertaan sanoo ettei ole kiinnostunut Riitasta ja ettei hänellä ole aikaa sellaisiin puuhiin, Riitta ei luovuta. Hän jatkaa sinnikkäästi yrittämistä päivä toisensa jälkeen ja keksii aina uusia keinoja Roopen avioon houkuttelemiseen. Toisinaan Riitta päättää tarjota Roopelle ilmaisen illallisen ravintolassa, jolloin Roope ei yksinkertaisesti voi kieltäytyä siitä. Hän ei kuitenkaan ole missään vaiheessa seurustellut Riitan kanssa (vaikka onkin illallisella ollut) ellei lumouksia ja lemmenjuomia joiden vaikutuksen alaisena hän on ollut, lasketa. Riitalta eivät keinot lopu: yleensä Roope passittaa hänet ulos saman tien kun hän astuu rahasäiliöön sisään ja kieltää tätä palaamasta ilman kunnon pätevää syytä, mutta esimerkiksi yhdessä taskukirjassa julkaistussa tarinassa Riitta saapui päivä toisensa jälkeen rahasäiliölle perustelemalla tuloaan juhlana, jota Roopen oli hänen mukaansa ’’pakko juhlia’’. Nämä tällaiset juhlat eivät olleet pelkästään tavallisia juhlia kuten joulu ja pääsiäinen, vaan Riitta keksi niitä myös ihan omasta päästäänkin – hän saattoi esimerkiksi tulla juhlimaan Roopen luokse sitä että heidän edellisestä tapaamisestaan oli aikaa kaksikymmentäneljä tuntia. Roope yrittää myös usein Riitan nähdessään lähteä pakoon vaikkapa tarkistamaan jotain ulkomailla olevia tehtaitaan ja toisinaan myös onnistuu siinä. Ikävä kyllä Riitta on sinnikäs ja jää aina rahasäiliölle odottamaan Roopen paluuta. Riitta on erittäin halukas menemään naimisiin Roopen kanssa. Hän on monta kertaa jopa törkeästi huijannut Roopea jotta tämä suostuisi ja on muutaman kerran jopa onnistunutkin tässä. Roope on kuitenkin aina onnistunut jotenkin kiemurtelemaan tilanteesta pois, eikä Riitan toive naimisiinmenosta ole koskaan kunnolla toteutunut. On mielenkiintoista, että Riitta on kiinnostunut Roopesta, sillä heillä on todella suuri ikäero. Roope on useimmissa tarinoissa noin seitsemänkymmentä- tai kahdeksankymmentävuotias, kun taas Riitta maksimissaan nelikymppinen, todennäköisesti vain kolmekymppinen. Ei ole tiedossa varmaa syytä miksi Riitta pitää Roopesta, mutta yksi syy voi olla Roopen liikemiestaidot (sillä myös Riitta työskentelee liikealalla). On toki mahdollista, että Riitta on kiinnostunut Roopen rahoista ja yrittää päästä tämän kanssa avioon jotta saisi Roopen kuoltua perittyä suuren osan hänen omaisuudestaan, mutta on epätodennäköistä, että Riitta olisi niin rahanahne. Riitta selkeästikin pitää Roopesta aidosti, eikä yritä mitään juonia. Alkuaikoina Roope kutsui Riittaa nimellä Hullu-Riitta ja Riitta on tunnettu myös nimellä Maisa Hanhi.

Ammatiltaan Riitta on yksityisyrittäjä ja liikenainen. Hänellä ei ole niin sanottua vakituista työtä, vaan kun hän saa jonkun hyvän idean, hän alkaa toteuttamaan ja markkinoimaan sitä, mutta muuten hänellä ei ole ainakaan sarjakuvissa esitettyä vakituista työpaikkaa, kuten ei esimerkiksi Iinekselläkään ole. Kun Riitta saa hyvän liikeidean, oli se sitten myytävä tuote tai jotain ihan muuta, hän alkaa välittömästi toteuttamaan tätä ideaansa. Hänellä on usein apunaan hänen ystävänsä ja liikekumppaninsa Kuuno Kaakkuri, joka on myös hyvä keksimään ideoita ja on toisinaan ehdotellutkin Riitalle jotain mielenkiintoisia ideoita. Riitan liikeideat ovat monesti jotain tuotteita joita myydään kaupoissa, joskus jopa ihan omissa kaupoissa. Hän on Kuunon kanssa perustanut esimerkiksi nukkekaupan, jossa myytiin törkeän kalliita, mutta erittäin toiminnallisia nukkeja, jotka osasivat puhua, kävellä ja tehdä muuta vastaavaa kuin oikeatkin ihmiset. He ovat myös pystyttäneet ympäri Ankkalinnaa pieniä lahja-automaatteja, joista sai maksua vastaan sopivia lahjoja tietyille henkilöille – kaupungista löytyi nimittäin omat automaatit esimerkiksi isälle ja tädille. Yksi esimerkki tarinasta jossa Riitta ja Kuuno tuovat markkinoille mullistavan keksinnön, on triplataskarissa 369 julkaistu tarina nimeltä ’’Unettava liikeidea’’ jossa Riitta ja Kuuno saavat keksijältä lahjaksi hänen keksimänsä unipallon, joka lähettää unettavia aaltoja haluttuun kellonaikaan ja kaikki sen lähellä olevat nukahtavat. He alkavat tuottamaan lisää unipalloja ja tuovat niitä markkinoille, mutta pian paljastuukin pallon ikävä sivuvaikutus: sen jatkuva käyttö aiheuttaa jatkuvaa torkahtelua ja jälleen kerran idea kariutuu. Riitan ideat saattavat olla myös jotain muuta kuin tavaroita – ne voivat olla televisio-ohjelmia, kilpailuita tai jotain vastaavia. Riitalla ja Kuunolla on ollut muun muassa oma huumorishow ja projekteja kuten ’kimppakyydit’ ja ’filmiperhe’. Kun Riitta saa liikeidean, se saa myös aina loistavan vastaanoton. Jos se on myytävä tuote, se viedään heti myyntiin tullessaan käsistä ja suuren suosion takia siitä aletaankin usein valmistamaan parempia versioita, joissa on useita erilaisia erikoistoimintoja, joita alkuperäisessä ei ole. Jos kyseessä on joku ohjelma, se saa paljon katsojia ja jos kyseessä on kimppakyytien kaltainen projekti, siihen tulee varmasti paljon osallistujia. Yleensä idean saadessaan Roopella on jo samankaltainen idea markkinoilla. Riitan idea on kuitenkin aina Roopen ideaa parempi ja toisinaan myös halvempi. Ja vaikka ei olisikaan halvempi, niin ihmiset ostavat mielellään parempaa. Riitalla ja Roopella on usein kovat liikekamppailut ja monesti Riitta on myynyt oikeudet ideaansa Roopelle vastineeksi siitä että Roope on vaikkapa kuukauden päivät illastanut hänen kanssaan tai lähtenyt romanttisille treffeille hänen kanssaan. Yksi Riitan ja Roopen ja myös Kroisos Pennosen välinen liikekamppailu käytiin teemataskarissa numero 12 (Lahjajahti) julkaistussa tarinassa ’’Automaattista joulua!’’ jossa Riitta ja Kuuno pystyttivät ympäri kaupunkia lahja-automaatteja joista sai kymmenellä eurolla satunnaisen valmiiksi paketoidun lahjan. Automaatteja oli omia jokaiselle mahdolliselle lahjansaajalle aina äidistä veljenpoikaan saakka. Roope ja Kroisos toki myös kiinnostuivat ideasta ja pystyttivät omat automaattinsa kaupungille, mutta ihmiset pitivät enemmän Riitan ja Kuunon automaateista, koska ne olivat alkuperäisiä ja niiden lahjat olivat parempia. Lopulta Roopekin kuitenkin hyötyi jotain vaikka hänen automaattinsa eivät olleetkaan suosittuja: Riitta oli silloinkin niin kiintynyt Roopeen että osti kaikki automaatteihinsa menneet tavarat Roopelta. Tässä todistetaan jälleen Riitan lakkaamaton kiintymys Roopea kohtaan. Lisäksi samassa tarinassa todistettiin myös ettei Roopekaan ihan totaalisesti Riittaa vihaa, sillä he olivat tarinan lopussa yhdessä illallisella ja Roopekin näytti viihtyvän siellä (tosin Riitta maksoi aterian). Lahja-automaatit olivat myös yksi niistä harvoista Riitan tuotteista, jotka eivät kariutuneet tarinan lopussa, vaan niistä pidettiin alusta loppuun saakka. Riitan menestyksen yksityisyrittäjänä voi huomata monesta tarinasta. Esimerkiksi taskarissa numero 326, Vanha uskollinen, on julkaistu tarina nimeltä ’’Filmiperhe’’ ja tämän tarinan pääosassa Riitta toimii. Tarinassa Riitta saa lehdestä idean perustaa ns. filmiperheen, johon kuka tahansa voi ilmoittaa itsensä mukaan. Ilmoittautuneiden kotona kuvataan mainoksia ja kohtauksia televisio-ohjelmiin ja elokuviin ja se saavat reilut korvaukset tästä hyvästä. Idea on saa heti räjähtävän menestyksen ja kantautuu lopulta itse Roope Ankankin korviin. Roopen rahasäiliössä aletaan kuvaamaan uutta saippuasarjaa ja pian Karhukopla päättää ryöstää Roopen kuvausten turvin. Tästä syntyy tietysti ongelmia ja lopulta Riitan idea kariutuu kun hänet ja hänen liikekumppaninsa Kuuno passitetaan selliin. Puolestaan taskarissa numero 329, Roope-sedän rahanippu, julkaistiin Riitta-tarina nimeltä ’’Operaatio Kimppakyyti’’. Tässä tarinassa Riitta sai idean jolla voisi parantaa Ankkalinnan liikennettä joka oli aina todella ruuhkainen ja takkuileva. Hän kehittää Kuunon kanssa idean, jossa ankkalinnalaiset antavat oman autonsa kimppakyytikäyttöön ja muut kaupunkilaiset jotka tarvitsevat kyytiä vain soittavat palveluun ja Riitta ja Kuuno hoitavat heille kyydin heidän haluamaansa paikkaan. Idea on aluksi menestys, kuten kaikki heidän ideansa, mutta lopulta se kariutuu kun asiakkaat alkavat valittamaan – heidän kyyditsijänsä kuuntelevat huonoa musiikkia autossa, toiset vaativat jatkuvaa pysähtelyä, toisten autot ovat huonossa kunnossa ja Karhukopla melkein ryöstää Roopen idean avulla. Näiden kahden tarinan perusteella voidaan sanoa, että vaikka Riitta onkin taitava liikenainen, ei hän edes Kuunon avustuksella onnistu tekemään ideaa, joka lopulta ei päättyisi johonkin ongelmaan. Heidän ideansa ovat loistavia, mutta niitä ei selkeästikään ole mietitty loppuun asti eikä kaikkia mahdollisia ongelmia ole kartoitettu lainkaan. Heillä on aina idean saatuaan niin kiire aloittaa sen toteuttaminen, ettei heille jää lainkaan aikaa miettimiseen ja siksi ideat kariutuvat aina.

Riitta on liike-elämässä toiminut myös televisiokasvona ja jopa kamppaillut kumppaniaan Kuuno Kaakkuria vastaan. Nämä molemmat asiat tapahtuivat samassa tarinassa, taskarissa numero 289 (Poikki ja pinoon) julkaistussa tarinassa ’’Markkinamiesten moraalista’’ jossa Riitta ja Kuuno aluksi työskentelevät yhdessä Kroisos Pennosen televisiokanavalla ostoskanavan juontajina. He saavat myydyksi aivan kummallisiakin tavaroita kuten rannekäkikellon ja mukamas lentävän maton. Lopulta Riitalle paljastuu että suurin osa tuotteista on huijausta ja hän jättää Pennosen kanavan ja rupeaa vetämään ostoskanavaa Roopen kanavalla. Riitta antaa Kuunolle kovan vastuksen: molemmat alkavat tekemään niin ihmeellisiä mainoksia valtavilla budjeteilla, että katsojat aivan lumoutuvat. Ja ehkä liiaksikin, sillä lopulta katsojat ovat niin lumoissaan upeista mainoksista että unohtavat mainostettavien tuotteiden ostamisen ja vaikka katsojaluvut nousevat, myyntiluvut nollaantuvat. Tarina päättyy siihen kun Riitta ja Kuuno molemmat saavat potkut. He kuitenkin kamppailivat keskenänsä, mutta koskaan ei selvinnyt kumpi heistä oli parempi.

Riitta on Kuunon kanssa myös julkaissut sanomalehteä, nimeltä Musaskuuppi. Tämä tapahtui triplataskarissa 369 julkaistussa tarinassa nimeltä ’’Paparazzit’’. Tarinassa Riitta ja Kuuno alkoivat kuvaamaan salaa tunnettuja laulajia ja bändejä ja paljastivat lehdessään todella noloja paljastuksia heistä. Monien laulajien ja bändien synkimmät salaisuudet selvisivät ja lopulta he kaikki lopettivat musiikkiuransa. Roope kuitenkin pelasti päivän järjestämällä kaikkien lopettaneiden artistien ja bändien yhteisen ilmaiskonsertin jolloin he nousivat taas suosioon. Riitan ja Kuunon lehti sen sijaan joutui melkein lopettamaan, mutta he keksivät jatkavansa lehden julkaisua kertomalla pieniä mielenkiintoisia paljastuksia tunnetuista laulajista, kuten vaikkapa heidän sukkiensa värin.

Ulkonäöltään Riitta on ainakin nykyisin hyvin samankaltainen eri piirtäjienkin tarinoissa. Yleisimmin hänen yllään nähdään sininen pitkähihainen paita ja keltaiset korkokengät, mutta erityisesti paidan väri voi vaihdella useinkin ja se voi olla myös esimerkiksi punainen. Riitalla on yleensä korvakorut ja kaulassaan jonkinlainen kaulakoru. Lisäksi hänellä on keltaiset hiukset. Vaatteista voidaan päätellä, ettei Riitalle ulkonäkö ole se maailman tärkein asia kuten esimerkiksi Iinekselle se suunnilleen on. Riitta ei yritä näyttää mitenkään erityisen viehkeältä tai naiselliselta meikkaamalla tai ostamalla muotivaatteita, vaan hän tyytyy ulkonäköönsä sellaisena kun se on.

Hahmona Riitta on yksi monipuolisimmista Ankkalinna naisista. Häneltä löytyy juuri niitä erikoisominaisuuksia, joista saa hyvin tehtyä tarinoita ja jotka tekevät hahmostakin monipuolisen ja mielenkiintoisen. Riitan erikoisominaisuudet ovat juuri suuri kiinnostus Roopea kohtaan ja bisnesvainu. Näistä molemmista saa hyvin tehtyä tarinoita. Tarinoissa joissa keskitytään Riitan ja Roopen väliseen suhteeseen, on yleensä melko samankaltainen kaava, mutta koska Riitalta löytyy paljon erilaisia ideoita Roopen liehittelyyn, niistä saa erilaisia aineksia tarinoihin ja tarinoista tulee aina hieman erilaisia. Toki on myös paljon sellaisia Riitta & Roope -tarinoita, joissa idea on yksinkertaisesti liian kuiva ja tavanomainen, eivätkä sellaiset tietenkään ole hyviä, mutta Riitan ja Roopen suhteesta saa joka tapauksessa monenlaisia hyviä tarinoita tehtyä. Puolestaan tarinoista joissa Riitta saa liikeidean, saa tehtyä usein vielä parempia. Useat tarinat joissa Roope saa liikeidean alkavat jutut mennä jo liian toistoksi, mutta Riitan liikeideat ovat lähes aina hyvin mielenkiintoisia ja niiden kehittymistä ja menestymistä on mielenkiintoista seurata. Erityisesti kimppakyytien ja filmiperheen kaltaisista jutuista saa tehtyä todella hyviäkin tarinoita. Monissa näistä liikeideatarinoista Roopella on jo markkinoilla Riitan idean kaltainen juttu ja heidän välilleen syntyy liikekamppailu, jollaiset ovat aina mielenkiintoisia.

Riitalta löytyy paljon hyviä ominaisuuksia, joista saa hyvin tehtyä tarinoita, mutta myös niitä negatiivisia puolia löytyy. Riitan luonteesta tiedetään sen verran että hän on innokas ja uuttera sekä ehdottoman sinnikäs, mutta se onkin sitten ainoa asia jota hahmosta oikeastaan tiedetään. Vaikka Riitta onkin hahmona jo viisikymmentä vuotta vanha ja esiintynyt lukuisissa tarinoissa, hänestä ei tiedetä juuri mitään. Hahmoa ei ole käsitelty syvällisesti millään tavalla – esimerkiksi Roopesta me tiedämme Carl Barksin ja Don Rosan ansiosta melkein kaiken mahdollisen, mutta Riitasta emme juuri mitään. Me emme tunne hänen sukulaisiaan, emme tiedä hänen historiastaan, emmekä tiedä mitään muutakaan häneen liittyvää syvällistä tietoa, jollaista tiedämme monesta muusta Ankkalinnan hahmosta. Jos joku loisi Riitalle muutamia sukulaisia jotka esiintyisivät vaikka vain yhdessäkin tarinassa, kyseisestä tarinasta saisi heti aivan uudenlaisen Riitta-tarinan. Lisäksi voisi olla hyvinkin mielenkiintoista kuulla Riitan historiasta, vaikka hahmo ei olekaan millään lailla kiintoisa jos verrataan vaikkapa Roopeen jonka elämäntarina on legendaarinen. Riitta on kuitenkin rutkasti monipuolisempi ja mielenkiintoisempi kuin vaikkapa Iines ja Minni.

Yleensä Riitta esiintyy tarinoissa päähenkilönä, monesti yhdessä Kuunon kanssa. On hyvin harvinaista nähdä Riitta jossain tarinassa sivuhenkilönä, koska yleensä tarinat joissa Riitta esiintyy käsittelevät hänen Roopenmetsästystään tai liiketoimiaan ja niissä tarinoissahan hän tietysti on päähenkilönä. Kuitenkin tarinoissa joissa Riitta on laitettu pelkäksi sivuhahmoksi, hän esiintyy myös usein aika vähän. Tällaisissa tarinoissa hän saattaa vaikkapa tarinan alussa olla Roopelle riesana, mutta loppujen lopuksi Roope on tarinan päähenkilö eikä Riitta välttämättä liity tarinan varsinaiseen juoneen mitenkään. Toki on myös tarinoita, joissa Riitta jahtaa Roopea, mutta joissa hänen merkityksensä tarinan kannalta ei ole niin suuri että häntä olisi voitu päähenkilöksi laittaa ja tällöin Roope on päähenkilö. Esimerkkinä tarinasta jossa Riitta esiintyy mutta ei ole päähenkilö toimii esimerkiksi taskarissa 324 (Kalmanlehdon kartano) julkaistu tarina ’’Takaisin Kultalaan’’ jossa Roopen sukulaiset ja ystävät (Riitta mukaan lukien) järjestivät Roopelle syntymäpäiväyllätyksen ja rakensivat uudelleen Villin lännen saluunan jossa Roope oli nuoruudessaan oleskellut. Riitta ei ollut tarinassa missään sen kummemmassa roolissa, mutta esiintyipä kuitenkin ja oli mukana läpi tarinan. Tällaisissa tarinoissa on usein mukana myös jotain muuta kuin Riitan Roopejahtia, koska muutenhan Riitta olisi epäilyksettä päähenkilö. Riitta kuitenkin sopii huomattavasti paremmin päähenkilön kuin sivuhenkilön rooliin. Iineksestä ja Minnistä ja monesta muista Ankkalinnan naisista ei saa tehtyä kunnon hyviä tarinoita joissa he itse olisivat päähenkilönä, mutta Mummon tapaan Riitta on luotu enimmäkseen päähenkilöksi (vaikka esiintyyhän Mummo paljon myös sivuhenkilönä), hänet on luotu olemaan se tarinan keskipiste ja tärkein hahmo, sillä yleensä tarinat keskittyvät nimenomaan hänen liiketoimiinsa ja hänen Roopejahtiinsa.

On kuitenkin ikävää, että vaikka Riitta-tarinoita onkin nykyisin julkaistu jo melko paljon, hahmo on silti melko harvinainen jos verrataan häntä yleisimpiin hahmoihin kuten Iinekseen ja Mummoon. Minni on nykyisin jo kadonnut sarjakuvista sen verran paljon että Riittaa näkee selkeästi häntä useammin, mutta Mummo ja Iines ovat edelleen hänen edellään. Voisi olla ehkä hyväkin, jos Iines saisi vähäksi aikaa astua hieman syrjemmäs ja Riitta pääsisi useamman tarinan päähenkilöksi, sillä hänestä saa tehtyä paljon mielenkiintoisempia ja parempia tarinoita ja useimmat Iines-tarinat noudattavat jo niin orjallisesti tuttua kaavaa ettei niitä jaksa enää lukeakaan. Mummo on monipuolinen hahmo ja ansaitseekin olla paljon esillä, mutta Riitta on vielä monipuoliseksi ja hän jos kuka naisista ansaitsisi päästä useammin esille. On tietenkin mielenkiintoista ajatella, että jos Riitta kerran on niin monipuolinen ja kiintoisa hahmo, niin miksi hänestä ei ole tehty niin paljoa tarinoita kuin hahmo ansaitsisi. Voidaan taas ajatella samoja syitä kuin Minnin ja Iineksen kohdalla, mutta luultavasti yksi syistä on se, että hahmon on luonut italialainen ja pääasiassa italialaiset käyttävät sitä. Jos piirtäjät ja käsikirjoittajat muualtakin maailmasta alkaisivat tekemään Riitasta tarinoita, hahmo pääsisi huomattavasti useammin ja paremmin esille ja uusia ideoitakin löytyisi – eihän sitä tiedä vaikka italialaisilta alkaisivatkin ideat loppua eivätkä he tee Riitasta niin usein tarinoita jottei hahmosta tule liian kulunut ja käytetty. Tietenkin on myös totta, että vaikka Riitan ensiesiintymisestä onkin kulunut jo viisikymmentä vuotta, hahmo on silti yksi uusimmista Ankkalinnan vakiohahmoista ja siitä syystä se ei edelleenkään ole kaikille ankantekijöille tuttu. Suunnilleen kaikki muut tunnetut Ankkalinnan naiset ja suuri osa miehistäkin on luotu ennen Riittaa ja heihin käsikirjoittajat ja piirtäjät ovat paremmin tottuneet. Jos Riitta olisi luotu samoihin aikoihin muiden tunnettujen hahmojen kanssa, se olisi sopeutunut hahmokaartiin paremmin ja olisi varmasti enemmän käytössä.

Leenu, Liinu ja Tiinu

Ankkatytöt Leenu, Liinu ja Tiinu voidaan myös periaatteessa laskea mukaan Ankkalinnan naisväkeen, vaikka he ovatkin vasta koulua käyviä tyttöjä. He edustavat kuitenkin sitä kauniimpaa sukupuolta, vaikka vielä nuoria ovatkin. Tytöt on luonut Carl Barks ja he esiintyivät ensimmäisen kerran vuonna 1953 Barksin tarinassa ’’Höpsismi’’. Nykyisin heidät nähdään lähinnä hollantilaisten, erityisesti Heymansien piirtämissä tarinoissa. Tytöt eivät ole koskaan olleet mitään hirveän yleisiä hahmona, vaan heitä nähdään lähinnä silloin tällöin. Tyttöjen englanninkieliset nimet ovat April, May ja June, jotka ovat suomennettuina huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. Suomessa heitä on aikaisemmin kutsuttu myös nimillä Tiinu, Liinu ja Viinu. Alkuaikoinaan tytöt esiintyivät huomattavasti harvemmin kuin nykyisin, eikä näitä vanhempia Leenu, Liinu ja Tiinu –tarinoita enää pahemmin näe. Eivät he nykyaikanakaan mitään yleisiä hahmoja ole, mutta esiintyvät kuitenkin useammin kuin alkuaikoinaan.

Alkuaikoinaan Leenu, Liinu ja Tiinu olivat Tupun, Hupun ja Lupun tapaan täysin samannäköisiä keskenään, eikä heitä voinut erottaa toisistaa. Heillä oli siihen aikaan jokaisella yllään musta paita ja päässään vaaleanpunainen rusetti. Heillä kaikilla oli myös yleensä mustat korkokengät jalassaan. Nykyisin heidät on jo paljon helpompaa erottaa, sillä heillä kaikilla on omansa, nykyaikainen tyylinsä. He kaikki käyttävät erilaisia ja eri värisiä vaatteita ja heillä kaikillaan on erilainen kampaus. Heidät tunnistaa parhaiten siitä, että Leenulla on saparo, Liinulla kaksi saparoa ja Tiinulla otsanauha. He valitsevat vaatteidensa värit yleensä niin että yhdellä on vihreät, yhdellä keltaiset ja yhdellä punaiset vaatteet. Tytöt eivät kuulu samaan sarjaan kuin monet nykyajan nuoret tytöt. He eivät pahemmin meikkaa (joitain poikkeuksiakin on) tai yritä olla isompia kuin ovat. He eivät esimerkiksi käytä enää korkokenkiä kuten vanhemmissa tarinoissa, vaan kulkevat ilman kenkiä kuten ankanpojatkin. Toki heidän vaatteensa ja kampauksensa ovat hyvin nykyaikaisia ja tyylikkäitä, mutta he eivät yritä olla mitenkään erityisen naisellisia vielä, kuten esimerkiksi Iines yrittää – mutta hänhän toki on jo aikuinen. He kuitenkin saattavat tällaisia naisellisia tapoja oppia Iinekseltä ja ties millaisia heistä aikuisina tuleekaan.

Leenu, Liinu ja Tiinu käyvät koulua Ankanpään ala-asteella, siis samassa koulussa kuin Tupu, Hupu ja Lupukin, usein on mainittu myös että ihan samalla luokallakin he olisivat. He ovat kavereita ankkaveljesten kanssa, mutta heidän välillään on usein kilpailuita kaikenlaisista asioista. Tytöt ovat poikia selkeästi parempia koulussa ja eräässä tarinassa ankanpojat yrittivätkin saada haltuunsa Leenun, Liinun ja Tiinun tekemän kirjaesitelmän, koska eivät olleet itse edes lukeneet kirjaa ja palautuspäivä oli seuraavana päivänä. Tytöt olivat tietenkin ovelia ja olivat laittaneet tekstin tietokoneelle ja kun pojat pääsivät käsiksi esitelmään, he eivät pahemmin ehtineet sitä lukea kun tuli kiire. Koulussa paljastui ettei kyseinen tiedosto ollutkaan esitelmä, vaan tekstinpätkä joka paljasti opettajalle mitä pojat olivat yrittäneet.

Leenu, Liinu ja Tiinu ovat Iineksen sisarentyttäriä ja siksi vierailevatkin paljon tätinsä luona. Heidän muita sukulaisuussuhteita ei tunneta. Heidän vanhempiaan (eli Iineksen sisarta ja tämän aviomiestä) ei tunneta, tiedetään vain että Iines on heidän tätinsä. Ei myöskään varmuudella tiedetä missä tytöt asuvat. Ankkalinnassa todennäköisesti koska he siellä käyvät kouluakin, mutta missä siellä, se onkin mielenkiintoinen kysymys. Heidän tarkkaa ikäänsäkään ei tiedetä, mutta yleensä heidän on arvioitu olevan noin 10-vuotiaita, eli suunnilleen saman ikäisiä kuin ankanpojatkin. He ovat kuitenkin tiedettävästi kolmoset kuten Tupu, Hupu ja Lupukin joten he ovat siis keskenään samanikäisiä. Tytöt oleskelevat paljon Iineksen luona ja pitävät siellä olemisesta. He ovat usein Iineksen luona hoidossa kun heidän vanhemmillaan on jotain menoja, mutta monissa tarinoissa he jopa ihan asuvat Iineksen luona. Silloin heiltä löytyy oma huone ja kaikkea. Koska heidän tätinsä Iines seurustelee Akun kanssa, tytöt ovat monissa tarinoissa alkaneet kutsua Akua sedäkseen. Eräässä tarinassa Iines palkkasi Akun vahtimaan tyttöjä, mutta Hannu sotkeentui kuvioihin ja päätti näyttää Akulle olevansa parempi ’’setä’’ tytöille. Hannu saikin onnensa ansiosta annettua tytöille aina mitä he ikinä halusivatkaan ja kaikki tuntui menevän nappiin, mutta tytöt kuitenkin pitivät Akusta enemmän ja pitävät siksi Akua heidän setänään vaikkei Aku sitä virallisesti olekaan. Akun ja Iineksen seurustelun kautta tytöt ovat myös tavanneet Tupun, Hupun ja Lupun ja heistä on tullut hyviä kavereita. He oleskelevat usein yhdessä ja leikkivät ja kisailevat monissa asioissa.

Harvemmin nähdään tarinoita, joissa Leenu, Liinu ja Tiinu olisivat koulussa. Tiedetään toki että he käyvät ankanpoikien kanssa samaa koulua ja ovat monissa tarinoissa samalla luokallakin, mutta heidän koulunkäyntiään näytetään huomattavasti harvemmin kuin Tupun, Hupun ja Lupun ja heidänkin koulunkäyntiään sentään nähdään melko harvoin. Joissain tyttöjen koulutarinoissa on annettu ymmärtää että tytöt ovat suhteellisen hyviä koulussa ja yleensä tekevät tehtävät ja läksyt tunnollisesti. He pärjäävät koulussa todennäköisesti ankanpoikia paremmin, koska monissa tarinoissa pojat lintsaavat koulusta tai tuovat kotiin niin huonoja todistuksia että Aku on saanut hepulin. Tytöt myös todennäköisesti pitävät koulunkäynnistä ainakin jossain määrin, eivät he ainakaan kovin usein valita että ’’koulu on tylsää’’. Leenu, Liinu ja Tiinu ovat joskus myös kilpailleet ankanpoikia vastaan joissain koulun kilpailuissa, kuten vaikkapa tiedekilpailussa.

Luonteiltaan tytöt ovat kaikki melko samankaltaisia. He ovat kaikki yleensä suhteellisen iloisia ja positiivisia, eivätkä ole kovinkaan usein huonolla tuulella – tai ainakaan tällaisia tilanteita ei pahemmin tarinoissa näy. Tytöt eivät kovinkaan usein riitele keskenään ja jos riitelevätkin, niin he sopivat asiansa aina kuitenkin melko nopeasti. Heillä on ollut kinaa Tupun, Hupun ja Lupun kanssa, mutta eivät he heidänkään kanssa ole pahemmin tukkanuottasille ryhtyneet. Vaikka tytöt ovatkin luonteiltaan suhteellisen samankaltaisia, heiltäkin toki löytyy eroja. Erot ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niitä tarinoissa sen kummemmin huomaa, tai edes huomioida, ellei sitten mahdollisesti joitain yksittäisiä tarinoita ole, joissa tyttöjen erilaisia luonteenpiirteitä korostettaisi. Kukaan ei kuitenkaan ole luonteeltaan täysin samanlainen kuin toinen, joten varmasti heiltäkin löytyy eroja.

Leenu, Liinu ja Tiinu ovat hahmoina melko harvinaisia. He esiintyvät sarjakuvissa aina yhdessä, mutta on joitakin lyhäreitä ja yksisivuisia, joissa yksi tytöistä on laitettu päähenkilöksi ja muut kaksi ovat vain olleet mukana tarinassa taustalla. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii ihan vastikään julkaistu yksisivuinen, jonka päähenkilöksi oli nimetty ainoastaan Leenu, vaikka Liinu ja Tiinu olivatkin mukana koko ajan. Leenu kuitenkin oli päähenkilönä, sillä tarinan vitsi kohdistui juuri häneen. Yleensä tytöt ovat kuitenkin kaikki yhdessä päähenkilöitä ja nuo yhden erottaminen muista päähenkilöksi –juttu on melko harvinaista. Tytöt eivät sarjakuvissa kovinkaan usein esiinny ja silloin kun esiintyvät, niin yleensä Heymansien tarinoissa. Tarinoissa joissa he esiintyvät, on yleensä mukana muitakin hahmoja, ellei tarina oli

Salwer1st/
Seuraa 
Liittynyt6.5.2008

Lainaus:
Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Viestimaraton: Kausi 9

musa - 17.10.10 12:16 (ID 644517) All starsissa on näköjään paikka vapaana joten pääsisinkö siihen.


Kyllä pääset.

Vierailija

Jippii!

No aloitankin saman tien kirjoittamaan.

Ankkalinnan naiset

Minni Hiiri

Minni Hiiri (Minnie Mouse) on piirroshahmo joka nähdään Disney piirretyissä ja sarjakuvissa. Hänen ensiesiintymisensä tapahtui animaatiossa Lentokonehullu (Plane Grazy) vuonna 1928. Siinä Mikki rakentaa koneen ja pyytää Minnin siihen kyytiin. Valitettavasti kaikki ei suju suunnitelmien mukaan ja kone hajoaa. Minni vetää kuitenkin housujensa narusta ja niistä tulee laskuvarjo. Tämä animaatio on julkaistu myös sarjakuvana Aku Ankka lehdessä. Minnin oikea etunimi on Minerva jolla hän on esiintynyt vuonna 1942 sanomalehtistripissä. Minni on tunnettu yleisimmin Mikin tyttöystävänä mutta joskus hänen suosiostaan on kilpaillut myös Mortimer Hiiri. Mikki on usein pelastanut Minnin milloin mistäkin pulasta. Minni sai omat piirrettynsä vasta vuonna -99. Aikaisemmin hänet nähtiin piirretyissä joko Mikin, Pluton tai Figaro-kissan kanssa. Minnin ääninäyttelijä oli 1980-luvun puolvälin jälkeen Russi Taylor. Hänellä on myös harvoin tavatu sisarentytöt Tytti ja Titti. Minnin eri maiden ääninäyttelijöitä ovat:

Brasilia

Denise Simonetto (1980-1999)

Elza Gonçalves (1980-1999)

Marli Bortoretto (1999-2010)

Mabel Gezar (2010-Nykyinen)

Tanska

Louise Engell (2004-Nykyinen)

Alankomaat

Barbara Dicker (2001-Nykyinen)

Ranska

Marie-Charlotte Leclaire (2000-Nykyinen)

Saksa

Diana Borgward (1999-nykyinen)

Iines Ankka

Iines Ankka (Daisy Duck) esiintyi ensimmäisen kerran lyhytanimaatiossa Don Donald jossa myös Akun 313 debytoi. Tuossa animaatiossa hän tosin esiintyi vielä nimellä Donna Duck. Animaatiossa Aku pyytää Iinestä ties kuinka monetta kertaa aasin selässä. Iines ei kuitenkaan tähän suostu ja vihastuu Akulle. Aku päättää ostaa auton Iineksen lepyttämiseksi. Auto kuitenkin tekee tenän. Iines tähän tyytymättömänä ottaa laukustaan yksipyöräisen ja polkee sillä tiehensä. Tämä lyhytpiirretyn ohjasi Ben Sharpsteen. Myöhemmin Daisy ja Donna vahvistettiin eri hahmoiksi. Molemmat esiintyivät sanomalehtisarjoissa vuonna 1951. Ensimmäisen kerran Daisyn nimellä hän esiintyi lyhytanimaatiossa Mr. Duck step out. Tässä animaatiossa Aku lähtee Iineksen luo, mutta pojat tuppautuvat mukaan. Tämä animaation ohjasi puolestaan Jack King ja sen käsikirjoitti varmasti kaikille tuttu Carl Barks. Iineksellä on samanlainen äkkipikainen luonne kuin Akullakin mutta hän on hienostuneempi ja hallitsee itseään paremmin. Iines käyttää yleensä vaaleanpunaista t-paitaa, rusettia päässä kuten Minnkin ja korkokenkia jotka ovat myös yleensä vaalenpunaiset. Don Rosalle on tyypillistä piirtää Iineksen vaatteet vaaleanpunaisen sijaan pinkiksi. Carl Barksin ja Don Rosan sarjoista käy ilmi että Iines olisi syntynyt vuonna 1920. Iines kuuluu Ankkalinnan naisyhdistykseen. Iinekselle alkoi lokakuussa 2003 ilmestyä oma nimikkolehti. Lehdessä Ankkalinnan naiset pääsivät pääosaan. Lehden julkaisu lopetettiin vuonna 2009.

Riita Hanhi

Riitta Hanhi (Brigitta McBridge) on yritteliäs liikenainen joka haluaa Roopen kanssaan avioon. Vaikka Roope ei siihen suostu joskus käy ilmi että sisimmissään hän pitää Riitasta. Hän on Italialaisen mestarin Romano Scarpan luoma fiktiivinen hahmo. Aluksi hän esiintyi Aku Ankan Taskukirjan sivuilla mutta nykyään häntä nähdään myös Aku Ankka lehdessä. Riitta nähtiin ensimmäisen kerran tarinassa Zio Paperone e l'multino Balabu. Suomeksi tämä tarina julkaistiin Aku Ankan Taskukirjassa 79 nimellä Viimeinen Kulu-kulu. Suomessa Riitta oli jo esiintynyt ennen tämän sarjan suomenkielistä julkaisua Aku Ankan Taskukirjan numerossa 8 tarinassa Venetsialaiset leipurit. Nyky-Riitasta on tullut kovaotteinen liikenainen joka nähdään bisnesalalla yleensä Kuuno Kaakkurin kanssa. Aluksi Roope kutsui Riittaa Hullu-Riitaksi, mutta nyt sekin nimittely on jäänyt vähemmälle. Vanhoissa sarjoissa Riitta tunnetaan myös nimellä Maisa Hanhi.

To be continued.

Sivut

Ketju on lukittu.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat