Kesäviestimaraton (Kausi 12)

Seuraa 
Liittynyt9.7.2008

Koulut ovat päättyneet, kesäloma on alkanut. Ja mikäs olisikaan parempi aika aloittaa historian ensimmäinen koko kesän kestävä, kahdeksan osakilpailua ja kolme taukoviikkoa käsittävä Viestimaraton-kausi, Kesäviestimaraton, joka myös VM:n kahdentenatoista kautena tunnetaan.

Kaikki osallistujat oletettavasti tietävät mistä tässä kisassa on kyse, mutta uusien kilpailijoiden varalta kerrattakoon vielä säännöt lyhyesti:

Viestimaraton on kilpailu, jossa tarkoituksena on kirjoittaa mahdollisimman pitkä viesti annetusta aiheesta. Kesäviestimaraton kestää yksitoista viikkoa viikkoa ja sen aikana kilpaillaan kahdeksan viikon mittaista osakilpailua ja niiden välissä viettämään kolme taukoviikkoa. Jokainen osakilpailu alkaa sunnuntaina klo 12 ja päättyy seuraavana sunnuntaina samaan aikaan, ellei toisin ilmoiteta. Aihe vaihtuu joka osakilpailussa, eli yhdestä aiheesta on aikaa kirjoittaa viikko. Viesti kirjoitetaan tähän topiciin ja sitä voi jatkaa vaikka kuinka monta kertaa viikossa, joten kerralla sitä ei tarvitse kirjoittaa. Kun aloitat viestisi topiciin, se on laitettava uuteen viestiin, eikä sitä saa muokata johonkin vanhaan viestiin, sillä tällöin sääntöjen noudattamisen valvominen on hankalampaa. Tästä lähtien myös erittäin yleiset *päivitetään* -jutut ovat kiellettyjä ja kun aloitat viestisi niin siinä täytyy olla myös sitä tekstiä heti alkuun.

Viestiä kirjoittaessa on huomioitava sen siisteys. Vaikka ideana onkin kirjoittaa pisin viesti, se ei tarkoita sitä että viesti saisi olla ihan minkälainen tahansa. Viestin tulee ensinnäkin olla selkeä ja sitä kirjoittaessa tulee yrittää välttää pahempia kirjoitusvirheitä ja muita sotkuja. Viestin tahallinen pitkitys ja aiheesta poikkeaminen on kiellettyä. Sama pätee kopiointiin. Tekstin kopiointi toiselta kilpailijalta, netistä tai jostain muualta on ehdottomasti kiellettyä. Ensimmäisestä sääntörikkeestä tulee varoitus, jos rike ei ole kovin suuri, mutta toisesta rikkeestä tulee rangaistus, joka voi olla merkki- tai pistevähennys, kilpailukielto tai pahimmassa tapauksessa suoritusten hylkääminen.

Mtös niin sanottu bomber-taktiikka, eli loppukiritaktiikka (= laitetaan viesti topiciin vasta hetkeä ennen osakilpailun loppua) on edelleen säännöissä kiellettyä ja sen käyttämisestä ei jaella varoituksia, vaan suoraan tulee rangaistus. Viesti on aloitettava viimeistään lauantaina, eli sunnuntaina sitä saa ainoastaan muokata ja silloinkin kohtuuden rajoissa. Yleisellä tasolla bomber-taktiikaksi lasketaan se, jos viesti pitenee sunnuntaina yli puolet sen lauantaisesta pituudesta, eli jos viestin pituus lauantaina on 10 000 merkkiä ja sunnuntaina viesti pitenee 5500 merkkiä, niin se on bomber, kun taas 4000 merkkiä ei vielä ole. Mitään parin merkin pilkunviilausta emme toki harrasta täällä, mutta jos viitisensataakin merkkiä menee yli, niin kyllä se on jo aika selkeä juttu.

Sääntöjen noudattamista valvoo erityisesti syynärinä toimiva Fort Tripla, joka hoitaa hommiaan aina kun se on hänelle mahdollista. Syynärillä on oikeudet jakaa varoituksia ja rangaistuksia sääntörikkomuksista, sekä huomauttaa käyttäjiä hyvissä ajoin jostain asiasta, jotta käyttäjällä on mahdollisuudet korjata virheensä ennen kuin siitä tulisi rangaistus.

Kun osakilpailu päättyy, pisimmän viestin kirjoittanut saa korkeimmat pisteet, toiseksi pisimmän kirjoittanut toiseksi korkeimmat jne. Pisteet jakautuvat seuraavanlaisesti:

1. sija: 15p

2. sija: 12p

3. sija: 10p

4. sija: 8p

5. sija: 6p

6. sija: 5p

7. sija: 4p

8. sija: 3p

9.-> sija: 2p

Kahdeksalla parhaalla sijalla olevat saavat siis pisteitä kolmesta viiteentoista. Kuitenkin, kaikki kilpailijat joiden viesti on yli 1000 merkkiä pitkiä, saavat 2 pistettä jos ovat jämäsijoilla. Alle 1000 merkillä saadut pisteet puolitetaan. Kauden loputtua se kilpailija, jolla on eniten pisteitä, voittaa mestaruuden.

Yksilökilpailun lisäksi samaan aikaan on meneillään tallikilpailu, johon osallistuvat kaikki jotka kuuluvat johonkin Viestimaraton-talliin. Tallien pisteet määräytyvät sen mukaan, kuinka hyvin sen kilpailijat pärjäävät osakilpailuissa. Tallin pisteet yhdestä osakilpailusta määritetään melko samalla tavalla kuin kilpailijoidenkin pisteet, mutta eroja on hiukan: paras talli saa osakilpailusta 12 pistettä, toiseksi paras 10, kolmanneksi paras 8, neljänneksi paras 6, viidenneksi paras 4 ja kuudenneksi paras 2, kun osallistuvia tallejakin kerran on kuusi. Tallien paremmuusjärjestys saadaan laskemalla tallin kilpailijoiden viestien pituudet yhteen, jolloin tulee tallin merkkimäärä ja talli jonka merkkimäärä on korkein, saa korkeimmat pisteet. Kauden loputtua talli jolla on eniten pisteitä, voittaa tallimestaruuden.

Kesäviestimaratoniin (Kaudelle 12) ilmoittautuneet tallit:

Uncle Vankka's Individual Supermassive Supremacy (UVISS)

Tallipäällikkö: Aku Vankkis

Kilpailijat: Aku Vankkis

NeverGiveUp (Ngu)

Tallipäälikkö: Tapsa99

Kilpailijat: Tapsa99 ja JKP

SpeedHurricanes (SHC)

Tallipäällikkö: Jonikuusysi

Kilpailijat: Jonikuusysi ja DonRosa1

Powerduckers (PD)

Tallipäällikkö: Veli Huilu

Kilpailijat: Veli Huilu ja VillEetu

theRandomBox (tRB)

Tallipäällikkö: CrazyDuck12

Kilpailijat: CrazyDuck12 ja cxv

Team Opnagers (TO)

Tallipäällikkö: "Hiidenkirnu"

Kilpailijat: hessu hissu! ja Sohvaperuna

Kesäviestimaratonin (Kausi 12) kilpailukalenteri:

Hanhivaaran osakilpailu 5.6.-12.6.2011 (Aihe: Ankkalinnan kulttuuri)

Sulkalan osakilpailu 12.6.-19.6.2011 (Aihe: Hupisarjat vastaan seikkailusarjat)

* Taukoviikko 1 (19.6.-26.6.2011) *

Kurjenmutkan osakilpailu 26.6.-3.7.2011 (Aihe: Liikenne Ankkalinnassa)

Kaakkurilan osakilpailu 3.7.-10.7.2011 (Aihe: Ankkalinnan historia)

* Taukoviikko 2 (10.7.-17.7.2011) *

Sorsakylän osakilpailu 17.7.-24.7.2011 (Aihe: Nimiväännökset ankka- ja hiiritarinoissa)

Puluperän osakilpailu 24.7.-31.7.2011 (Aihe: Aku Ankka ja minä)

* Taukoviikko 3 (1.8.-7.8.2011) *

Kalkkunalan osakilpailu 7.8.-14.8.2011 (Aihe: Historialliset asiat ja aiheet ankkatarinoissa)

Ankkalinnan osakilpailu 14.8.-21.8.2011 (Aihe: Ankkain ja hiirten matkustus ja yleisimmät matkakohteet)

Aiheiden merkitykset:

- Ankkalinnan kulttuuri: Tässä aiheessa yhdistetään monet suppeat pikkuaiheet joita olette ehdotelleet. Kulttuuriin nimittäin kuuluu sekä musiikki, televisio & elokuvat, arkkitehtuuri, kirjallisuus, elämäntavat, ruoka ja kaikki tällainen. Ideana on kirjoittaa kaikista näistä ja monista muista kulttuuriin liittyvistä asioista Ankkalinnassa. Eli esimerkiksi television ja elokuvien kohdalla kulttuuriin liittyy se, millaisia ohjelmia ja elokuvia Ankkalinnassa yleisimmin katsotaan ja tehdään.

- Hupisarjat vastaan seikkailusarjat: Yhdeksänneltä kaudelta tuttu vs-aihe palaa ja tällä kertaa tarkoituksena on vertailla hupisarjoja (en tarkoita nyt yksisivuisia, vaan yleisellä tasolla kaikkia niitä tarinoita joiden on tarkoitus olla hauskoja, esim. vaikka joku Barksin kymmensivuinen) ja seikkailusarjoja ja pohtia kummat niistä ovat mielestäsi parempia ja sitä rataa.

- Liikenne Ankkalinnassa: Nimi kertoo kaiken - asiaa Ankkalinnan toisinaan aika katastrofaalisestakin liikenteestä.

- Ankkalinnan historia: Tällä ei tarkoiteta nyt sitä, että milloin Barks loi Ankkalinnan ja miten sen alkuajat sarjakuvissa menivät, vaan nyt ideana on kertoa siitä, kuinka tiedettyjen faktojen mukaan Ankkalinnan tarina on mennyt alkaen kaupungin perustamisesta nykypäivään saakka.

- Nimiväännökset ankka- ja hiiritarinoissa: Tarkoituksena on kirjoittaa nimiväännöksistä, joita tarinoissa esiintyy ja siitä, millaisista ihmisistä ja asioista väännöksiä yleensä tehdään.

- Aku Ankka ja minä: Tarkoituksena on kertoa Aku Ankka -sarjakuvien vaikutuksesta sinun elämääsi. Miksi luet Aku Ankkaa? Mikä siinä on niin kiehtovaa? Ja sitä rataa.

- Historialliset asiat ja aiheet ankkatarinoissa: Tripla osaisi tämän parhaiten selittää kun hän tämän on keksinytkin, mutta ideana siis kirjoittaa oikeista historiallisista tapahtumista ja asioista, jotka ovat näkyneet ankkatarinoissa.

- Ankkain ja hiirten matkustus ja yleisimmät matkakohteet: Nimi kertoo kaiken, ei tarvinne selittää sen kummemmin.

Tervetuloa mukaan kaudelle!

**

Ja tästä heti saman tien alkaa sitten Kesäviestimaratonin ensimmäinen osakilpailu ja aiheena on 'Ankkalinnan kulttuuri', joka on kenties koko kauden laajin aihe, joten nyt odotetaan sitten kaikilta osallistumista, kun näin helposti saa tekstiäkin : )

Sivut

Kommentit (207)

Tapsa99
Seuraa 
Liittynyt7.9.2008

Ankkalinnan kulttuuri

Ankkalinnan kulttuuri on erittäin laaja. Ankkalinnassa kulttuuria on niin musiikissa, syötävissä, erilaisissa juhlissa, kirjallisuudessa, taiteessa, tansseissa ja sen sellaisissa. Seuraavaksi kerron tarkemmin eri aihealueiden kulttuureista.

Musiikin kulttuuri

Musiikkia kuuntelee melkein jokainen Ankkalinnasta aina vauvasta vaariin. Yleensä nuoret ihmiset, joihin kuuluvat vauvat, lapset sekä nuoret aikuiset, kuuntelevat ns. nuorempaa musiikkia,eli ei esimerkiksi humppaa. Vauvat tietenkin kuuntelevat vauvojen musiikkia, mutta yleensä henkilöt, jotka ovat ikävälillä koululaisesta nuoriin aikuisiin, kuuntelevat rockia/poppia/heviä/räppiä, vähän samallalailla kuin täällä Suomessakin. Pojat kuuntelevat monesti enemmän heviä/räppiä, kun taas tytöt tykkäävät poplaulajista. Monet Ankkalinnalaiset bändit/laulajat ovat hauskoja muunnoksia oikeista suomalaisista bändeistä, kuten Teräspekoni (Teräsbetoni), Yövissy (Nightwish), Baby Giga (Lady Gada), Janne Sipuli (Jean Sibelius), Laardi (Loordi) ynnä muita. Ankanpojatkin menevät monesti Teräspekonin keikalle ja Leenu, Liinu ja Tiinu menevät Baby Gigan keikalle. Vanhempien ihmisten musiikkia kuuntelevat aikuiset/vanhukset. Nuoret eivät ymmärrä vanhempien musiikkia, eivätkä taaskaan vanhemmat ymmärrä nuorten musiikkia, joka taitaa olla samalla tavoin täällä Suomessakin. Vanhat ihmiset kuuntelevat monesti humppaa ja iskelmää, eli rauhallista musiikkia. Aikuiset ihmiset eivät kuitenkaan kuuntele yhtä paljon musiikkia kuin nuoret ihmiset. Osasyy taitaa olla se, että Ankkalinnassa on paljon enemmän raskaamman musiikin bändejä/laulajia, kuin rauhallisemman musiikin bändejä/laulajia. Yleisin musiikinkuuntelupaikka taitaa olla perinteisesti radio. Ankkalinnassa ei tehdä kovin samanlaista musiikkia kuin täällä Suomessa, sillä kun Aku Ankka on vitsi- ja huumorisarja, niin musiikkikin ja kappaleieden sanat ovat aika hullunkurisia ja hauskoja. Koska soittimet kuuluvat myös olennaisena osana musiikkiin, niin Ankkalinnassa on paljon soittimia. Monet ovat samoja kuin täällä Suomessakin, mutta jotkut ovat aivan hullunkurisia ja outoja soittimia, mitä täällä Suomessa ei nähdä. Ankkalinnassa ollaan myös järjestetty Ankkaviisut, joka on Euroviisujen ankkaversio. Sinne kokoontuu eri osavaltoista laulajia mittelemään paremmuudestaan, kuten Hanhivaarasta, Sorsakylästä ja tietenkin Ankkalinnasta. Esimerkiksi Laardi on esiintynyt siellä. Aku Ankka on musikaallinen henkilö ja hänellä on ollut muutaman kerran oma bändikin, joka tosin ei ole kovin kauaa pysynyt julkisuudessa. Eräässä tarinassa Aku piti bändiä yhdessä naapurinsa Teppo Tulpun kanssa. Aku ei niinkään välitä rauhallisesta musiikista, vaan hän nuorten tavoin kuuntelee vähän raskaampaa musiikkia. Roope Ankan mielestä musiikki on turhaa, eli hän ei kuuntele sitä paljoakaan. Roopen mielestä parasta musiikkia on kolikkojen kilinä ja setelien havina.

Ooppera on Ankkalinnassa erittäin yleistä ja monesti naishahmot pakottavatkin miesten menevän oopperaan vasten heidän tahtoaan. Naiset yleensäkkin kuuntelevat vähän rauhallisempaa musiikkia kuin miehet, joten naiset haluavatkin monesti oopperaan. Tosin aina oopperassa ei ole kovin rauhallista musiikkia, sillä monesti naisoopperalaulaja laulaa niin korkealta, että ikkunat ja lasit särkyvät. Oopperasalit ovat yleensä hienoja ja ne on hienosti koristeltu. Joissakin kohdissa saattaa oopperasalia saattaa olla jopa kultaa. Musiikki on tärkeää Ankkalinnassa.

Taiteen kulttuuri

Taidetta näkyy ympäri Ankkalinnaa suhteellisen paljon. Eniten sitä näkyy taidegallerioissa, joita on paljon Ankkalinnan keskustassa. Siellä näkyy monesti ankkaversioita täältä oikeasta maailmasta tutuista maalauksista, kuten "Mona Ankka". Eräässä tarinassa ankanpojat menivät taidegalleriaan ja yhtäkkiä heidät imaistiin "taidemaailmaan", jossa näkyi monia tunnettuja maalauksia elävinä. Ankkalinnan hahmojen kodeissa näkyy myös monia maalauksia heitä kiinnostavista asioista, kuten Akun kotona on joitakin kuvia ruoista ja Roopen rahasäiliössä on erittäin monia maalauksia kolikoista, seteleistä ja yleisestikin rahoista. Yleensä vanhemmat ihmiset ymmärtävät taidetta paremmin kuin nuoremmat ihmiset. Erityisesti modernia taidetta nuoremmat ihmiset (eivätkä myös vanhematkaan) ymmärrä kovin paljoa. Ankkalinnalaisten kodeissa on muutenkin yleensä esimerkiksi pieniä patsaita ja koristeita. Ankkalinnassa on myös monia erilaisia patsaita ympäri kaupunkia, joista kuuluisin on Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään, patsas. Ankkalinnassa veistetään myös monesti joidenkin kuuluisien tai muuten jonkun hyvän teon tehneiden ihmisien patsaita. Niitten tekeminen on aikaa vievää, mutta monesti ne ovatkin erittäin hienoja, kun ne paljastetaan yleisölle. Talvella Ankkalinnassa veistetään monesti myös jääveistoksia. Monesti Ankkalinnassa järjestetään myös erilaisia veistoskisoja. Jotkut Ankkalinnalaiset jopa keräävät taidetta, joka on tietenkin kallista lystiä, mutta heidän kodit ovatkin sitten erittäin hienoja, kun ympäri taloa on erilaisia hienoja taideteoksia ja patsaita.

Ruoan kulttuuri

Ilman ruokaa ei kukaan voisi elää - ei myös Ankkalinnalaisetkaan - eli siellä on iso ruoan kulttuuri. Ankkalinnassa on monia samoja tapoja ja kulttuureja ruoan suhteen kuten Amerikassakin, sillä sijaitseehan Ankkalinna oikeasti Amerikassa, Calisotan osavaltiossa. Kaduilla näkee monia roskaruokakojuja, kuten hampurilaiskojuja ja hot dog-kojuja, joista osissa myydään erittäinkin epäterveellisiä roskaruokia. Samoin siis, kuin Amerikassakin. Jouluisin pääateriana on kalkkuna kuten Amerikassakin ja joissakin tarinoissa Ankkalinnalaiset viettävät kiitospäivää, jonka pääruokana on kalkkuna. Kuten jo mainitsin, Ankkalinnan kaduilla on monia roskaruokakojuja, mutta on siellä monia hienoja ravintoloita vähän varakkaammallekkin porukalle, johon joskus jopa Aku ja Iines menevät juhlapäivinä syömään. Ankkalinnassa yleensä naiset ovat parempia kokkaamaan kuin miehet. Ankkalinnassa on paljon samoja ruokia kuin täällä Suomessakin, eli lihaa, kanaa, kasviksia, hedelmiä ja muita sellaisia. Joskus Ankkalinnassa on myös erilaisia kokkauskisoja, joissa esimerkiksi pitää tietyn aikarajan sisällä tehdä joku annos. Ankkalinnassa syödään myös paljon erilaisia leivoksia, kuten kakkuja, pullia, keksejä ja muita herkkuja, mitä täällä Suomessakin syödään. Juomana Ankkalinnassa juodaan yleensä joko perinteisesti vettä, maitoa, mehua tai limsaa. Suosituin limsoista taitaa olla Sihi-juoma, jota Akukin monesti juo erityisesti kuumina hellepäivinä.

Television kulttuuri

Televisio on monille Ankkalinnalaisille rakas vekotin, joten silläkin on iso kulttuuri Ankkalinnassa. Lapset katsovat yleensä lasten omia ohjelmia, kuten länkkärielokuvia ja piirrettyjä ja vauvat katsovat ihan pikkulasten ohjelmia. Vanhemmat katsovat taas vanhempien ohjelmia, esimerkiksi urheilua. Erityisesti miespuoliset hahmot katsovat urheilua. Aku on tunnettu urheilua televisiosta seuraaja. Monet vanhemmat katsovat myös lapsienkasvatusohjelmia. Aku on monesti mukana tietokilpailuissa, jotka näkyvät televisioissa. Joskus Aku on ollut mukana myös kokkausohjelmissa. Naispuoliset ihmiset taas katsovat monesti saippua- ja draamasarjoja ja joskus pakottavatkin miehet katsomaan niitä heidän kanssaan. Tunnettu saippuasarja Ankkalinnassa on Sallitut elämät, ankkaversio Salatuista elämistä. Ohjelmien välissä näkyy myös mainoksia kuten oikeassa elämässäkin ja yleensä Roope Ankka tai Kroisos Pennonen on tehneet ne. Mainoksissa Aku ja Touho toimivat monesti kuvaajina. Televisiokanavia Ankkalinnassa ovat ainakin Ankka-TV ja Pennos-TV. Kanavien nimistäkin jo huomaa niitten omistajat, eli Roope Ankka ja Kroisos Pennonen. Katsojaluvut ovat melkein koko ajan tasaisia kummassakin kanavassa.

Kirjallisuuden kulttuuuri

Kirjojakin Ankkalinnassa luetaan paljon. Ankkalinnassa ei ole paljoakaan pelkkiä kirjailijoita, vaan monesti tavalliset tallaajatkin tekevät tuosta vaan kirjoja. Iineksen näkee monesti lukemassa jotakin draamakirjaa ja Aku lukee joskus kauhukirjoja. Aku lukee vähän, mutta silloin kun hän innostuu jostakin kirjasta, hän voi lukea sitä päiväkausia aina uudelleen ja uudelleen. Ankkalinnassa sijaitsee tietenkin myös oma kirjasto, josta Ankkalinnan kansalaiset monesti lainaavat kirjoja. Sanomalehtiäkin Ankkalinnalaisille ilmestyy ja niitä Ankkalinnalaiset varmaan lukevatkin eniten. Sanomalehtiä on monia, tunnetuimmat ovat Ilta-Pulu, Päivän Pamaus ja Uutis-Ankka. Monet meille tunnetut hahmot ovat olleet töissä sanomalehdissä, kuten Aku Ankka ja Heluna Ammu. Yleensä Roope on sanomalehtien pääjohtaja. Roope lukee mieluiten kaikenlaisia talouslehtiä, kuten arvata saattaa.

Teatterien, elokuvien ja näytelmien kulttuuri Ankkalinnassa

Teatterit, elokuvat tai näytelmät ovat oivia treffipaikkoja Ankkalinnalaisille pareille. Monesti naiset haluavat mieluiten teattereihin ja näytelmiin, kun taas miehet haluavat elokuviin. Teattereissa ja näytelmissä esitetään monia täältä oikeastakin maailmasta tunnettuja esityksiä. Teattereihin ja näytelmiin mennään yleensä hienoissa vaatteissa. Elokuvissa taas on vähän löysempi pukukoodi ja sinne voi mennä vaikka ränsistyneissä vaatteissa. Monesti Ankkalinnalaiset menevät elokuvateattereihin katsomaan joitakin kauhuelokuvia tai joitakin draamaelokuvia. Jotkut parit menevät elokuviinkin treffeille. Kaikissa näissä esitetään yleensä muunnoksia suomalaisista näytelmistä/elokuvista, jotka ovat suosittuja täällä Suomessa ja jotka ovat suosittuja myös siellä Ankkalinnassa.

Urheilun kulttuuri Ankkalinnassa

Ankkalinnalaiset harrastavat monenlaista urheilu aina penkkiurheilusta uintiin. Eniten sarjoja tehdään jalkapallosta. Ankkalinnassa on monta omaa jalkapallojoukkuetta, osaa johtaa Roope Ankka. Näitä jalkapallojoukkueita ovat muunmuassa Ankkalinnan palloseura ja FC Ankkalinna. Ankkalinnalla on oma, hieno ja iso jalkapallostadion jossa riittää katsojapaikkoja ja joissa näkee monesti Akun ja pojat kannustamassa kotijoukkuettaan voittoon. Ankkalinnan jalkapallojoukkueiden teemavärit ovat punainen ja keltainen ja ne värit näkyvät pelaajien paidassa ja housuissa, sekä kannustajien kaulaliinoissa ja lipuissa. Ankkalinnalaisille lapsillekkin on omat jalkapallojoukkueet, joista kuuluisin on Ylävirran yritys, jossa pelaa myös Mikin sukulaispojat, Mortti ja Vertti. Toinen lapsille tarkoitettu jalkapallojoukkue on Nappulat. Tunnetuimmat Ankkalinnalaiset jalkapalloilijat taitavat olla Eemu Selaani ja Sami Hyypiö. Ankkalinnassa baseball on myös hyvin yleinen laji ja siinäkin Ankkalinnalla on joitakin omia joukkueita. Ankkalinnassa baseballia pelataan Amerikan tapaan, eli siinä on joitakin sääntömuutoksia Suomen pesäpalloon nähden. Myös jääkiekolla on Ankkalinnassa omia joukkueita, joista kuuluisin on naistenjoukkue Lämärit, jota johtaa Roope Ankka. Jääkiekko on kuitenkin paljon harvinaisempaa Ankkalinnassa kuin jalkapallo. Koripallo on myös yksi laji, jota pelataan aika paljon Ankkalinnassa. Yleensä koripalloa pelaavat suhteellisen pitkät ihmiset. Yleisurheiluakin Ankkalinnassa harrastetaan suhteellisen paljon. Ehkä suosituin yleisurheilulaji Ankkalinnassa on juoksu. Myös pituushyppyä, korkeushyppyä, seiväshyppyä ja muita yleisurheilulajeja pelataan jonkun verran. Golfia Ankkalinnassa myös pelataan ja Ankkalinnassa onkin muutama oma golf- ja minigolf-rata, joissa näkee joskus joitakin tuttujakin Ankkalinnalaisia pelaamassa. Nyrkkeilyäkin Ankkalinnassa harrastetaan jonkun verran. Joskus Ankkalinnassa pidetään myös maratonit, joihin osallistuu monia meidän kaikkien tuntemiakin Ankkalinnalaisia. Toki myös penkkiurheilu on erittäin suosittua Ankkalinnasa ja monet kokoontuvat aina jonkun urheilutapahtuman aikana television ympärille ja kannustavat omaa kaupunkiaan. Ankkalinnassa osataan myös totta kai juhlia voittoja. Kun Ankkalinna voittaa esimerkiksi Hanhivaaran jossakin urheilulajissa, siitä kehkeytyy erittäin suuret juhlat, joissa yleensä itse Pormestari Pösö on mukava. Kun taas Ankkalinna häviää Hanhivaaralle, Ankkalinnalaiset ovat totta kai aivan murheen murtamia.

Maamerkit ja nähtävyydet

Maamerkit ja nähtävyydet vetävät turisteja paljon Ankkalinnaan. Tunnetuin nähtävyys taitaa olla kuuluisa Julle Ankanpään patsas, joka sijaitsee melkein Ankkalinnan keskustassa. Myös Roope Ankan rahasäiliötä ihailevat monet turistit, mutta yleensä Roope Ankka häätää heidät. Ankkalinnassa on myös oma eläintarha, jossa käy monia turisteja ihailemassa kaikenlaisia eläimiä. Toki myös Ankkalinnake on suosittu nähtävyys, sillä siitä koko Ankkalinna sai alkuunsa. Ankkalinnassa on myöskin oma huvipuistonsa nimeltään Ankkalinnanmäki, joka vetää erityisesti lapsiperheitä mukaan.

Erilaisten tapojen kulttuurit Ankkalinnassa

Erilaiset tavat ovat suhteellisen samanlaisia kuin täällä Koti-Suomessakin. Esimerkiksi Ankkalinnassa kätellään ja tervehditään samalla tavalla kuin täällä, eikä suoriteta sen kummoisempia rituaaleja. Ylempiarvoisia naishenkilöitä, kuten herttuattareja, pussataan monesti kädelle. Ylempiarvoisille mieshenkilöille taas yleensä kumarretaan kunnianosoitukseksi. Miehet kumartavat ja naiset niiaavat. Ruokailutavat ovat myös samanlaiset kuin täällä Suomessakin. Ruokailuvälineinä käytetään haarukkaa/veitseä/lusikkaa. Yleensä ankat eivät lausu ruokarukousta. Joskus Ankkalinnalaisten tavat vaihtelevat, se riippuu vähän piirtäjästä ja mistä maasta hän on kotoisin.

Ankkalinnassa on myös monia yhdistyksiä, kuten Ankkalinnan Naisyhdistys (jossa Iines käy), Miljardöörikerho (jossa Roope käy), Sudenpennut (jossa Tupu, Hupu ja Lupu käyvät), Peukaloiset (jossa Leenu, Liinu ja Tiinu käyvät), AnkanTiedusteluPalvelu (ATP, jossa Aku ja Touho käyvät), PäihitämmeAvaruudenMuukalaiset (PAM, jossa myöskin Aku ja Touho käyvät) ja Kelmien kerho (jossa Karhukopla käy). Toki on muitakin yhdistyksiä/kerhoja, mutta tuossa ne, joissa pääosin tunnetut Ankkalinnalaiset käyvät. Joissakin tarinoissa UFOjen bongauskerhokin esiintyy.

Arkkitehtuurin kulttuuri

Koska Ankkalinna on iso kaupunki, niin siellä on paljon isojakin rakennuksia ja taloja, aina pikkumökeistä suuriin palatseihin. Myös monia pilvenpiirtäjiäkin on. Kuuluisia rakennuksia ovat esimerkiksi Roope Ankan rahasäiliö, pormestarin talo, miljardööriklubi ja Pelle Pelottoman paja. Tukkimiehen tavaratalo on suurin Ankkalinnan tavaratalo. Tunnetuin Ankkalinnan katu/tie on varmaankin Paratiisitie, jossa asuu monia tunnettuja Ankkalinnalaisia, kuten Aku Ankka, Teppo Tulppu ja Iines Ankka. Joissakin tarinoissa Hannukin asuu kyseisellä kadulla. Monet rikkaitten Ankkalinnalaiset talot ja julkiset rakennukset ovat erittäinkin hulppeita ja hienon näköisiä. Kaikki yksityiskohdat ovat huolella suunniteltuja ja rakennuksen julkisivukin on erittäin hieno.

Juhlakulttuuri

Ankkalinnassa on monia erilaisia juhlia ja niilläkin on iso kulttuuri. Ankkalinnassa vietetään monia samoja juhlia kuin täällä Suomessakin, kuten joulua, pääsiäistä, vappua, halloween, uutta vuotta ja muita. Juhanusta siellä ei kuitenkaan vietetä, sillä Suomi on melkein ainoa maa, missä edes vietetään juhannusta, eikä muiden maiden piirtäjät tiedä edes koko juhannuksesta. Jouluna perinteeksi on jo noussut, että Joulupukki tulee savupiipusta tuomaan lahjat kaikille ja suvut kokoontuvat yhdessä syömään hyviä ruokia. Uutena vuotena taivaalle pamautetaan raketteja uuden vuoden kunniaksi ja silloinkin syödään hyviä ruokia. Pääsiäisenä Suomen perinteen vastaisesti pääsiäispupu käy jakamassa lapsille pääsiäiskarkkeja ja -herkkuja. Vappuna Ankkalinnan kaduilla näkee monia paraateja ja serpentiinejä ja ilmapalloja lentelee ympäri Ankkalinnaa. Halloween on isompi juhla Ankkalinnassa kuin täällä Suomessa ja silloin lapset kiertelevät naamiaispuvut päällään ympäri kaupunkia pyytämässä karkkia ja muita herkkuja. Silloin katsotaan myöskin monia eri kauhuelokuvia. Ankkalinnassa on tosiaan omia juhlapäiviä, esimerkiksi Julle Ankanpään päiviä Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään, syntymäpäivien kunniaksi. Silloinkin ympäri kaupunkia menee monia paraateja ja erilaisia kilpailuja pidetään. Myös erilaisten rakennusten ja kuuluisien henkilöiden syntymäpäivät ovat kansainvälisiä juhlapäiviä. Yksittäisten, ei-niin-kuuluisien henkilöiden syntymäpäiviä vietetään yleensä samalla tavalla kuin täällä Suomessakin, eli voidaan kutsua joitakin henkilöitä ja syödään kaikenlaisia herkkuja. Kuten huomaattekin juhlapäivinä syödään paljon hyviä ruokia. Ankkalinnassa on myös muutamia bubeja ja klubeja, jotka ovat aikuisille tarkoitettu ja joissa voi myös viettää juhlia.

Keksintöjen kulttuuri

Ankkalinnassa on monia omia keksijöitä, joten kyllä keksintöjäkin Ankkalinnassa on. Tunnetuin keksijä on kuitenkin Pelle Peloton ja hän keksii vaikka mitä melkein joka päivä. Pikku apulainen on varmaankin Ankkalinnan tunnetuin keksintö, sillä vaikka se ei olekkaan oikeasti ihminen/mikään muukaan rotu, hänellä on tunteet ja hän on erittäin iso apu monelle ihmisille. Monia aikakoneitakin Pelle Peloton on rakentanut ja niillä on matkustettu välillä menneisyyteen ja välillä tulevaisuuteen. Varmasti sekin on ollut erittäin iso kuohahdus Ankkalinnassa, kun aikakone keksittiin. Pelle Peloton on myös kehitellyt lentävän auton, joita ei kuitenkaan ainakaan vielä nähdä paljon Ankkalinnan kaduilla. Ankkalinnan osa keksinnöistä on myös erittäin pöhköjä, sillä joskus rakennetaan/keksitään esimerkiksi sateenvarjo jossa on reikiä tai kengät joissa ei ole pohjaa. Ankkalinnan keksinnöt siis ovat monipuolisia: On höpsöjä keksintöjä, mutta on myös ihan oikeasti järkeviä ja hyödyllisiä keksintöjäkin. Pelle Pelottoman ansiosta monet muutkin Ankkalinnalaiset ovat ryhtyneet itse keksimään ja tekemään keksintöjä. Sen ansiosta Ankkalinnan keksintökulttuui onkin laaja. Joskus Ankkalinnassa järjestetään myös keksijäkilpailuja ja -festivaaleja, jonne tunnetusti menevät Pelle Peloton ja Tohtori Staattinen ja heidän välillään on monesti jännittävääkin jännittävämpi kilpailu. Melkein jokaisella Ankkalinnalaisilla on kotonaan joku Pelle Pelottoman rakentama vekotin, niin kuuluisa hän on.

Ajoneuvokulttuuri Ankkalinnassa

Ankkalinnassa matkustetaan paljon - yleensä autoilla - joten autojakin siellä on paljon. Kaduilla näkee jos jonkinlaista autoa; on joitakin rämiä kotteroita ja joitakin mahtavia limusiinejä. Kaiken logiikan mukaan köyhillä ei ole varaa hienoihin autoihin, joten heillä on näitä "rämiä kotteroita", kun taas rikkaammilla ihmisillä on mahtavia limusiinejä. Tunnetuin auto Ankkalinnassa on varmastikin Akun punainen auto, American Bantam, joka tosin on vähän väliä rikki. Hannulla varmaankin vaihtuu koko Ankkalinnasta tiuheimmin auto, sillä hän voittaa niin monesti uuden auton eri arpajaisista. Aika varmasti kaikista vanhin auto Ankkalinnassa on Mummo Ankan sähköauto. Moottoripyöriäkin Ankkalinnassa on, muttei ollenkaan niin paljon, kuin autoja. Ankkalinnassa miehet ajavat naisia yleisemmin. Kuten jo aiemmin sanoin, Ankkalinnassa saattaa olla jos jonkinlaisia kulkuneuvoja, esimerkiksi joskus siellä on nähty lentäviä autoja ja joskus aurinkoenergialla toimivia autoja. Ankkalinnassa järjestetään myös vähän väliä erilaisia ralleja ja autokisoja, joihin osallistuu suhteellisen moni. Kulttuuriautojen näyttelyitä järjestetään Ankkalinnassa myös monesti ja siellä monesti on esillä vanhoja tai muuten kuuluisia autoja.

Vaatteitten kulttuuri Ankkalinnassa

Vaatteitakin Ankkalinnassa tietenkin käytetään, mutta poikkeuksena on se, että ankat ja muut lintueläimet eivät yleensä käytä housuja. Monilla Ankkalinnalaisilla on ulkotiloissa päällään aina joku hattu, paita/takki ja myös kengät voi olla. Talvella käytetään villapaitoja, pipoja ja lapasia. Ankkalinnalaisten pukeutuminen on varsin erilaista kuin täällä Suomessa, sillä monet vaatteet saattavat olla hyvinkin hullunkurisia. Itse en laittaisi moniakaan vaatteita päälleni, mitä Ankkalinnalaiset käyttävät. Naisilla on yleensä rusetti, hieno paita, ranne/kaulakoru ja korkokengät, kun taas miehillä ei ole niin hienoja vaatteita. Miehillä saattaa olla hattu, tavallinen paita, housut jos ei ole joku lintueläin ja joillakin on myös kengät. Pelle Peloton on poikkeus lintueläimistä, sillä hän käyttää housuja ja kenkiä. Yleensä ns. "nappinenät", joita näkee Ankkalinnan kaduilla usein, pukeutuvat juuri paidan ja hatun lisäksi housuihin ja kenkiin. Ankkalinnalaisilla on myös tietenkin omat juhlapuvut: Miehillä on hieno kauluspaidat ja herrasmiesten takit, kun taas naisilla on kauniit mekot, hameet ja hienot korut. Tietenkin naiset valitsevat huolellisesti kenkänsäkin. Rikkaat pukeutuvat yleensä hienommin ja vähän pröystäilevätkin heidän vaatteillaan (poikkeuksena Roope Ankka) ja kun köyhillä ei ole oikein varaa vaatteisiin, niin heillä saattaa olla itse tehdyt, luonnonantimista tehdyt vaatteet tai sitten erittäin räsyt ja rikkinäiset vaatteet. Ankkalinnassa on myös erilaisia heimoja, kuten intiaaniheimoja, joissa pukeudutaan tietenkin miten intiaanit yleensä pukeutuvat. Erilaisissa paraateissa Ankkalinnalaisilla on monia entistä hauskempia vaatteitä päällään, kuten takkeja, joissa on kukka ja kukasta tulee vettä jne. Ankkalinnassa uskallataan pukeutua erillä lailla kuin muut, eli siell ei ole paljon ns. "massapukeutumista". Toki joskus näkee massapukeutumistakin, mutta paljon vähemmän, kuin täällä oikeassa maailmassa. Ankkalinnan vaatetus on erittäin hupsua ja hauskaa.

Ankkalinnassa kerätään myöskin paljon erilaisia esineitä. Ehkä suosituin keräilyn aihe on postimerkit tai raha. Roope Ankka on varmastikin tunnetuin Ankkalinnalainen rahan kerääjä, onhan hän perustanut oikein oman rahasäiliön. Ankanpojat, eli Tupu, Hupu ja Lupu, keräilevät monia eri asioita. Eniten he keräilevät varmaankin sudenpentumitaleita, joita heille on kerääntynyt jo monia hyllyllisiä. Eri tarinoissa he keräävät erilaisia esineitä/asioita. Ankkalinnassa on joitakin omia kauppoja, joissa myydään pelkästään keräilykohteita. Ankkalinnassa on siis hyvät olosuhteet aloittaa eri esineitten keräily. Monet miehet, mukaan lukien Aku, keräilevät erilaisia jalkapalloon liittyviä asioita ja FC Ankkalinnan kannustuslippuja yms. tavaroita. Naiset taas keräilevät paljon erilaisia koriste-esineitä, kuten koristelamppuja. Tytöt keräilevät erilaisia hevoslehtiä ja omien suosikkijulkkisten nimikirjoituksia. Hannu on vähän erityistapaus, sillä koska hän on niin onnekas, niin hän saattaa keräillä mitä vaan, koska kaikki mitä hän haluaa, lojuu yleensä esimerkiksi kadulla hänen edessään. Hänellä ei tosin taida olla mitään yhtä keräilykohdetta. Eniten hänelle kertyy autoja, joten kai hän keräilee autoja.

Yhteenveto

Loppujen lopuksi voidaan todeta, että Ankkalinnan kulttuuri on erittäin monipuolista, värikästä ja kiinnostavaa. Joka puolella Ankkalinnaa näkyy kulttuuria tavalla tai toisella ja ei ole sellaista tarinaa, jossa kulttuuria ei olisi. Jotkut tarinat keskittyvt pelkästään tiettyyn kulttuuriin, kuten musiikkikulttuuriin, ruokakulttuuriin ja taidekulttuuriin. Jos kulttuuria ei olisi, ei olisi melkein mitään, sillä melkein kaikki on ihmisen (tai Ankkalinnan tapauksessa ankan) luomaa. Vaikka sitä ei välillä käsitäkkään, niin ilman kulttuuria ei olisi mitään elävää maan päällä ollenkaan. Ei olisi ruokaa tai juomaa, jolla täyttäisi vatsansa, ei olisi mitään keksintöjä jotka helpottavat elämää, ei olisi mitään tavaraa/esinettä. Kulttuuri on erittäin tärkeää ja vaikka Aku Ankka onkin pelkkä sarjakuva ja Ankkalinna pelkkä sarjakuvakaupunki, sielläkin on kulttuuria. Kukaan ei voi väittää, etteikö siellä olisi kulttuuria ja jos väittäisikin, niin hän olisi väärässä.

~ Tapsa

Aku Vankkis
Seuraa 
Liittynyt9.7.2008

Hienoa, että Tapsa selkeästikin luki säännöt ja huomasi uuden säännön: ei enää *päivitetään* -juttuja, vaan kun aloitat viestisi siinä tulee heti olla tekstiä ainakin vähäsen, kuten Tapsalla on.

Vierailija

Ankkalinnan kulttuuri

Ankkalinnan kulttuuri on laaja. Ankkalinnan kulttuuriin kuuluu monet maamerkit, tavat, ruoat, taide, musiikki, urheilu sekä myös teatteri, eli Ankkalinnan kulttuuri on lähes samanlaista kuin meilläkin. Seuraavissa kappaleissa kerron Ankkalinnan kulttuurinosista.

Ankkalinnassa on monen monta hienoa nähtävää. Ankkalinnan kuuluisimpiin maamerkkeihin kuuluvat Roope Ankan rahasäiliö, Julle Ankanpään patsas, Peikonhammas ja Ankallismuseo. Maamerkit tuovat Ankkalinnaan monia turisteja ja myös monet Ankkalinnalaiset käyvät useasti maamerkeillään. Ankkalinnan suurimpiin nähtävyyksiin kuuluu myös Miljardööriklubi, jonka klubiin kuuluvat kaupungin rahakkaimmat pohatat, kuten Roope ja hänen suurin haastajansa, Kroistos Pennonen. Myös Sudenpennut ovat yksi suurimpia seuroja Ankkalinnassa, ja heidän haastajansa, Peukaloiset, jotka joutuvat aina nuolemaan (lähes aina nyt ainakin) näppejään. Aku on kuulunut nuorempana Peukaloisiin. Naisyhdistykseen kuuluvat kylän ”parhaat” naiset, kuten Iines ja hänen paras ystävänsä, Klaara Kotko. Kelmien kerho on puolestaan kylän kelmien yhdistys, jossa mietitään taktiikka, miten vaikka Roopen rahat saataisiin tai korukauppa ryöstettäisiin. Ankkalinnassa pidetään useasti monia kilpailuja ja julhlia, esimerkiksi Ankkalinnan vuosien aikana on järjestelty Jalkapallon EM ja MM-kisoja ja Ankkaviisuja.

Puolestaan tavat Ankkalinnalaisilla on lähes samat kuin meillä. Ankat (yleensä ottaen asukkaat) tervehtivät toisiaan aivan samoilla tavoilla kuin mekin. Kättely, kumartaminen ja niiaus ovat Ankkalinnalaisten suosituimmat tervehdystavat, mutta myös on nähty mm. Poskipusuja ja muuta sellaista. Yleensä ottaen Ankkalinnalaisten tavat ovat lähes samantapaisia kuin meillä, kaupungissa on tutut ruokailutavat, jotkut syövät hienosti meidänkin ruokavälineillä, jotkut eräät puolestaan syövät kuin siat, aivan kuten meilläkin : ) Elämäntavat ankoilla ovat nekin samoja kuin meillä, he syövät ja nukkuvat, aivan kuten mekin. Tietenkin tavat voivat olla erilaisia, se riippuu osakseen myös piirtäjän maan tavoista. Joillekkin herttuoille annetaan poskisuukkoja ja miljardööreille kumarretaan arvostuksen merkiksi.

Ruokailu on ankkalinnalaisille ehdoton, kuten meille – ilman ruokaa ei olisi elämää. Ankkalinnassa on monia eri ruokalajeja, on samoja kuin meilläkin, mutta on myös uusia tuttavuuksia. Ankkalinnassa on paljon ns. ”roskaruokaa”, mutta myös terveellinen ruoka on tärkeää Ankkalinnassa. Kiitospäivääkin vietetään Ankkalinnassa ja Ankkalinnan ruokailu on lähes samanlaista, kuin Amerikoissa, jossa Ankkalinnan sanotaan sijaitsevan. Ankkalinnassa sijaitsee myös useita ravintoloita, jossa yleisemmin tarjontaan Gourmet-ruokaa (erittäin hyvää). Monille ravintolat ovat mieluisia ruokailupaikkoja, mutta joille nakkikioskikin on verran mainio paikka syödä makkaraa ja muuta grilliruokaa.

Ihmisillä ja ankoilla on sama käsitys taiteesta. Taide on Ankkalinnassa erittäin monipuolista ja suosittua kulttuuria. Ankkalinnan taide on yleensä muitten taideteosten Ankkaversioita, kuten Leonardo Da Vincin Monalisa, joista on tehty useita Ankkaversioita. Myös suosittu ”kopio” on Huuto. Kuitenkin Ankat tekevät myös omia teoksiaan, mutta huonolla menestyksellä. Ankkalinnassa on myös monia patsaita, kuten Julle Ankanpään patsas. Taidekin on siis erittäin tärkeä kulttuurinosa Ankkalinnassa. Akulla on itsekin taideuraa allansa, muttei niinkään loistavalla tuloksella. Hänen teoksensa on joutunut näyttelyihin vaan väärinkäsityksestä tai näyttelynesittelijän muistinmenetyksestä. Puolestaan Akun serkun, Hannun, töistä pidetään useammin, koska hänellä on hyvä onni tehdä töitä, mitä nyt koskaan tekeekään. Ankkalinnassa esiintyy myös monia taiteilijoita, jonka teokset ovat uskomattomia.

Maailmalla musiikki voi olla jopa erittäin tärkeää, eikä sen tärkeyttä voi kieltää myös Ankkalinnassakaan. Musiikki Ankkalinnassa on melko samanlaista kuin meilläkin. Nuoret kuuntelevat Hiphoppia, räppiä, heviä, rockia ja poppia ja mitä nyt mölytoosasta tuleekaan, mutta vanhemman luokan ankoille eivät nämä musiikkilajit oikein ole mieluisat (kuten ymmärtää saattaa), vaan heille mieluisaan on kuunnella kaiken maailman iskelmiä ja humppia. Musiikissakin on useita nimiväännöksiä oikeiden laulajista nimistä, kuten Anssi Pyry (Antti Tuisku), Laardi (Loordi), Jessika Simpsuli (Jessica Simpson), Janne Sipuli (Jean Sibelius), Iso-G/Mini-B (Pikku G), Baby Giga (Lad Gaga) ja useita muita (tästä kerron sitten myöhemmässä aiheessa). Ankkalinnassa järjestetään myös Ankkaviisut, jonka on voittanut mm. Loordia matkiva hirviöbändi laulullaan Hard Rock Halituhei. Ankkaviisuihin osallistuu yleensä naapurikaupungit, kuten Hanhivaara ja Sorsakylä. Ankkaviisut ovat meillä Euroviisut, jotka nekin ovat erittäin suosittuja ympäri maailman. Ja Roopen lempimusiikki on hänen vanhoilta ajoiltaan, kun hän vielä oli Klondikessa kaivamassa kultaa, Kullankaivajien laulu on hänen yksi lempilauluistaan, ja hänen musiikkimakuunsa sopii myös rahan kahiseva ääni ja kilinä, ja kaikki laulut, jossa edes mainitaan jotain mammonasta. Puolestaan Iineksen hoidokit, Tiinu, Leenu ja Liinu, kuuntelevat massa-artisteja, kuten Aprilli Lasagnea ja Lady Gigaa. Aku ja veljenpojat kuuntelevat lähes kaikkea, jota korvaan kantautuu. Yleensä lapset tahtovat suosikkinsa keikoille, ja joskus tekevät mitä vaan, että sinne pääsisivät. Myös Akulla on hyvää laulukorvaa. Aku hän osallistuu laulukilpailuihin (kuten muihinkin kilpailuihin) lähes aina, kun on mahdollista. Muttei niinkään hyvällä tuloksella. Tulosta pahentaa hänen ”rakas” serkkunsa Hannu Hanhi, jolla on loistava onni. Akua ei niinkään onni potki.

Urheilu on ihmisen keholle ruokaa, se vahvistaa ihmistä tulevaisuuteen ajateltuna, eikä ankoillekaan tämä asia muutu. Urheilu on mahdollisesti Ankkalinnan suosituin (tai ainakin erään ankan) kulttuurinosa. Ankkalinnan urheilu on erittäin monipuolista, Ankkalinnassa pelataan jääkiekkoa, koripalloa, jalkapalloa, eli kaikkea Golfin ja vapaapainin väliltä. Ankkalinnan kuuluisempiin jääkiekko-seuroihin kuuluvat Mahtiankat, Lämärit ja naiskiekkoa pelaaja Ankkulit, joka on Roope Sedän omistama joukkue. Lämärit ovat Ankkalinnan tunnetuin seura, jonka paras tavoitus on Julle Ankapään turnauksen hopeasija. Ankkalinnalla on myös oma jääkiekkomaajoukkue, joka pelaa usein MM-kisoissa ja on pelannut mm. Suomeakin vastaan. Nykyään kuitenkin jalkapallo on Ankkalinnassa se suosituin ja vahvin urheilulaji. Tunnettuja Jalkapalloseuroja ovat mm. APS (Ankkalinnan palloseura), Pennerton, FC Ankkalinna, RA:n (Roope Ankan) Riihikuivat ja Ankkernal (muunnettu Englantilais-seurasta nimeltä Arsenal). Akun lempiseuroina tunnetaan Ankkalinnan palloseura (APS) sekä myöskin FC Ankkalinna (Football Club Ankkalinna). FC Ankkalinna pelaa Puna-keltaisissa vermeissä, jotka ovat myös Akun päällä, kun joukkueella on peli. Ankkalinnan seurat pelaavat useassa Cupissa, joista yksi suurimpia on Pyrstösulka-cup. Ankkalinna pelaa useasti pelejä tuttua vastustajaa, Hanhivaaraa, vastaan, mutta joskus vastaan tulee myös toinen naapurikaupunki, Sorsakylä. Myös Golf ja koripallo ovat suuressa roolissa Ankkalinnan urheilussa. Mikki pelaa useasti Golffia koiransa Pluton kanssa, ainakin Silly Simphony- pienelokuvasarjassa. Myös yleisurheilu on Ankkalinnalaisille erittäin tärkeää. Tärkeimpiä yleisurheilulajeja ovat Keihäänheitto, jonka sankarina tunnetaan Eemu Selaani, sekä myös juoksulajit, jota mm. Akukin on harrastanut. Ankkalinnan urheilijoiden nimet ovat suuremmaksi osaksi niin ikään nimiväännöksiä. Näistä tunnetuimpia ovat Eemu Selaani (Teemu Selänne), ja tämän niminen urheilija urheilee niin Jääkiekossa kuin myös Keihäänheitossa. Myös kuuluisia on nyrkkeilijä Juhamatti Ali (Muhammad Ali) ja Sami Hyypiö (Jalkapalloilija Sami Hyypiä). Mutta suosituimpia lajeja on myös penkkiurheilu, jota harrastaa mm. Aku, omalla sohvallaan.

Teatteri on meillä kotomaassammekin ajan täyttävä viihde, ja niin on myös Ankkalinnassa. Teatteri Ankkalinnassa on myös niin ikään monipuolista, jotkut ovat kiinnostuneet enemmän Oopperasta, jotkut näytelmistä. Suosituin Oopperalaulaja Ankkalinnassa on Marita Kattila (Karita Mattila). Oopperan suurimpiin faneihin kuuluu Iines, mutta hänen parinsa eivät ole järin moksiskaan oopperasta. Näytelmiä on esitetty Ankkalinnassa erittäin monia, muun muassa Nummisuutarit. Teatteriin menoon kuuluvat myös erittäin hieno pukeutuminen, mikä ei ole Akun mieliasia. Yleensä Iines joutuu auttamaan Akua vermeiden kanssa.

Eikä kaikki ole vielä kerrottuina. Ankkalinnaan kuuluvat myös elokuvat, ohjelmat, arkkitehtuuri ja kirjallisuus. Yleensä Ankkalinnan televisiosta tulee länkkäreitä ja draamasarjoja, joita veljenpojat fanittavat. Kuitenkin useinten Ankkalinnan töllöstä tulee mainoksia, jossa mainostetaan, mitä nyt koskaan mainostetaankaan, Kroistoksen yhtiötä tai Ankkayhtymää. Myös telkkarista tulee useita nimiväännettyjä ohjelmia, kuten Salatut elimet, Rumat ja pelkurit ym. Yleisimmät kanavat Ankkatelkkarissa ovat Kroistoksen omistama yhtiö ja Roopen omistama Ankkayhtymä. Ankkalinnassa arkkitehtuuri on erittäin suosittua, aina Ankkalinnaan rakennetaan jotain ja kaupunki on jo täynnä korkeita rakennuksia ja satamia. Ankkalinnan kirjallisuus on myös laajaa, kuten meilläkin. Ankat lukevat sarjakuvia, tiedekirjoja, satuja ja tarinoita ja joskus sanomalehtiä, kuten Uutis-Ankka, Iltapulu ja Päivän Pamaus. Iines kirjoittaa useasti (ainakin Van Hornin) tarinoissa päiväkirjaa. Veljenpojat lukevat Harri Pottaa ja muita jännärikirjoja, ja Tiinun, Liinun ja Leenun mieleen ovat tusinat Hevoslehdet, kuten Heppahullu. Roope lukee yleisemmin pörssisanomia, kuten arvata saattaa. Akun mieleen ovat kaikki oppaat (Kasvimaaoppaat) ja sanomalehdet.

Meillä Suomessa juhlitaan välillä riehakkaasti, jopa liiankin, muttei ankatkaan juhlissaan järin tylsisty. Myös Ankkalinnassa juhlitaan, kuten (yllätys, yllätys) meilläkin. Juhlituimpiin juhliin kuuluvat syntymäpäivät, uusi vuosi, joulu, Pääsiäinen, halloween ja Aprillipäivä, jos sitä juhlapäiväksi voidaan sanoa. Eli Ankkalinnassa juhlitaan kaikenmaailman ”kissanristiäisiä.” Syntymäpäivinä ostetaan lahjoja, ja mennään sankarin luokse, uutena vuotena pamautellaan koko rahan edestä ilotulitteita/raketteja, Jouluna kaikille tuttu Joulupukki tulee perheen tupaan, joskus savupiipusta, joskus samaan Suomalaiseen tapaan aivan vaan ovesta. Pääsiäisenä Ankkalinnassa Suklaamunia jakelee suuri pääsiäispupu, joka on usein paljastunut Akuksi. Halloween ja Aprillipäivä on Akulle ja veljenpojille kepposten päivä, mutta joskus kepposet menevät liiankin pitkälle. Myös kaupungin perustajalle, Julle Ankapäälle, pidetään juhlia, kuten hänen syntymäpäiviään Ankkalinnassa vietetään paraatin kera. Suomessa vietettävä keskikesän juhla, juhannus, ei kuulu Ankkalinnalaisten useaan päiväjärjestykseen, jos Kari Korhonen ei ole asialla. Puolestaan joskus Ankkalinnassa juhlitaan samantapaista juhlaa.

Ilman kulkuvälineitä olisi vähän vaikeaa matkustaa Ankkalinnassakin. Autot ovat lähellä ankkojen sydäntä. Aku ajelee rakkaallaan Bantan313:_sellaan, joka on erittäin hajoamisherkkä. Ja öisin, kun Taikaviitta tarvitaan, on rekkari vaihtunut 313:_sesta pelkkään X:ään. Roopella on moni tusina erilaisia limusiineja, jota yleisemmin rahasäiliön hovimestari, Juuso, ajaa pitkin Ankkalinnaa, minne sitten hänen majesteettinsa haluaakaan. Mummolla on vanha sininen auto, Iines ajelee yleensä vaaleanpunaisella, yleensä avoautolla. Hannulla on tuhansia autoja, mitä hän nyt koskaan kissanristiäisten arvonnoista sitten voittaakaan. Hänen tunnetuin kaaransa on vihreä avoauto. Ja Hessun autoa ei autoksi voisi kutsua, pikemminkin ’romuksi.’ Hänen autonsa on aina rikki. Mikillä ja Minnillä on useita eri autoja eri sarjoissa. Muttei autot ole ainoa, jolla nämä räpyläjalat kulkevat, he nimittäin kulkevat räpylöillään (= kävelevät), mutta myös Ankkalinnassa on meidän arjen kulkuvälineitä, kuten junat, metrot, lentokoneet ja pyörät ja vielä moni muukin kulkemistapa, kuten ratsastus. Eli Ankkalinnassa ei tarvitse pelätä ja miettiä, että miten mennä kohteesta A kohteeseen B.

Ankkalinna on hämäävä nimi, sillä oikeastaan Ankkalinnassa ei asu kuin tusina ankkoja. Kaupunki täyttyy koirista, hiiristä ja kissoista, muttei niinkään ankoista. Akun suku on jopa joissain sarjoissa se ainoa ryhmä ankkoja koko Ankkalinnassa. Yleisimmin asukkaat ovat koiria, joilla on musta kuono.

Ankkalinnalla ei ole todettua kansallispukua, mutta juhlantajuiset Ankkalinnalaiset pukeutuvat kaupungin perustajan, Julle Ankanpään, vaatteisiin. Ankkalinnan miesten muotiin kuuluvat nilkkaimet. Ankkalinnassa on myös useasti muotivillityksiä, kuten vaaleanpunainen nuttu, roskakori päässä ja sen sellaista. Loppujen lopuksi Ankkalinnassa pukeudutaan lähes samallaisiin kuteisiin.

Meillä monella täälläkin päin on keräily suosittua. Jotkut keräilevät postimerkkejä, jotkut Ankkajulkaisuja, eikä tämäkään järin muutu Ankkalinnassa. Keräily on myös Ankkalinnassa suosittua. Roope keräilee kaikkea, josta voisi saada rahaa, kuten timantteja, kultahippuja ja tietenkin vaan sitä rahaa, mitä häneltä jo tarpeeksi löytyy. Suurimpia keräilijöitä ovat Veljenpojat, jotka keräilevät montaa eri asiaa. Heille tärkein keräilykohde on Sudenpentu-mitalit, joita heiltä löytyy moni tusina. Mutta myös pojat keräilevät postikortteja kaikista Hupu, Lupu tai Tupu-alkuisista paikoista. Myös poikien keräily menee joskus turhaksi, sillä pojat ovat keräilleet jopa tulitikkuja. Aku ei ole keräilystä moksiskaan. Aku on keräile varsinaisesti mitään, mutta Akun suurin keräilynkohde on hänen lempi jalkapallo-seuransa, eli FC Ankkalinnan, fanituotteet, kuten paidat, liput ja nimikirjoitukset. Puolestaan Tiinu, Leenu ja Liinu keräilevät kaikkea, mistä tykkäävät, kuten hevoslehtiä ja mielijulkkistensa nimikirjoituksia. Iineskään ei varsinaisesti ole mikään suuri keräilijä. Hannulle keräily ei ehkä tarkoita samaa kuin muille, sillä hän saa tietenkin keräillä, mitä haluaa onnensa takia. Hannun eteen kadulla tulee aina lompakko, ja vastapäätä on etsintäkeskus ja sieltä hän saa kahisevaa paljon. Hannu keräilee siis onnea sekä myöskin autoja, minkä hän saa onnellaan.

Keksintöjä tehdään myös useasti Ankkalinnassa. Ankkalinnan suurimmat keksijät ovat Tohtori Staattinen ja se kuuluisampi, Pelle Peloton. Nämä herrat ovat kovia poikia keksimään mitä ihmeellisimpiä keksintöjä, kuten mietintämyssyä. Ankkalinnassa pidetään useasti keksintökilpailuja, jonka taistelu näiden herrojen takia on kutkuttavan jännittävää. Kuitenkin joskus keksintö epäonnistuu, ja siitä voi seurata vaikka minkä luokan ongelmia koko Ankkalinnalle. Pellen keksintöjen suuri ihailija on Taikaviitta alias Aku, sillä Pelle valmistaa hänelle varusteita. Myös Pellen parhaimpiin keksintöihin kuuluu useat Aikakoneet, mutta vain niistä harva toimii, kuten pitää. Kuitenkaan kaikki Ankkalinnan keksijöiden keksinnöt eivät ole mitään Superteoksia, vaan jotkut ovat tehty todella hauskaksi, kuten vartioiva ovimatto ym.

Ankkalinnassa on siis erittäin laaja ja monipuolinen kulttuuri, kuten myös meilläkin. Kukaan ei voisi sanoa, että Ankkalinna olisi enää kovinkaan tylsä paikka. Yleistarjonta Ankkalinnassa on myös laajaa, nähtävää on, tekemistä on ja paljon muuta mukavaa.

*Vieläkin korjauksia ja muutoksia tulossa : )

Aku Vankkis
Seuraa 
Liittynyt9.7.2008

Voit toki osallistua yksilökilpailuun pelkästään, jos kerran toimit jonikuusysin ja Veli Huilun talleissa varakirjoittajana sitten kun he sellaista tarvitsevat (ainakin tällaisesta oli puhe tallitopassa). Kilpaileminen ei eiis edellytä talliin kuulumista.

Vierailija

Ankkalinnan kulttuuri

Ankkalinnan kulttuuri on hyvin laaja, ja kulttuuri on melko samanlaista kuin oikeassa elämässä. Ankkalinnan kulttuuriin kuuluu samat tavat/asiat kuin meilläkin, kuten tervehdykset, elämäntavat ynnä muut sellaiset. Ankkalinnan kulttuuri saattaa vaihdella käsikirjoittajien (tai piirtäjien) mukaan, koska kaikki tekijät ei ole samasta maasta.

Musiikki

Vanhat henkilöt kuuntelee humppaa ja nuoret taas poppia. Nuoret poika -henkilöt kuuntelevat metallia tai rokkia. Ankanpojat ovat muunmuassa fanittaneet Teräspekonia, joka oli jonkin sorkit metallia. Tytöt kuuntelevat enimmäkseen poppia ja massajulkkiksia (kuten Lady Gagan tapaisia). Naiset kuuntelee myös poppia ja massajulkkiksia ja ennen kaikkea, komeita laulajia. Vanhat hahmot ei ymmärrä "nuorten musiikista", esim. hiphopista mitään, vaan vanhukset kuuntelee humpan tapaista musiikkia. Eniten musiikkia näkee Ankkalinnassa kaikenmaailman musiikki ohjelmissa tai yksinkertaisesti hahmot kuuntelevat radioita. On järjestetty myös Ankkaviisut. Ooppera on ehkä harvinaisin musiikkilaji Ankkalinnassa, usein naishahmot raahavat miehet mukaansa katsomaan oopperaa joskus jopa kiristämällä. Naiset kuuntelevat klassista, ja miehet taas vähän mitä sattuu - joskus poppia joskus rokkia. Akulla on ollut myös oma bändi.

Telkkari, elokuvat ja näytelmät

Lapsille, aikuisille, miehille ja naisille on omat televisio-ohjelmat. Lapset seuraavat länkkäriohjelmia ynnä muita kevyttä jännitystä sisältäviä ohjelmia. Tupu, Hupu ja Lupu suosivat joskus kauhuelokuvia, tytöt taas päinvastoin katselevat joskus jopa romanttisia hömppäohjelmia. Monet vanhemmat katsovat lastenkasvatusohjelmia, jotta saisi lapsiin jotain kuria. Kun vanhemmat katsovat näitä ohjelmia, on lapset jo nukkumassa. Miehet katsovat telkkaria ehkä hiukan enemmän kuin naishahmot. Tosin mieshahmot katsovat yleensä urheilua, eniten jalkapalloa. Naiset katsovat romantiikka ohjelmia, draama- ja saippuaohjelmia. Naishahmot eivät voi sietää jos heidän poikaystävät katsovat jalkapalloa tai muuta urheilua. Mainoksia on ohjelmien välissä, ja mainokset omistaa yleensä Roope Ankka ja Kroisos Pennonen. Televisiossa on myös kanavia, ja niistä tunnetuimmat on Ankka-tv (jonka omistaa Roope) ja Pennos-tv (jonka omistaa Pennonen). Joskus Aku ja Touho ovat mainoksissa kuvaajina.

Naishahmot raahaavat miehet katsomaan näytelmiä ja teatteriesityksiä, kun mieshahmot haluavat elokuviin. Ja jos elokuviin mennään, nainen saa päättää mitä katsotaan, ja elokuva on tietysti jokin romantiikkaan liittyvä. Teattereihin yms. mennään hienoissa vaatteissa ja elokuviinkiin. Elokuviin ei tarvitse pukeutua yhtä hienosti kuin esim. teatteriin. Elokuviin mennään myös treffeille, ja ne ovatkin hyviä paikkoja treffeille.

Taide

Ankkalinnassa on taidegallerioita, josta löytyy kuuluisa Mona Ankka, jolla on eri tarinoissa eri nimi. Roope Ankalla on myös oma taidegalleria, ja kukas muu niitä patsaita yms. tuo sinne kuin Aku Ankka. Eräässä Don Rosan tarinassa Roopella oli taidegalleria, jossa oli Carl Barksin öljyvärimaalauksia, joista yksi oli Roopen suosikkitaulu (suosikki taiteilijaltaan). Monet hahmot ovat harrastaneet maalausta tai patsaiden veistelyjä, huonoin tuloksin. Usein talojen seinillä roikkuu sukulaisten kuvia. On myös erikoisia tauluja nähty, Roopen rahasäiliön seinällä on aina rahoista kuvia. Ankkalinnan tunnetuin patsas on ehdottomasti Ankkalinnan perustajan patsas, nimittäin Julle Ankanpään patsas. Naishahmot on yleensä niitä, jotka tietää taiteesta enemmän. Ankkallismuseossa on usein esillä hyvin arvokkaita tauluja ja muita taideteoksia. Taidekilpailut, esim. maalauskilpailut, ei ole mitään harvinaisuuksia Ankkalinnassa.

Ruoka

Ankkalinnassa on monia eri ruokalajeja, Ankan perheen pääruoka on kuitenkin yleensä pavut. Naiset ovat tunnetusti parempia kokkaajia kuin miehet ja siksi kutsuvat miehet syömään tekemiään ruokia. Jouluruuat on samanlaiset kuin oikeassa elämässä, kinkku, erilaiset laatikot ynnä muut sellaiset. Juhlapyhinä syödään kuitenkin useimmin kalkkunaa. Julle Ankan pään patsaassa Julle pitelee maissintähkää käsissään. Ankkalinnan ruokakulttuuri on amerikkalaista. Ankkalinnassa on nähty hyvin useaan otteeseen jäätelökojuja ja nakkikioskeja, mutta ravintoloitakin on (suurin osa on Roope Ankan ja Kroisos Pennosen omistuksessa), mm. Kultainen hanhi.

Kirjallisuus

Ankkalinnan hahmot kirjoittaa yllättävän paljon. Iines Ankka päiväkirjaansa ja Hessu Hopokin on innokas kirjailija; hän kirjoittaa keskiviikoksi tarinan ja lukee sen Mikki Hiirelle. Naishahmot lukevat draamaa ja mieshahmot taasen kauhua. Aku Ankka lukee hyvin harvoin kirjoja, mutta joskus häneen iskee "lukukärpänen" ja alkaa lukemaan kirjoja hullunlailla. On olemassa myös hiukan erilaisempia hahmoja jotka lukee joskus jopa outoja kirjoja. Roope Ankka lukee rahoista kertovia kirjoja tai sitten jotain talouskirjoja. Sanomalehdet on kuitenkin niitä, joita luetaan kaikkein eniten. Roope omistaa suurimman osan lehdistä. Ankkalinnan tunnetuimmat sanomalehdet on Ilta-Pulu ja Päivän Pamaus. Eri tarinoissa on erilaisia nimiä sanomalehdille, on ollut olemassa myös Ankkalinnan sanomat yms.

Vierailija

Ankkalinnan kulttuuri

Maailmassa ei voi olla paikkaa, jossa ei ole mitään kulttuuria, koska vaikkei olisi, kulttuuri muokkautuisi itsestään ja yrittämättä. Tai kyllä maailmassa kulttuuriton paikka voi olla, mutta siellä ei voisi olla yhtään asukkaita. Siis myös Ankkalinnassa on kulttuuri, joka muistuttaa aika paljon omaa kulttuuriamme. Toki myös kulttuuri Ankkalinnassa vaihtelee vähän piirtäjien oman kotimaan kulttuurin perusteella.

Musiikki-kulttuuri

Suurimman osan nimet ankkalinnalaisista muusikoista on otettu joltain oikealta artistilta. esim. Melvis Pressula = Elvis Presley(siitä enemmän toisessa osakilpailussa). Ankkalinnan musiikki on muun oikean maan tavoin hyvin sekalaista aina hiphopista Heviin. Musiikkia kuunnellaan normallisti radiosta usein kesäisin pihapuun alla varjossa, kun aurinko porottaa. Ankkalinnassa järjestetään joskus myös konsertteja, joihin monet haluaisivat. Todella monessa Giorgio Cavazzannon piirtämässä tarinassa Aku on viemässä Iinestä oopperaan, jossa oopperalaulajat kirkuvat sydämensä kyllyydestä. Liput maksavat oopperaan usein aika paljon. Siksi Aku joutuukin raataa sen eteen. Konsertit järjestetään isoissa konserttisaleissa, tai joskus pienemmillä areenoilla. Myös ankkalinnalasten ikä vaikuttaa siihen, mitä musiikkia he kuuntelevat. Mitä nuorempi, sitä nopeampi musiikki. Myös nuorempien hahmojen lempiartistit ovat nuorempia tähtiä, sekä vanhempien hahmojen idolit ovat usein vanhempia laulajia.

TV/ohjelma/elokuva-kulttuuri

Ankkalinnan televisiosta tulee usein jotain visailuohjelmia, jossa kysytään erilaisia mahdottomia ja mahdollisia kysymyksiä. Todella usein joko Aku Ankka tai Hannu Hanhi joutuu/pääsee osallistuaan tietokilpailuun. Joissain esim. PAM:in tarinoissa televisiosta tulee myöhään iltaisin hyytävää kauhua, jota tupu, hupu, lupu ja Aku katsovat. Usein Touho on myös mukana jännittämässä sohvalla. Monissa ankkalinnalaisissa ohjelmissa on jotkut koomikot, jotka vitsailevat ja ovat olemukseltaan hauskoja. Hyvin usein Aku joutuu olemaan ankanpojille ilkeä, ja häätämään heidät sänkyyn kesken jännän länkkärirainan, jossa intiaanit taistelevat länkkäreitä vastaan. Taskarin teemanumerossa Sohvaperuna, oli monia monia erilaaisia sarjoja. Mouse oli lääkärisarja, ja Isoveli oli Tosi-TV sarja. Ankkalinnan TV:stä tulee kaikkea muutakin, kuten erilaisia draama-sarjoja. Todella useasti televisiosta tulee mainoksia myös Ankkalinnassa. Ja taas kerran Roope Ankka ja Kroisos Pennonen kilpailevat, kumman kanava kerää enemmän katsojia. Usein tulos on tasainen. Yleensä Ankka TV:n mainoksista vastaavat Touho ja Aku.

Ruokakulttuuri

Myös Ankkalinnassakin on sekä hienoja viiden tähden ravintoloja, että halpoja purilaisbaareja. Parhaat ruoat kaikkien ankkalinnalaisten mielestä tekee Mummo Ankka, joka leipoo isoja kakkuja sekä piiraita ja lättyjä. Suurimmat syömärit Ankkalinnassa ovat Hansu Hanhi ja Aku Ankka. He ovatkin läheistä sukua mummolle. Suurimman osan Ankkalinnan ravintoloista omistaa Roope Ankka tai Kroisos Pennonen. He usein kilpailevatkin siitä, kumman ravintola on hienompi ja kumman ruoka on parempaa ja laadukkaampaa. Roope turvautuukin usein Mummo Ankan ruokaan viiden tähden ammattikokkien sijaan. Jouluisin ruokaa on luultavasti tarjolla Ankkalinnassa eniten. Silloin kaupat täyttyvät erilaisista jouluherkuista, kuten joulukinkuista ja kalkkunista. Usein Aku ja pojat joutuvat kuitenkin tavallisesti syömään purkkipapuja Akun nälkäpalkkatyön ansiosta. Maissi on tärkeä ruoka Ankkalinnassa, koska Julle Ankanpää pitää käsissään maissintähkiä Julle Ankanpään patsaassa. Kuten jo sanoin, Ankkalinnassa on paljon halpoja purilaisbaareja ja nakkisämpylöitä. Ne ovatkin tuttuja paikkoja esim. Akulle ja pojille.

Näytelmä-kulttuuri

Ankkalinnalaisia näytelmiä nähdään usein ankkalinnalaisissa kouluissa. Aku on ainakin pienenä joutunut Romeo ja Julia näytelmään Karon kanssa. Usein oopperaan liittyy Ankkalinnassakin myös pieni näytelmä, joka etenee laulujen ja musiikin avulla loppuun saakka. Tupu, Hupu ja Lupu pitävät myös joskus esitelmiä luokan edessä. Esitelmän aihe vaihtelee aika paljon.

Kirja- ja lehti-kultuuri

Ankkalinnan sanomalehtiä luetaan luultavasti eniten Ankkalinnassa. Ilta-pulu, Uutis-Ankka ja Päivän Pamaus kuuluvat niihin. Ankkalinnassa on myös erilaisia urheilulehtiä, joista esim. Aku etsi kerran hyviä pelaajia joukkueeseensa. Monet ankkalinnalaiset naiset kuten Iines Ankka kirjoittavat päiväkirjaa, jota ainakin Iines varjelee todella paljon, eikä halua kenenkään muun lukevan sitä. Myös Hessu kirjoittelee tarinoita aina keskiviikkoisin, jolloin hän lukee niitä myös ystävällensä Mikki Hiirelle.

Urheilukulttuuri

Urheilu on ankkalinnalaisille erittäin tärkeää. Varsinkin penkkiurheilijoita Ankkalinnassa on ainakin tuhansia. Tunnetuin penkkiurheilija on varmasti Aku Ankka. Etenkin jalkapallo on ankkalinnalaisille pakkomielle. FC Ankkalinna - Hanhivaara on klassikko-ottelu, jota ankkalinnalaiset odottavat aina, kuin kuuta nousevaa. FC Ankkalinnan pelipaitojen värit ovat aina puna- kelta- raidallinen. Hanhivaaran väri on usein sininen. Jalkapallo tarinoita on useiten Aku Ankka-lehdessä, sekä aku Ankan taskukirjassa aina joka toinen kesä, kun pelataan jalkapallon mm- tai em-kisat. Ankkalinnalaisten jalkapalloilijoidenkin nimet on muokattu oikeiden jalkapalloilijoden nimistä. Esimerkiksi Jari Litmanen on Jiri Liimatainen ja Sami Hyypiä on Rami Hyypiö. Ankkalinnassa toimii monia monia jalkapallojoukkueita, joista yksi on Ylävirran yritys. Ylävirran yrityksessä palaavat Mortti ja Vertti ystävineen.Muita seuroja ovat Ankkalinnan Palloseura sekä RAPS (Roope Ankan PalloSeura). Ankkalinna on myös ollut mukana olympiakisoissa esimerkiksi Pekingissä kesällä vuonna 2008. Jalkapallo on ylivoimaisesti yleisin urheilulaji Ankkalinnassa, mutta harrastetaan siellä esimerkiksi jääkiekkoa ja koripalloa, mutta paljon vähemmän.

Taide-kulttuuri

Ankkalinnan taiteilijoiden nimet ovat myös muokattu oikeiden taiteilijoiden nimistä. Myös jotkut taideteokset ovat otettu oikeista teoksista. Esim. Mona Lisa on Ankkalinnassa Mona Ankka tai jotain sinne päin. Ankkalinnassa on ankallisgalleria niminen museo, joka sisältää toinen toistaan oudompia sekä "taiteellisempia" teoksia. Ankkalinnan yksi suurimpia taideteoksia on varmasti Julle Ankanpään patsas, joka seisoo Ankkalinnan keskusaukiolla. Roope Ankan rahasäiliössäkin on taidetta. Nimittäin Rahasäiliön seinillä on tauluja, joissa usein on rahan tai öljynporauslautan kuva. Monesti Roopella on ollut myös Midaan patsas. Myös Akulla ja muilla hahmoilla on jotakin tauluja seinillä.

Juhla-kulttuuri

Ankkalinnan juhlat vaikuttavat myös Ankkalinnan kultuuriin. Ankkalinnalaiset osaavat tehdä arjesta juhlaa. He juhlivat normaalien juhlien, kuten joulun ja pääsiäisen lisäksi muun muassa Ankkalinnan padon juhlapäivää. Halloweenina monet lapset lähtevät karkki ja keppos-kierrokselle ja silloin on muutenkin kauhun aikaa. Pääsiäisenä etsitään pääsiäispupun piilottamia suklaamunia. Uutena vuotena räjäytellään raketteja ilmaan. Raketteja on erivärisiä, ja usein jakso loppuu siihen, että taivaalle jää raketti, joka muodostaa seuraavan vuosiluvun esim. 2011. Jouluna taas Joulupukki kiertää Ankkalinnassa ja koko muussa maailmassa. Usein jouluisin kaikki ovat toistensa kanssa ystäviä Ankkalinnassa.

Kulkuväline-kulttuuri

Yllättäen myös kulkuvälineistä vastaa pääosin Ankkalinnassa Kroisos Pennosen ja Roope Ankan tehtaat. He yrittävät tehdä aina vaan hienompia ja hienompia urheilu- ja tila-autoja. Yhdessäkin jaksossa pormestari sanoi Kroisosille ja Roopelle, että linja-autojapitäisi tehdä enemmän. Niinpä he laittoivat busseihin suihkuja ja elokuvateattereja. Lopuksi bussiin mahtuikin vain yksi henkilö. Monet hahmot kilpailevat siitä, kenen auto on hienoin ja kulkee kovimpaa. Aku Ankan auto on 313, joka on American Bantam. Rikkaammat hahmot ajavat rikkaammin limusiineillä, ja köyhemmät vähän köyhemmin. Ankkalinnassa on joskus myös järjestetty autonäyttelyitä.

Arkkitehtuuri-kulttuuri

Ankkalinnassakin on paljon erilaisia hienoja rakennuksia. Myös rakennuksista vastaavat Ankkalinnassa pääosin Roope Ankka ja Kroisos Pennonen. Usein Roopen arkkitehtuurista vastaa professori Taavi Ankka. Ankkalinnan arkkitehtuurin parhaimpia näytteitä ovat luultavasti miljardööriklubi ja tukkimiehen tavaratalo.

Keksintö-kulttuuri

Ankkalinna on erittäin rikas kaupunki keksintöjen suhteen, koska Ankkalinnassa asuukin Pelle Peloton. Pelle keksii kaikennäköisiä härveleitä, joista ei itsekään tiedä, miten ne toimivat.

Keräily-kulttuuri

Ankkalinnassakin keräillään kaikennäköistä roinaa, yleensä kirpputorilta. Eniten Ankkalinnassa keräillään postimerkkejä. Postimerkeistä ja niiden arvokkuudesta on kiinnostunut kukapa muukaan kuin Roope. Yksi arvokkaimmista postimrkeistä on nurinkurin Jenny, joka on lentokone ylösalaisin. Myös ainakin Roope keräilee eri paikoista ja maista kotoisin olevia rahoja ja kolikoita. Joskus hän lähteekin Aku ja poikien kanssa kauaskin etsimään harvinaisia rahoja.

Vaate-kulttuuri

Ankkalinnassa käytetään paljon erilaisia vaatteita, jotka ovat muodissa. Myös vaateruksessa rikkaammat pukeutuvat rikkaammin ja köyhemmät köyhemmin. Rikkailla saattaa olla silinteri ja kävelykeppi sekä nilkkaimet. Köyhempien vaatteet ovat ehkä vähän rikkinäisiä ja likaisia. Miehet pukeutuvat Ankkalinnassa rennommin, kuin naiset, jotka laittavat itsensä usein viimeisen päälle.Naisista vain yksi ei välitä niin paljon siisteydestä ja muodista. Tämä on Mummo Ankka, joka ei maatilalla edes ehtisi pitää huolta muodikkuudestaan. Tutuin puku on luultavasti Akulla tai Mikillä. Akulla on tuttu merimiespuku sekä lakki. Mikin vaatteet vaihtelevat vähän enemmän. Perinteinen Mikki pitää päällään punaisia shortseja ja keltaisia kenkiä. Toinen Mikki Hiiren puku mahdollisuus on valkoinen kauluspaita, vihreä lierihattu sekä punaiset housut. Monella Ankkalinnassa asuvalla hahmolla on aina valkoiset hanskat kädessä. Supersankareiden puvut ovat ihan omaa luokkaansa. Ne saattavat olla erittäin outoja. Ja ovathan ne.

Ankkalinnalaisia kerhoja

Ankkalinnassa on kaiken tämän lisäksi monia erilaisia kerhoja ja järjestöjä, joissa ankkalinnalaiset käyvät. Sudenpennut on luontoa rakastava pojille suunattu järjestö. Peukaloiset muistuttavat vähän sudenpentuja, mutta se on suunnattu tytöille. Naisyhdistys on naisille suunnattu juoruilukerho. Kelmien kerho on konnille ja roistoille kerho, jossa saatetaan puhua keikoista. Sitten on vielä miljardööriklubi, johon kuuluvat kaikki Ankkalinnan rikkaimmat henkilöt. Sen lisäksi on vielä monia jalkapalloklubeja, kuten Ylävirran yritys.

Sitten on vielä agenttijärjestöjä. PAM (Päihitämme Avaruuden Muukalaiset) on avaruusolioita vastaan luotu järjestö. ATP (Ankan Tiedustelu Palvelu) on salapoliisijärjestö, joka toimii Roopen Ankan hyväksi.

Tuskin enää tulen pidentämään.

Ton Roza
Seuraa 
Liittynyt19.11.2010

Ankkalinnan kulttuuri:

Ankkalinnan kulttuuri on hyvin värikästä. Siellä on taidetta, musiikkia, erilaisia ruokia, urheilua ja paljon muuta kulttuuria. Sen takia tästä saa kaikkein helpoiten tekstiä. Tässä sitä kulttuuria on:

Syömis-/ruokailukulttuuri: Ruoka on joidenkin pyhien aikaan tärkeää Ankkalinnalaisille. Esimerkiksi jouluna kalkkuna on niin himoittua, että se loppuu kaupoista. Myös ankkojen sukujuhlissa on aina Mummon kattama herkkuateria, uutenavuotenakin ruoka on tärkeää. Pääsiäisenä tärkeintä on pääsiäismuna. Perinteisiin kuuluu, että sen sisällä on yllätys. Ankkalinnan yksi suursyömäreistä on Hansu. Akun ja poikien syömiskulttuuri on varsin runsas, vaikka Aku onkin aina rahapaulassa. Roopella se taas on hyvin niukkaa, vaikka hänellä on rahaa. Ankkalinnassa on paljon ravintoloita, jotka melkein kaikki ovat kahden rikkaimman, Roopen ja Kroisoksen omistuksessa. On myös kerrottu, että Ankkalinnan mahdollinen kansallisruoka olisi maissia kaalikeitossa. Tämä oli myös Julle Ankanpään herkkua. Ruoan merkitys näkyy myös Ankanpään patsaassa: Julle näet pitää käsissään maissintähkiä.

Urheilukulttuuri: Jalkapallo on Ankkalinnalaisille hyvin tärkeää. Aina kun Hanhivaara ja Ankkalinna kohtaavat, niin stadion on täynnä. Ainahan se naapurikaupungin lyöminen ilahduttaa. Menestystä ei Ankkalinnalla aina ole, mutta kun sen mahdollisuus on, on koko kaupunki mukana. Ankkalinnalaisia jalkapalloseuroja ovat Ankkalinnan Palloseura, FC Ankkalinna, Ankkalinnan Jalkapallo Klubi, RAPS, FC KooPee, Ankkalinnan Pallo, Roope Ankan Riihikuivat, Ankkenal, Pennerton, Ankkulit, FC Räpylä, Ankkalinnan Uivelot, Ankanpään Pallopojat, Ankkalinnan Iskurit ja nuoremmille Ylävirran Yritys sekä Nappulat. Kuuluisia pelaajia on esimerkiksi Jiri Liimanen, Rami Hyypiö, Roni, Donaldo, Mika El Forsseli, Donaldinho ja jopa Aku Ankka, ja nämä toimivat nuorison esikuvina. Ankkalinnalla on myös maajoukkue, joka on kummallista, sillä Ankkalinna on kaupunki. Myös jääkiekko on joskus tärkeää. Sellaisia seuroja on Ankkalinnan Mahtiankat ja Ankkalinnan Lämärit. Myös muitakin urheilulajeja harrastetaan Ankkalinnassa, esimerkiksi koripalloa, baseballia, yleisurheilua, juoksua, keilausta ja BMX-pyöräilyä. Ankkalinnassa järjestetään myös maratonkilpailuja.

Rakennuskulttuuri/Arkkitehtuuri: Ankkalinnassa rakennetaan uusia taloja aika usein. Joskus ne ovat normaaleja pilvenpiirtäjiä, mutta joskus luomus on hyvin outo taikka mielikuvituksellinen. Usein rakennuksia syntyy Roopen ja Pennosen välillä. Akukin on toiminut suunnittelijana. Silloin hänen kykynsä pääsivät esille. Silloin hän keksi muun muassa päädyistään munan muotoisen talon. Myös monia muita rakennuksia on ja ne ovat jääneet elämään ankkalinnalaisten elämään. Tälläisiä ovat muun muassa Ankallispankki, Roopen rahasäiliö, miljardööriklubitalo ja pormestarin talo. Kadut ovat melkein aikamoista massatuotantoa, kuten niitten talotkin. Eli kaikkea Ankkalinnassa ei omaperäiseksi voi sanoa. On olemassa Tavallisten pulliaisten katuja, missä joka talo on samanlainen, ja rikkaiden katuja, jossa joka talo (pitäis sanoa kartano) on erilainen.

Musiikkikulttuuri: Ankkalinnassa musiikki on yleensä klassista. Harvoin nähdään rappia tai heviä. Yleensä musiikkia nähdään vain silloin, kun Aku menee johonkin laulukilpailuun. Mutta myös muutakin kuunnellaan: Roope rahankilinää ja Aku hiljaisuutta. Yleisin äänilaji Ankkalinnassa on varmasti melusaaste. Muusikoita on myös kaupungissa, muun muassa rap-muusikot Plastinen ja Hanhinem, hevibändit Teräspekoni ja Brutallica sekä rockbändi Laardi/Mörkö, ja näistä nuoriso saa esikuvansa, niinkuin urheilussa. Laulupuukin on ollut. Myöskin Roope ja Kroisos ovat järjestäneet konsertteja, joissa ovat muun muassa esiintyneet mykkäkuoro Hissukat ja norsukuoro Ronsukat ja paljon muuta. Oopperat ovat myös yleisiä. Siellä on aika paljon parvekkeita, jonne Aku ja Iines usein menevät. Yleensä oopperatalot ovat koristeellisia ja hienoja. Laulajat ovat melkein aina lihavia viiksekkäitä italialaismiehiä. Sitten on myös kauniita neitoja, jotka laulavat korkean C:n. Yleensä korkea C hajottaa ikkunat ja riipii korvia. Musiikin kuuntelu riippuu ikäluokasta. Myös Aku itse on tehnyt musiikkia Inton ja Touhon kanssa. Heidän yhtyeen nimi oli Siipiveikot. Musiikki vaikuttaa myös ankkalinnalaisten elämään. Kun kuunnellaan valssia tai tangoa, ollaan iloisia. Rock saa puolestaan hermostuneeksi, jos siitä ei pidä.

Ohjelmakulttuuri: Ankkalinnassa on mainokset yleisimpiä. Myös saippuasarjoja, muun muassa Petoksia, seurataan. Ehkä yksi innokkaimmista TV:n seuraajista on Aku Ankka. Hän katsoo telkkaria, tuli sieltä mitä vain. Tietokilpailut, kilpailut, saippuasarjat, mainokset, uutiset, kauhuleffat, Tosi-TV ja urheilu on koko Ankkalinnan TV tarjonta. Useimmiten ohjelmat omistaa Roope. Aku ja Touho toimivat joskus kuvaajina. Tietokilpailuissa voi olla kysymyksinä täysin keksittyjä juttuja, todellisia jutuja tai mahdottomia kysymyksiä. Myöskin helppoja on. Tälläisiä on muun muassa Mahtava ankkavisa Kilpailuissa yritetään selvittää esimerkiksi rata tai arvoitus. Myös aarteenetsintäkilpailuja on. Tälläisiä on muun muassa Iso setä valvoo. Saippuasarjoissa mennään usein huumorin puolelle, ja joskus junnataan samassa asiassa koko ajan. Tiedettävästi on Akukin päässyt kerran parrasvaloihin. Saippuasarjoja ovat muun muassa Petoksia, Mouse ja Pilatut eläimet. Mainoksissa on joskus esiintyjinä Aku ja Touho, niin eihän siitä mitään tule. Uutiset ovat normaaleja, mutta joskus uutistenlukija menee eläytymään lukemiseensa tosissaan. Kauhuleffat ovat usein väännöksiä oikeista elokuvista. Esimerkiksi Ankestein tai Munaaja. Ne menevät täydellisesti huumorin puolelle. Tosi-TV:ssä on usein tahatonta koomiikkaa. Päähenkilöille ei kerrota jutun juonta. Tälläisiä kilpailuja ovat ainakin Pölhöt paratiisisaarella. Urheiluohjelmat ovat usein jalkapallo-otteluita. Niinpä Akun ja poikien katsoessa urheilua heillä on Ankkalinnan viirit. Yleensä pojat katsovat länkkäreitä ja dekkareita. Myös pelien pelaaminen on kuin Suomessa. Pojat pelaavat ties mitä seikkailupelejä.

Kirjakulttuuri: Ankkalinnassa on aika paljon arvokirjoja. Myös aarteista kertovia kirjoja on, ja niitä lukee Roope. Joskus Akukin kulkeutuu jotakin romaania lukemaan, ja onhan hän kirjoittanut (yrittänyt) kirjan. Kirjoja löytyy joka makuun: Roopelle aarrekirjoja, Akulle romaaneja, ankanpojille sarjakuvia, naisille naisten lehtiä ja Sudenpennuille käsikirja. Lehdessä työskennelleitä hahmoja ovat Aku, Touho, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu sekä Iines, Mikki, Minni, Heluna, Polle ja Hessu. Ankkalinnassa ilmestyviä lehtiä on muun muassa Ilta-Pulu, Uutis-Ankka, Päivän Pamaus, Linssilude, Ehtoo-Kroisos, Aamu-Pulu, Reiska, Hups!, Virne, Pennosposti, Aamun-Pamaus ja Jutt&Juoru.

Elämäntavat: Ankkalinnan elämään kuuluu vähän väliä tapahtuvat ryöstöt, ruuhkat, lamat, Roopen keksinnöt ja muuta.Ryöstöjen pääarkkitehdit ovat Musta-Pekka, Mustakaapu ja Karhukopla, mutta muitakin on. Ruuhkat ovat niin yleisiä, että joskus autoilijat varautuvat ottamalla piknik-välineet mukaan ja ruokailemalla auton katolla. Roopen keksinnöt tuovat yleensä hetkellisen ilon, mutta mitenkäs se sananlasku kuuluukaan: "Itku pitkästä ilosta." Lopulta on Roope jättilaskun alla.

Keräilykulttuuri: Ankkalinnassa on monenlaisia keräilijöitä: postimerkkien keräilijät, rahan keräilijät (numismaatikot ja Roope Ankka), lehtien keräilijät ja paljon muuta. Muun muassa pormestarikin keräilee postimerkkejä. Tupu, Hupu ja Lupu keräilevät sarjakuvia. Joskus on Akukin keräillyt joitain Pizzan-syöja-kortteja. Roopen rahakeräily on paisunut niin mittaviin tekijöihin, että siitä on tullut elämäntapa.

Taidekulttuuri: Ankkalinnassa on paljon taideteoksia. Ne ovat lähes tärkein osa taustaa. Akun kodin seinällä roikkuu aina jokin kuva, Roopen seinällä roikkuu rahan kuva ja museoissa on paljon arvokkaita teoksia. Muna-Liisa esimerkiksi. Jotkut teokset ovat liiotellun kubistisia, absurdeja, nykyaikaisia tai outoja. Esimerkiksi on Umpikuja, Tyhjyys, Kahdeksikko ja Pyörre sekä muita tauluja jotka jopa lapsikin pystyisi töhertämään. Patsaita löytyy toki myös. Julle Ankanpään patsas niistä kuuluisimpin. Joskus Roope ja Kroisos tekevät myös patsaita, mutta silloin vain omaksi edukseen. Taiteilijoita myös Ankkalinnassa on. Esim. nykytaiteilija Rita-Lisa (oik. nim.: Riitta). Roopellakin työskentelee joskus taiteilijoita. Taiteen keräilijöitä on myös.

Juhlakulttuuri: Ankkalinnassa vietetään uutta vuotta, aprillipäivää, pääsiäistä, halloweenia ja joulua. Myös Ankkalinnan omia juhlia pidetään. Esimerkiksi perhospäivä, jolloin kaikki metsästävät perhosia.Sitten on vielä Julle Ankanpään päivä ja Ankkalinnan perustuspäivä. Uutta vuotta juhliessa pamautetaan yleensä pullon korkki auki ja ammutaan raketteja- joskus rahaa säästelemättä. Aprillipäivänä on tapana tehdä piloja toisille. Usein Akun pilat ovat niin pahoja, että Akun perhe kokoontuu miettimään vastaiskua. Pääsiäisenä on tapana maalata munia ja piilottaa ne. Myös suklaamunan hankkiminen on perinteistä. Halloweeninä pukeudutaan vamppyyrin tai jonkun muun hirviön asuun. Silloin yleensä monsterit ja noidat ovat valloillaan. Jouluna hankitaan iso kalkkuna, koristellaan kuusi ja jaetaan lahjoja. Melkein aina joulupukki tulee kylään. Aina ei seikkailulta vältytä.

Rahakulttuuri: Ankkalinnan valuutta on euro. Siellä on myös ollut markka, kuten Suomessakin. Valuutta vaihtuu ilmestymismaan mukaan. Ankkalinnassa raha merkitsee hyvin paljon. Esimerkiksi ei ole semmoista Roope-tarinaa, jossa ei rahaa olisi. Inflaatio ei Ankkalinnaa vaivaa, vaikka siellä sitä rahaa liikkuu niin paljon, että se alkaa menettää arvonsa.

Vaatekulttuuri: Vaatetus on Ankkalinnalaisilla päähahmoilla yleensä sama. Vaatetus muuttuu kuitenkin muotiaallon mukaan. Esimerkiksi joskus voi olla täysin punaiset asut, sitten ovat muodissa kalvosinnapit ja sitten röyhelöhame. Joskus Aku voi tehdä vaikutuksen Iinekseen hienolla smokilla. Yleensä vaatesuunnittelijoina toimii Roope tai Kroisos. Vaatemalleja on tuotu muun muassa sään mukaan muuttuva asuste, veden avulla liukeneva asuste ja kaukosäätimellä vaihtuva asun kuvio. Vaatemalli riippuu siitä, minkä verran saa tuloja. Köyhillä (joiden tulot ovat nolla euroa) ja kerjäläisillä (sama juttu) vaatetus on yleensä risaiset ja paikatut housut, tossut, paita ja risainen takki. Keskivertoluokalla vaatetus on normaalit housut ja paita sekä takki. Rikkailla vaatetus on hienoa ja he pukeutuvat smokkeihin ja naiset pukeutuvat kalliisiin mekkoihin ja turkiksiin.

Kulkuneuvokulttuuri: Autot ovat yleensä samankaltaisia, mutta erivärisiä ja muotoisia. Akulla on aina (melkein) 313 Bantan-merkkinen auto, mutta joskus voi olla jokin muu. Esim. kerran Akulla oli moottoripyörä. Roopella on limusiini. Mummo ajaa aina vanhalla autolla, Iineksellä on yleensä punainen avoauto, ja Hannun auto muuttuu sitä mukaan kun arpajaisissa on palkintona auto. Mikillä on punavihreä avoauto ja Hessulla on aina sama vanha romu. Indiana Hopolla on vanhan kunnon Hoppa-maastoauto. Ankkalinnalaisia superautoja on ainakin Perrari.

Yhdistykset: Ankkalinnan kulttuuriin kuuluu erilaiset yhdistykset. Tässä niistä muutama:

-Mijardöörikerho (mijjardööreille tarkoitettu lepo- ja kauppapaikka)

-Sudenpennut (ahkerille ja innokkaille nuorille tarkoitettu eräkerho)

-Naisyhdistys (naisten yhdistys, jossa he voivat vaihtaa reseptejään, juoruta ja järjestää esim. hyväntekeväisyysjuhlia)

-Kelmien kerho (Ankkalinnan alamaailman perustama kerho, jossa he voivat vaihtaa kuulumiset ja hyvät keikkakohteet)

-Peukaloiset (sama kuin sudenpennut, vain tytöille)

-Tuomenmarjat (Aku on väittänyt kuuluvansa tähän yhdistykseen. Ei nykytietojen mukaan enää voimassa)

On myös A.K.U-niminen seura, johon Aku kuuluu. Tulpulla on myös oma seura, jonka nimeä en muista.

Keksinnöt: Ankkalinnassa on tehty huomattavia keksintöjä. Niitä ovat muun muassa hyppykeppi, ajatuslaatikot, lentopyörä, siivousrobotti, Pikku Apulainen, aikakoneet, Kertalaaki ja Impervium. Nämä kaikki ovat Pelle Pelottoman keksintöjä.Ankkalinnassa järjestetään myös keksintömessut tai jotkin keksintökilpailut. Muita keksintöjä ovat vaatteisiin liittyvät muotikori (vai mikälie se nyt on) ja sään mukaan vaihtuva vaate.

Ankkalinnan kulttuuri on kovin värikästä ja runsasta. Sen takia tästä aiheesta saikin runsaasti ja helposti tekstiä.

On se hurja. On se hurja kaveri.

Vierailija

Ankkalinnan kulttuuri:

Ankkalinnalaiset ovat hartaita eurooppalaisen jalkapallon ystäviä. Ankkalinnalla on oma, hyvä jalkapallojoukkue joka on pärjännyt hienosti. Jalkapallojoukkueen nimi on muuttunut usein, ensimmäiseksi nimi oli pelkkä Ankkalinnan palloseura, mutta nykyään nimi on FC Ankkalinna (välissä oli monta nimeä). Joskus nimi oli myös nimetty Roope Ankan mukaan, eli RAPS (Roope Ankan PalloSeura).

Musiikki:

Ankkalinnalaiset pitävät musiikista. Monet naispuoliset henkilöt menevät usein oopperaan seuralaisen kanssa.

Kulttuuria on myös ruokalajeissa, taiteessa, tanssiaisissa, kirjallisuudessa sekä muutamassa muussa.

Sohvis
Seuraa 
Liittynyt2.7.2009

Ankkalinnan kulttuuri on hyvinkin laajaa ja ankkalinnalaisessa kulttuurissa on paljonkin viittauksia oikeaan elämään. Kuitenkin Ankkalinnastakin löytyy paljon myös täysin sille tyypillistä kulttuuria.

Ankkalinnan musiikki:

Musiikkia on Ankkalinnassa paljon ja onhan siellä ehditty järjestää muun muassa Ankkaviisut, joissa esiintyi suosittu Mörköorkesteri- niminen bändi. Lisäksi Ankkalinnassa on ehtinyt vierailla paljon maailmanluokan megatähtiä konsertoimassa. Monet Ankkalinnassa nähdyistä bändeistä ja laulajista on suomalaisillekin varmasti tuttuja, kuten Baby Giga (eli Lady Gaga), Teräspekoni (Teräsbetoni) ja niin edelleen. Akukin on päässyt osallistumaan bänditoimintaan, kun he Touhon ja Innon kanssa aikoinaan perustivat Siipiveikot- nimisen bändin, jonka taru taisi kuitenkin katketa jo heti ensimmäiseen keikkaan. Ankkalinnalaisten musiikkimaku puolestaan on hyvin laaja. Musiikiksi voi Ankkalinnassa laskea myös monen muunkin asian kuin vain pelkästään levyltä tai radiosta tulevan tai soitetun ja lauletun musiikin. Roopelle esimerkiksi kolikoiden kilinä tai setelien havina on kaikkein mieluisinta musiikkia. Nuoriso pitää taas eniten räpistä ja hiphopista, mutta kuten nuoriso oikeassa elämässäkin, niin myös Ankkalinnassa he kulkevat valtavirran mukana ja tykkäävät yleensä siitä, mikä juuri sillä hetkellä on suosittua tai niin sanotusti in. Iäkkäämmät ihmiset puolestaan kuuntelevat iskelmän ja humpan kaltaista musiikkia aivan kuten oikeassakin elämässä. Varsinkin naispuoliset henkilöt, kuten Iines tuntuvat pitävän kaikkein eniten klassisesta musiikista. Miespuoliset, kuten Aku kuuntelevat vähän mitä huvittaa. Perinteistä suomalaisen iskelmän kaltaista musiikkia ei taideta Ankkalinnassa pahemmin kuunnella, eikä Ankkalinnassa järjestetä juurikaan minkäänlaisia lavatansseja, jotka Suomessa ovat hyvin suosittuja. Maaseudulla Ankkalinnan ulkopuolella niitä voi ollakin. Ankkalinnassa järjestetään kyllä erilaisia tanssiaisia useimmiten hienommalle väestölle tarkoitettuja. Jouluisin lauletaan joululauluja, kuten meilläkin ja jotkut käyvät ovelta-ovelle laulamassa joululauluja.

Ankkalinnalaiset kuuntelevat paljon erilaista musiikkia ja käyvät konserteissa, mutta ostavat myös paljon cd-levyjä (varsinkin nuoriso).

Ankkalinnan taide:

Taidetta on Ankkalinnassa todella paljon. Ankkalinnan asukkaiden kodeissa on erilaisia taide-esineitä, kuten tauluja, pieniä taideteoksia, koriste-esineitä, maljakoita ja sen sellaisia. Varsinkin naispuoliset asukkaat tuntuvat olevan hyvin perillä taiteesta. Roopella on rahasäiliössään todella paljon korvaamattoman arvokkaita taideaarteita, kuten muillakin miljardööreillä. Ankkalinnan katukuvassa taidetta edustavat muun muassa lukuisat patsaat, joista kuuluisin lienee Julle Ankanpään patsas. Ankallismuseossa on ollut puolestaan esillä maailman kuuluisimpia tauluja ja tunnetuimpien taiteilijoiden teoksia, jotka ovat usein lainassa maailman muista merkittävistä taidegallerioista- ja museoista. Ankkalinnalaiset ovat myös itse hyvin innokkaita taiteilijoita ja Ankkalinnassa on järjestetty useaan otteeseen myös erilaisia taidekilpailuja.

Ankkalinnan arkkitehtuuri:

Ankkalinnan arkkitehtuuri ei ole mitenkään kummoista. Muutamista rakennuksista voidaan mainita muun muassa Roope Ankan rahasäiliö, joka on kuution muotoinen betonimöhkäle. Vaikka rakennus ei silmiä hivelevän kaunis olekaan, niin rakennus on kuitenkin hyvin keskeinen Ankkalinnan katukuvassa. Ankkalinnassa on runsaasti erilaisia toimistorakennuksia ja pilvenpiirtäjiä. Talot ovat yleisesti harjakattoisia, jotkut talot ovat myös tasakattoisia ja niissä voi olla joitain pieniä, kauniita yksityiskohtia. Jotkut Ankkalinnan rakennuksista ovat historiallisestikin hyvin merkittäviä ja arvokkaita. Yleisesti ottaen Ankkalinnan asukkaat asuvat omakotitaloissa, mutta myös joitakin kerrostaloja Ankkalinnasta löytyy. Useimmiten talot ovat aivan normaaleja, mutta jotkut rakennukset voivat olla hyvinkin omalaatuisia, etenkin jos niiden rakentajana on Pelle Peloton.

Ankkalinnan nähtävyydet:

Nähtävyyksiä Ankkalinnassa on todella paljon. Suosittu nähtävyys on tietenkin Julle Ankanpään patsas sekä Roope Ankan rahasäiliö. Myös Peikonhammas on suosittu nähtävyys ja se onkin samalla Ankkalinnan korkein vuori ja se on tunnettu siitä, että se on korkeutensa lisäksi myös erittäin jyrkkä ja vaarallisena pidetty vuori, jota eivät uskaliammatkaan vuorikiipeilijät ole yrittäneet lähteä valloittamaan. Ankkalinnassa sijaitsee toki myös eläintarha sekä huvipuisto nimeltä Ankkalinnanmäki. Historiallisesti tärkeä nähtävyys on Ankkalinnake, koska se on erittäin tärkeä nähtävyys Ankkalinnan perustamisen kannalta.

Keksintöjen kulttuuri:

Ankkalinnan omanlaiseen kulttuuriin kuuluu myös se, että kaupungissa on runsaasti erilaisia keksintöjä, jotka ovat pääasiassa lähtöisin Pelle Pelottoman käsistä. Keksinnöt eivät ole mitään tavallisia hehkulampun kaltaisia keksintöjä, vaan jotain omaperäisiä- ja laatuisia keksintöjä ja niitä löytyy Ankkalinnasta vaikka millä mitalla. Keksinnöt ovat auttaneet monia ankkalinnalaisia, mutta niistä on koitunut usein paljon harmiakin. Toinen tunnettu keksijä on Tohtori Staattinen, mutta hän ei ole Ankkalinnassa niin tunettu kuin Pelle Peloton.

Ankkalinnan kirjallisuus:

Ankkalinnalaiset tykkäävät lukea paljon kirjoja. Ankkalinnassa sijaitsee Ankalliskirjasto, jonka valikoima on todella laaja. Ankkalinnalaiset lukevat erilaisia kirjoja: Naispuoliset henkilöt lukevat paljon rakkausromaaneja, elämänkertoja ja erilaisia muistelmia, kun taas mieslukijat lukevat mielellään salapoliisiromaaneja, jännitys- ja seikkailuromaaneja. Lapset lukevat mielellään sarjakuvia, niin kuin meilläkin. Lisäksi Ankkalinnassa ovat suosittuja omiin mieltymyksiin soveltuvat kirjat, kuten esimerkiksi Roope, joka lukee pääasiassa rahoista ja aarteista kertovia kirjoja. Ankkalinnan kirjallisuus on kuitenkin hyvin laajaa ja monipuolista.

Ankkalinnassa luetaan myös paljon erilaisia sanomalehtiä, joista tunnetuimpia ovat muun muassa: Ilta-Pulu, Ankallissanomat ja niin edelleen. Lisäksi Ankkalinnassa luetaan erilaisia harraste- ja aikakauslehtiä.

Ankkalinnan tv-ja elokuvakulttuuri

Televisio-ohjelmia pyörittävät pääosin Ankkalinnassa Kroisos Pennosen ja Roope Ankan televisioyhtiöt. Ankkalinnan tunnetuimmat televisiokanavat ovat Roope Ankan RATV ja Kroisos Pennosen Pennosvisio, tietysti Ankkalinnassa saattaa olla myös joitain pienempiä televisiokanavia, mutta nuo ovat tunnetuimmat. Toisaalta Kroisos Pennosella on joissain tarinoissa ollut myös televisiokanava KPTV. Ankkalinnassa katsellaan monenlaisia ohjelmia, mutta esimerkiksi Akun kotona suosittuja ovat erilaiset lännenelokuvat, futismatsit ja poikien kohdalla erilaiset piirretyt ja elokuvat. Lisäksi Ankkalinnassa nähdään monia suosittuja televisiosarjoja, kuten Talkkareita, Kotilatua ja niin edelleen.

Elokuvia ankkalinnalaiset katselevat myös. Leffoja katsellaan joko telkkarista tai käydään elokuvateattereissa. Ankkalinnassa elokuvien tekemisestä vastaavat lähinnä Roope Ankka ja Kroisos Pennonen leffastudioineen, mutta joskus jotkut ulkopuolisetkin leffantekijät tulevat Ankkalinnaan tekemään leffoja. Ankkalinnassa katsellaan elokuvia laidasta laitaan. Miespuolisia asukkaita kiinnostavat lähinnä lännenelokuvat sekä erilaiset jännitys- ja salapoliisielokuvat, kun naispuoliset ovat enemmän romantiikan ja draaman ystäviä. Lapsia ja nuorisoa kiinnostavat elokuvat, joista puhutaan eniten juuri sillä hetkellä sekä tietysti erilaiset piirretyt, action- ja avaruus/scifielokuvat.

Ankkalinnan urheilukulttuuri:

Urheilun puolella jalkapallo on ankkalinnalaisten suosikkilaji ja sitä seurataan todella paljon. Ankkalinnan jalkapallojoukkue on myös hyvin menestynyt ja se on hyvin suosittu joukkue Ankkalinnassa. Fc Ankkalinnan ja Fc Hanhivaaran väliset jalkapallo-ottelut ovat todellisia klassikoita Ankkalinnassa ja kaikki haluavat nähdä ne. Ne ovat kuin Suomi-Ruotsi- ottelut meillä Suomessa. Toki Ankkalinnassa seurataan ja pelataan myös muitakin urheilulajeja. Ankkalinnassa on myös yleisurheilukenttä ja onhan Ankkalinnassa järjestetty myös formula1: n osakilpailu. Nuorison keskuudessa suosittuja urheilulajeja ovat muun muassa skeittaus, pesäpallo sekä tietysti jalkapallo. Aikuisten kohdalla suosittuja urheilulajeja ovat tietysti jalkapallo, juoksu, yleisurheilu, keilailu ja niin edelleen. Ankkalinnassa toimii Fc Ankkalinnan lisäksi myös toinen, lähinnä junioritoimintaan keskittyvä Ylävirran yritys-niminen joukkue, jonka riveissä Mortti ja Vertti pelaavat. Ankkalinna on todellinen urheilukaupunki ja se näkyy ankkalinnalaisista. Ankkalinnalaiset urheilevat itse paljon ja seuraavat myös aktiivisesti urheilua ja ovat aktiivisesti mukana erilaisissa urheilutapahtumissa. Urheilu on osa lähes jokaisen Ankkalinnalaisen elämää jotenkin jos ei oman liikkumisen, niin sitten urheilun seuraamisen osalta.

Ankkalinnan teatteri-ja oopperakulttuuri

Teatteri ja ooppera ovat myös ankkalinnalaisten, varsinkin naisväen suosiossa. Iines on erityisesti ihastunut teatteriin ja oopperaan. Ankkalinnassa sijaitsevat Ankallisteatteri sekä Ankallisooppera. Teatteri ja ooppera ovat Ankkalinnassa myös erityisesti hienomman väen suosiossa. Teatteri- ja oopperasalit ovat todella hienoja niin ulkonäöltään kuin arkkitehtuurisestikin niin ulkoa kuin sisältäkin.

Ankkalinnan ruokakulttuuri:

Ankkalinnan ruokakulttuurista paistaa läpi amerikkalaisuus. Julle Ankanpää pitää käsissään (patsaassa siis) maissintähkää ja juhlapyhinä Ankkalinnassa syödään useimmiten kalkkunaa (varsinkin Julle Ankanpään päivänä). Muuten Ankkalinnan ruokakulttuuri on lähes samanlaista kuin oikeassakin elämässä ja he syövät lähes kaikenlaista. Arkena syödään aivan normaalia kotiruokaa, kun taas juhlina pöydät notkuvat erilaisista herkuista ja eri juhlien teemoihin sopivista ruuista. Ankkalinnalaisten ruokailurytmi on myös hyvin samanlainen kuin meilläkin eli aamuisin syödään aamupala, päivisin lounas ja illalla sitten lämmin ruoka perheen kesken. Ankkalinnassa on paljon erilaisia burger- ja nakkikioskeja sekä varakkaalle ja hienostoväelle tarkoitettuja ravintoloita, kuten Kultainen Lusikka tai Kultainen Hanhi.

Ankkalinnan käytöstapojen kulttuuri:

Ankkalinnassa pätevät lähes tulkoon samat käytös- ja etikettisäännöt kuin meilläkin. Kun nähdään joku, niin tervehditään ja joskus saatetaan kätelläkin, etenkin jos toinen henkilö on itselleen vieras. Hienompia rouvia suudellaan kädelle tai annetaan poskisuudelma. Ankkalinnalaiset ovat useimmiten rauhallisia, vaikka joukkoon mahtuukin muutamia temperamenttisia luonteita, kuten Aku tai Teppo. Ankkalinnalaisten elämäntavat eivät poikkea juurikaan normaalista. Lapset käyvät kouluissa ja aikuiset töissä ja iltaisin ollaan vapaa-ajalla joko kotona perheen kesken tai käydään jossain esimerkiksi teatterissa tai elokuvissa. Ankkalinnalaisten arkeen kuuluu kuitenkin samanlainen kiire kuin meilläkin ja lomilla rentoudutaan. Ankkalinnassa ovat hyvin yleisiä myös erilaiset ryöstöt, niin katuryöstöt kuin tavalliset pankkiryöstötkin.

Ankkalinnan pukeutumiskulttuuri:

Ankkalinnalaisten pukeutuminen ei eroa juurikaan normaalista. Jokaisella asukkaalla on omanlaisensa vaatteet ja harvemmin jollakin asukkaalla nähdään toisenlaiset vaatteet, esimerkiksi Aku pukeutuu lähes aina merimiesnuttuun ja Tupulla,Hupulla ja Lupulla on päällään mustat paidat ja eriväriset lakit. Hienompi väki pukeutuu hienoimpiin vaatteisiin ja köyhemmät käyttävät ränsistyneimpiä vaatteita. Aku ja muut ankat, hanhet tai sorsat eivät käytä housuja, vaan heillä on yllään vain hattu/lakki, paita ja joskus jokin takki sekä jotain muita asusteita, kuten rusetteja. He eivät myöskään käytä kenkiä, vaan kulkevat räpylät paljaina, poikkeuksena Roope Ankka ja Hannu Hanhi, jotka käyttävät räpylöidensä suojina nilkkaimia ja ne ovatkin ikäänkuin varakkaan henkilön merkki, koska esimerkiksi Aku ei käytä nilkkaimia. Muuten Ankkalinnan miehet käyttävät normaalisti housuja, paitoja ja takkeja ja pukeutuminen määräytyy vuodenajan mukaan. Naisille tyypillisiä asusteita ovat erilaiset mekot ja hameet, mutta myös paita-housut- yhdistelmiä näkyy. Ankkalinnassa kuitenkin pukeudutaan aina tilanteen vaatimalla tavalla. Akullakin on päällään useimmiten smokki, kun he menevät Iineksen kanssa syömään tai johonkin hienoon tilaisuuteen. Hyvin moni ankkalinnalainen pitää myös jotain päähinettä tai lakkia. Ankanpojat pitävät lippiksiä, Akulla on merimieslakki, Roopella silinteri, Kroisoksella knalli ja niin edelleen.

Ankkalinnan järjestöt:

Ankkalinnan kulttuuriin kuuluu myös erilaiset järjestöt. Hyvin moni ankkalinnalainen kuuluu johonkin järjestöön ja järjestöjä on Ankkalinnassa todella runsaasti. Tupu, Hupu ja Lupu ja monet muut ankkalinnalaiset lapset kuuluvat Sudenpentuihin, joka on partiojärjestö. Tytöille on puolestaan oma partiojärjestö nimeltään Peukaloiset. Aku on omien sanojensa mukaan kuulunut Tuomenmarjoihin, joka myös oli eräänlainen partiojärjestö, mutta sen mahdollisesta olemassaolosta ollaan oltu montaa mieltä ja jotkut uskovat, että sellaista ei ole ollut olemassakaan. Ankkalinnan naisille on suunnattu Ankkalinnan naisyhdistys- järjestö, johon esimerkiksi Iines Ankka kuuluu. Naisyhdistys on tarkoitettu lähinnä Ankkalinnan hienoille naisille, eikä järjestössä nähdä juurikaan köyhempiä naisia. Roope, Kroisos ja muut Ankkalinnan miljardöörit puolestaan kuuluvat Miljardööriklubiin. Lisäksi on paljon erilaisia pienempiä järjestöjä esimerkiksi Epäonnekkaiden järjestö/klubi tai skeptikkojen klubi, joihin esimerkiksi Aku on joskus kuulunut. Ankkalinnan alamaailmalle eli kaikille rosvoillekin on oma järjestö nimeltä Kelmien kerho. Kelmien kerhoon kuuluvat lähes kaikki Ankkalinnan tunnetuimmat rikolliset kuten Karhukopla, Mustakaapu, Musta Pekka ja niin edelleen. Ankkalinnasta löytyy järjestö lähes jokaiselle ja jokainen voi löytää Ankkalinnasta oman järjestönsä.

Ankkalinnan juhlakulttuuri:

Ankkalinnassa vietetään yhtä lailla juhlia niin kuin meilläkin. Varsinaisia juhlia Ankkalinnassa ovat tietenkin pääsiäiset, joulut ja sen sellaiset sekä Ankkalinnan omat juhlapäivät, kuten Julle Ankanpään päivä, joka on ankkalinnalaisille kuin itsenäisyyspäivä meille suomalaisille. Ja, koska Ankkalinna sijaitsee Amerikassa, niin myös halloween on selvästi suurempi juhla kuin esimerkiksi Suomessa.

Jouluisin vietetään aikaa perheiden, sukulaisten ja ystävien kesken ja syödään jouluruokia ja saadaan/annetaan joululahjoja, joten Ankkalinnan joulu ei eroa millään tavalla meidän joulusta. Pääsiäisenäkin pääosassa on pupujussit, pääsiäismunat ja sen sellaiset. Vappuja, juhannuksia ja muita suomalaisia juhlia ei Ankkalinnassa vietetä.

Tavallisten juhlapyhien ja juhlien lisäksi Ankkalinnassa osataan juhlia myös muutenkin. Ankkalinnan nimekkäin yökerho on Studio 15, joka on nimekkyytensä lisäksi myös erittäin hintava yökerho. Lisäksi Ankkalinnasta löytyy paljon erilaisia klubeja ja muita paikkoja, missä pystyy juhlimaan.

Vierailija

Ankkalinnan kulttuuri.

Ankkalinnan kulttuuri on hyvin laajaa. Ankkalinnan kulttuuri perustavoiltaan samallaista kuin täällä suomessakin. Tervehdykset ja elämäntavat ovat esimerkiksi suurinpirtein samat.

Ankkalinnassa on muutama tunnettu maamerkki. Ensimmäinen niistä on Roope Ankan rahasäiliö, missä maailman äveriäin henkilö säilyttää rahojaan. Myös kaupungin perustajan, Julle Ankanpään patsas on yksi maamerkki.

Ankkalinnalaiset kuuntelevat hyvin monenlaista musiikkia. Ankkalinnassa aikuiset kuuntelevat klassista rokkia, pojat räppiä ja heviä, tytöt poppia ja vanhukset klassista. Eli siis suurinpiirtein samanlaista kuin suomessakin. Erityistapauksiakin löytyy. Ankkalinnassa on järjestetty ainakin kerran Ankkaviisut. Ankkalinnassa on paljon ammattilaisbändejä, mutta harrastelijasoittajiakin löytyy. Laulujen sanat ovat usein hullunkurisia. Monesti laulun sanojen ympärillä on rikkonaisia nuotteja, joka tarkoittaa että laulaja laulaa nuotin vierestä.

Ooppera on Ankkalinnassa hyvin yleistä. Naiset pakottavat monesti miehensä oopperaan. Musiikki on olennaista Ankkalinnassa.

Ankkalinnan TV:ssä näkyy monenlaista ohjelmaa. Ankkalinnassa katsotaan paljon urheilua, etenkin jalkapalloa. Monet vanhemmat katsovat myös lastenkasvatusohjelmia. Televisiossa näkyy myös paljon tietovisoja ja kokkiohjelmia. Varsinkin naiset katsovat paljon saippua- ja draamasarjoja. Televisiokanavia on Ankkalinnassa monia. Ankkalinnassa tunnettuja TV-ohjelmia ovat viihde-sarja Mahtava Ankkakisa, lääkäriohjelmat Mouse ja Keho-osasto, saippuasarja Pilatut Eläimet, tosi TV Suuri vaari vaanii, tietovisa Oikotie Onneen ja monia muita.

Ankkalinnassa syödään monenlaista ruokaa. Katujen laidoilla on paljon roskaruokakojuja, mutta vastakohtana on paljon kalliitakin ravintoloita.

Ankkalinnassa on paljon taidetta. Ankkalinnassa on taidemuse jossa on paljon tauluja ja veistoksia. Ympäri Ankkalinnaa on paljon patsaita, joista tunnetuin on Julle Ankanpään patsas.

Ankkalinnassa katsotaan elokuvia mitä televisiosta tulee. Televisiosta tulee poikkeuksellisen paljon länkkäri-, kauhu- ja toiminta- elokuvia.

Ankkalinnalaiset lukevat kaikenlaista paksuista romaaneista sarjakuviin. Ankkalinnassa on muutamia ammattilaiskirjailioita, mutta harrastelijakirjailijat ovat yleisempiä Ankkalinnassa on suuri kirjasto josta voi lainata kaikkea aina Julle Ankanpään elämänkertaan asti. Ankkalinnassa ilmestyy paljon erilaisia lehtiä. Tunnetuimpia lehtiä ovat sanomalehdet Ilta-pulu ja Uutis Ankka sekä sarjakuva Vahva Jussi. Ankkalinnassa ilmestyy myös paljon talouslehtiä, esimerkkinä Talouspöhö.

Ankkalinnassa on paljon yhdistyksiä. Ankkalinnan Naisyhdistys joka on tarkoitettu naisille, Miljardöörikerho joka on tarkoitettu rikkaille, Sudenpennut joka on partio pojille, Peukaloiset joka on partio tytöille, Kelmien kerho joka on tarkoitettu varkaille ja Ankkalinnan keksijäyhdistys joka on tarkoitettu keksijöille.

Ankkalinnassa on paljon keksijöitä ja sen takia myös paljon keksintöjä. Ankkalinnan ehkä tunnetuin keksintö on Pikku Apulainen joka tehtiin vahingossa lampusta. Pikku Apulainen on pelastanut kerran jopa Roope Ankan rahasäiliön. Ankkalinnassa pidetään vuosittain keksintökilpailut joihin lukuisat keksijät osallistuvat.

-??CrazyDuck12 - theRandomBox??-

Fort Tripla
Seuraa 
Liittynyt5.4.2010

Vankkis, voisi olla hyvä lisätä myös syynäri avausviestiin. Silloin jokainen osallistuja huomaa varmasti että on myös syynäri.

Huomauttaisin VillEetua siitä, että kulttuuriksi on usemmiten määritelty ihmisen hengelliset ja maalliset tuotokset, eli sellaisessa paikassa missä ei ole ihmistä ei ole myöskään kulttuuria. Ja maailmassa on yhä kolkkia missä ei asu ihmisiä, joten ei voi sanoa ettei olisi paikkaa jossa olisi kulttuuria.

Tässä myös huomataan tämän osakilpailun aiheellinen ongelma, koska kulttuurista on niin monta erilaista määritelmää, pitäisi sopia yksi määritelmä jonka mukaan mennään.

Veli Huilu
Seuraa 
Liittynyt4.1.2010

Kulttuuritoiminta Ankkalinnassa:

Ensimmäisessä viestimaratonin 12 kauden osakilpailussa käsitellään aihetta "kulttuuri ankkalinnassa". Kulttuuri Ankkalinnassa on todella monimuotoista. On todella paljon erilaisia elokuvia, ruokapaikkoja, teatteria, televisiota, oopperaa...niitä löytyy moniakin erilaisista sarjoista jos niitä katsoo siltä kantilta. Jos et usko, kerron tässä niistä muutamista:

Oopperan kulttuuri Ankkalinnassa:

Ooppera poikkeaa hiukan normaalista ankkalinnan musiikista, koska sitä kuulee yleensä vain Livenä. Oopperassa Aku ja Iines käyvät sarjoissa useinkin. moni yleisössä katsoo todella kiinnostuneesti, mutta Aku nukahtaa yleensä aina. än ei kuitenkaan ole ainoa, sillä suurin osa muistakin Ankkalinnan miehistä torkahtavat. Vain naiset ovat ja pysyvät koko ajan valppaina ja jaksavat kuunnella kiinnostuneina. Oopperatalot ovat monella tapaa erilaisia. niitä isällä on punaiset verhot ja parvekepaikat saatetaan koristaa jopa kullalla. Laulajina toimivat yleensä pulskat ja viiksikkäät nais-tai mieslaulajat. Laulut taas vaihtelevat todella paljon runomaisuudesta ihan yönkuningattaren aariaan. Toki jopa vaikeampiakin laulettavia oopperakappaleita löytyy. Yleensä laululujen nuotit merkataan säröillä, jos laulaja ei osaa laulaa kunnolla, tai jos kuuntelija on mies, mutta jos se taas on taianomaista ja hienon kuuloista, se merkitään sarjakuvissa täysin normaalisti.

Teatterin Kulttuuri Ankkalinnassa:

Teatteri Ankkalinnassa on aikamoisen monimuotoista. Ankkalinnan teatteri järjestää useimmiten kaikki teatterinäytökset, mutta joissakin tapauksissa jopa ankkalinnan naisyhidstyksen toimikunta voi järjestää semmoisen ankkalinnan teatterin lavoille. Näytelmät ovat yleensä aika kliseemäisiä ja perusnäytelmiä. Useimmat näytelmät ovat joko Lännennäytelmiä tai Robin Hood-näytelmiä. Joskus myös Aku on päässyt mukaan näyttelemään näytelmään, jos kyseessä on olut ankkalinnan naisyhdistyksen tekemä näytelmä. Lavat ovat tehtyjä yleensä puusta ja ne ovat jykevätekoisia. Joskus teatterilla on loppuunmyynti ja teatteri myy vanhoja lavasteita.

Elokuvien kulttuuri Ankkalinnassa:

Elokuvia ankkalinnassa on monenmuotoisia. Yleensä ne ovat länkkärileffoja, avaruusleffoja ta sitten lihaksikkaita nijna-ja/tai supersankarielokuvia. Yleensä täälläkin Aku ja Iines menevät treffeille. Elokuvateatterit ovat taas muodoltaan semmoisia kun yleensä ne ovatkin. Yleensä ruutu on suuri ja katsojat ahmivat katsomossa kernaasti popcornia. joskus elokuvia katsotaan DVD-boksista ihan kototelevisiostakin. Elokuvien näyttelijät ovat yleensä koko kansan ihailtuja, mutta josksu saattaa jäydä nin, että asia meneekin päinvastoin.

Urheilun kulttuuri Ankkkalinnassa:

ehkäpä kaikista suurin kulttuuriaihe tässä osakilpailussa. Urheilua nimittäin löytyy Ankkalinnasta aivan mahdottoman paljon. Urheilustadioneja on todella paljon, mutta Ankkalinnasta löytyy ainakin yksi jääkiekkoareena, yksi jalkapalloareena ja yksi yleisurheiluareena. Jääkiekkoa harrastetaan näistä vähiten Ankkalinnassa. Ankkalinnassa on ainakin yksi miesjääkiekkojoukkue ja yksi naisjääkiekkojoukkue. Jalkapallojoukkueita on todella paljon ankkalinnassa. Jalkapallo on todella suosittua Ankkalinnassa, ja sen kannattajia löytyy aina niin paljon että jalkapalloareenat ovat aivan täysiä. Tunnetuimpia seuroja ovat FC Ankkalinna. Ankkalinnan jalkapallojoukkue on päässyt jopa jalkapallon MM-kisoihinkin asti. Yleisurheilu Ankkalinnassa on todella laajaa. Kaikkia normaaleja yleisurheilun lajeja harrastetaan ankkalinnassa. Urheilun tarvikkeista sanotaanko nyt näin, että ne ovt suurimmalta osalta lähes samanlaisia kuin meidän omassa mykyisessä maailmassamme. Muttaj oskus esim. Jalkapallo saattaa olla oudon muotoinen verrattuna normaaliin jalkapalloon. Jääkiekkomaila saattaa joskus taas olla oudon kurvikas eikä suora, ja moukari yleisurheilussa saattaa olla oudon värinen. Näitä outouksia löytyy aika paljon Ankkalinnasta. Totta kai muitakin urheilulajeja löytyy jonkin verran. Esimerkiksi pesäpalloa ja Baseballia pelataan ankkalinnassa paljon nuorten keskuudessa, ja joskus niille löytyy ihan oma kenttäkin. Myös AKu on kokeillut Pesäpalloa ja jossakin sarjassa myös Baseballia. Joskus Ankkalinnassa on myös pelattu "BasePallon liigaa". Yksi suuri urheilulaji mitä en ole vielä maininnut, on myös Koripallo. Koripallo on iavan samanlaista kuin täällä suomessa ja muuallakin maailmassa. Eroja ei löydy paljoa, mutta ankkasarjoissa pelataan kuitenkin enemmän katukoripalloa kuin ihan virallista liigaa. Golfinkin voi laskea kulttuuriksi. Golfia pelataa Ankkalinnan laidalla olevalla nurmikentällä. ANkkalinnasta löytyy aika montakin innokasta golfinpelaajaa jotka ovat kesäisin menneet tappamaan aikaa golfkentälle. Säännöt ovat aivan samanlaiset kuin Suomessa ja muualla maailmassa. Mysö Autorallia on pelattu Ankkalinnassa, ja muutakin moottoriurheilua. Myös Raveja pelataa ankkalinnassa hiukan, ja niihinkin löytyy innokkaita veikkaajia ja tietenkin ajajia.

Televisio-ohjelmien kulttuuri ankkalinnassa:

Televisio-ohjelmia ja kanavoita on ankkalinnassa monenmuotoisia. Suosituimmat kanavat ovat Roope Ankan RA-tv ja Kroisos Pennosen KPTV. Yleensä kanavat juuri jakavat ankkalinnan mielipiteitä kahtia, ja jotkut eivät tiedä kumpaa kanavaa katsoa. Ankkalinnalaiset kokoontuvat koko perheensä kanssa uisenkin lomapäivänä tai viikonloppuna lauantai-iltana television ääreen katsomaan TV-ohjemia. Ankkalinnan TV-kanavissa on todellakin valinnanvaraa! Useimmiten kuitenkin ankkalinnalaiset valitsevat Kunnon Magi Mustosen taikashow'n tai taikaviitan lauantaiviihteen.

Ruokapaikkojen ja Ruokien kulttuuri ankkalinnassa:

Ruokapaikat ovat todella tiheässä ankkalinnassa. Ainakin hopeinen lusikka tai kultainen ankka ovat yleisimpiä ravintoloita. Näissäkin paikoissa Iineksen ja Akun treffit ovat usein. Ruokia on taas valtavasti Ankkalinnassa. Pastaa, hampurilaista ja myös kiinalaistakin. Aku yleensä syö vain roskaruokaa mutta osaa myös tehdä usein makoisaa spaghetti Bolongjesea! Ruokien teko vaihtelee kuitenkin suuresti ja riippuu siitä kuka ruokaa tekee. Mutta myös ravintoloitakin on niin paljon erilaisia. Joissakin ravintoloissa tarjoillaan vain limpparia ja olutta, kun joissakin saatetaan mennä paistettuihin etanoihin asti. Tarjoillijat ovat luultavasti lähes aina mustapukuisia frakkiin pukeutuneita tyyniä ihmisiä, kun taas kokit ovat agressiivisia köriläitä, miehiä yleensä hekin.

Vaatekulttuuri rahat ja muut elämäntavat Ankkalinnassa:

Vaatteita on aika monenlaisia ankkalinnassa. Esimerkiksi Rikkaat pukeutuvat aina enemmän hienostomaisesti, mutta köyhät ovat aina rääsyissä. Rahatila on ankkalinnalaisilla aika hyvässäkin jamasssa kaikilla muilla paitsi Akulla tietenkin. Mutta silti Annkalinnassa voaan elää mukavalla tavalla. Huomenkaluista näkee esimerkiksi. Iineksen tai kenen tahansa talossa että heillä on kuitenkin ollut rahaa silloin kun ovat hankkineet huonekalut, sillä ne ovat niin hienoja ja luksusmaisia, että siihen on kuitenkin tarvittu paljon rahaa. Lapsien elämäntavat ovat taas sitä, että heillä on vain vähän taskurahaa. He pukeutuvat aika villisti ja miten haluavat ja vain harvojen lasten vanhemmat pakottavat lapsensa hienosti pukeutumaan. Koulut nakkalinnassa ovat hyvässä kunnossa ja muutenkin viihtyisiä. Silmälasien kulttuuri on monimuotoista. Aika erilaiset henkilöt pitävät silmälaseja. Kuitenkin kaikista useimmin erilaiset älyköt ja nerot pitävät eniten silmälaseja Ankkalinnassa.

Musiikin kulttuuri Ankkalinnassa:

Ainakin Tupu Hupu ja Lupu kuuntelevat jatkuvasti musiikkia. Usein Aku ei kuitenkaan pidä siitä. Ankalinnan musiikki on niin monimuotoista, että tässä kappaleessa ei voisi selittää mitenkään kaikkea. Kaikki Ankkalinnalaiset varmasti löytävät lempiartistinsa kun valinnanvaraa on niin paljon. AInakin Melvis Pressula (muunnos sanasta Elvis Presley) on yksi suosituimmista artisteista ankkalinnalaisten keskuudessa. Musiikkia kuulee myös joskus kaduilla kun on paraateja. Rokkibändit ovat usosittuja ankkalinnassa ja musiikki onkin yleensä aika särömäistä. Myös klassinen on kuitenkin suosittua ankkalinnassa ja se rauhoittaakin yleensä

kuuntelijan.

Kirjojen kulttuuri Ankkalinnassa:

Kirjoja löytyy usiemmiten ankkalinnalaisten kotoa. Mutta niillä joilla ei ole kirjoja, (vaikka useimmilla kuitenkin on edes jonkin verran ellei ole köyhä) suunnistavat yleensä ankkalinnan ankalliskirjastoon. Sieltä löytyy monimuotoisia kirjoja lähes kaikesta, ja niin koko Ankkalinnastakin. Kirjoja löytyy aina kultaisista krokotiileista norsujen joogaohjeisiin. Kirjat ovat yleensä sarjoissa värikkäitä, mutta se tietysti riippuu siitä, kuka sarjan on piirtänyt. kirjoja on ankkalinnassa kuitenkin todella paljon. Kirjastojen ulkoasu on yleensä jykevä, ja en ainakaan ole nähnyt yhtäkään sarjakuvaa jossa kirjasto lisi pieni. Siinä on yleensä suuret etuovet ja pylväät jotka korostavat jylhää asemaa kirjastossa. Kirjastonhoitajat ovat yleensä hiukan vanhoja ja heillä on silmälasit. Jos yksikin puhuu liikaa, hän alkaa heti hyssyttelemään.

Taiteen kulttuuri Ankkalinnassa:

Tätä ankkalinnassa on erittäin paljon. Taidetta on monia, esim. erilaisia patsaita ja maalauksia. niistä kerron nyt:

Patsaat ankklinnassa:

patsaita on ankkalinnassa monimuotoisia aina vain parin senttimetrin pienoismallipatsaista joita amatöörit ovat tehneet aina suureen Julle Ankanpään patsaaseen joka on jopa 20 metrin korkuinen. patsaat on usein tehty metallista ja muustakin messingistä ja sen tapaisista asioista. Patsan on joskus voitu tehty jopa muvista.

Maalaukset Ankkkalinnassa:

Ankkalinnassa on tarinoisssa yleensä kahdenlaisia maalareita: Sunnutaimaalareita sekä niitä eirttäin ällykköjä joitten maalaukset ovat esillä ankkalinnan taidemaalausgalleriassa. Sunnutaimalaarit usein maalaavat esim hedelmiä ta kauniita kukkavaaseja jotka ovat täynnä erilaisia kukkia esim: gerberoita. maalauspaperi on yleensä suuri ja maalaustapit ovat yleensä levyllä maalaajan kädellä.

Keksintöjen kulttuuri Ankkalinnassa:

Keksintöjen kulttuurin luulisi olevan pieni ankkalinnassa, mutta toisin kuin luullaan, sekä keksijöitä että keksintöjä ankkalinnasta löytyy paljon. Keksijöitä, jotka ovat tunnettuja, ovat ainakin Pelle Peloton ja Tohtori Staattinen. Ankkalinnalaisia suuria ja tunnettuja keksintöjä ovat esimerkiksi aikakone, kehonsiirrin, aivosiirrin, ja mietintämyssy. keksinntöjen tekijöitä löytyy ankkalinnassa niin paljon, että keksintöjä on vaikka millä mitalla. Esimerkiksi: kaikista pöhköimpiä keksintöjä mitä koskaan on keksitty on sateenvarjo, jossa on reikiä sitä varten että sitä voisi pitää sateella. Tämä todistaa sen, että Annkkalinnan keksinnöt voivat olla sekä pöhköjä, hölmöjä ja tyhmiä mutta myös joskus ihan järkeviäkin.

Uskonto Ankkalinnassa:

Sarjoissa ei ikinä ole mainittu mitään ankkalinnalaisten uskonnosta. Joten Ankkalinnalaisten uskonnon kulttuuri on lukijoille lähes ätysin tuntematon. Kuitenkin joissakin sarjoissa joissa MIkki JA minni ovat menneet naimisiin, on sanottu esimerkiksi "Isän, pojan ha pyhän hengen nimeen." Ainoa uskontoon liittyvä asia nakkalinnassa on se, että enkeleitä näkyy tuon tuosta nakkalinnassa esim. toisena akunomatunnon puolena. Jos niitä voi edes kulttuuriksi laskea.

Arkitehtuurin kulttuuri ankkalinnassa:

Arkkitehtuurin kulttuuri ankkalinnassa on monipuolista. Ankkojen rakentamat talot voivat olla pieniä tai isoja, ja ne vaihtelevat Akun talon kokoisista taloista ihan Supermarkettejen kokoisiksi. Talot ovat kuitenkin joskus aika hullunkurisen näköisiä, ja ne eivät aina ole ihan tavallisia sisältäkään Kadut ovat lyeensä aina samanlaisia ja samannäköisiä minkälaisia ne täällä suomessakin ovat. Kadut ovat yleensä mustia ja melkeimpä koko ajan uudestaan mustaksi laitettu, joten ne ovat aina tuoreita. Kasviarkkitehtuuri ainakin on suurta, sillä jotkut ovqat jopa hurahtaneet tekemään pensaslabyrintteja pihalleen. Kaikissa tarinoissa pihpilal ei ole Puita mutta puita ja ainakin pensaita löytyy Akulta ainakin joissakin tarinoissa. Ankkalinnalaisten huonejärjestys on yleensä aina samanlainen, mutta erona löytyy se että Kylpyhuoneet ja vessat ovat melkeimpä aina yläkerrassa jos sellainen on.

Juhlapäivien kulttuuri Ankkalinnassa:

perinteisimmät juhlapäivät Ankkalinnassa ovat esimerkiksi Julle Ankanpään päivä, Ankkalinnan vuosipäivä, Ankkalinnan eläintarhan vuosipäivä jne. näitä vietetään ankkalinnassa lähes jokapäiväisesti. Tässä on kuitenkin kaikista peirnteisimmät ja tärkeimmät juhlat ankkalinnassa:

Joulu on Ankkalinnalaisten suurin ja merkittävin juhla. Siitä ei ole epäilystäkään, ksoka sitä myös näkyy kaikista useimmiten sarjoissa. Yleensä kun on ojulu kaikki ovat sovussa, myös rosvot ja poliisit kaikkialla ankkalinnassa. Ankan suku menee silloin viettämään ojulua Mummo ANkan luokse. Yleensä ANkkalinnalaisen joka aikaa viettää joulua, on hankittava pöytäänsä ainakin ojulukinkku tai kalkkuna. Myös Piparia ja keksejä löytyy ankkalinnalaisesta joulupöydästä. Yleensä joulukuusi löytyy keittiöstä ruokapöydän vierestä. Jouluna myös kaduilla kuulee paljon joululauluja ja ilosia naamoja. Kaikilla tosin on kiire hankkia kaikki joululahjat.

Uusi vuosi on myös Ankkalinnalaisille tärkeä juhla. Uutena vuotena muistellaan ankkalinnassa yleensä aina mitä edellsienä vuotena on tullut tehtyä, mitä edellsienä vuotena on mokattu, ja mitä edellisenä vuotena on onnistuttu. Uutta votta vietetään yleensä Ankallistorilla jossa Pormestari pitää puheen. Sen jälkeen suuren viskipullon korkki sinkautetaan ilmaan kun kello on kaksitoista. Silloin alkavat myös suurensuuret ilotulitukset ja suuri juhlinta. Uutta vuotta on vietetty joskus lumisissa merkeissäkin. Joskus taas sää on ollut leuto ja lunta ie ole ollut. Ankkain sankka suku on viettänyt uutta vuotta vähän monissakin paikoissa. ylrrnsä sitä vietetään kuitenkin Aku Ankan tai Mummo Ankan luona.

Juhannusta ei kauhean monessa tarinassa ole näytetty, mutta kyllä sitäkin ANkkalinnalaiset ovat joskus juhlineet erilaisilla tavoilla eismerkiksi: grillaamalla.

Halloweenina koko Ankkalinna hulluuntuu. Lapset pukeutuvat kauhiesiin ja karmiviin vaatteisiin ja menevät kiertelemään ovelta ovelle kerjäämään karkkia ja namusia. Aku ja jotkut muut eivät usein pidä kylläkään tästä, ja kun halloweenin aika tulee, voi se kostautua näille henkilöille karmaisevalla tavalla...

Pääsiäistäkin vietetään ankkalinnassa iloisin mielin. Silloin etsitään makeita suklaamunia jopa pitkin ja ympäri koko kaupunkia. SIlloin voi ankkalinnassa nähdä melkein oikean pääsiäispupunkin...

Ankkalinnan juhlapäivää vietetään vain ankkalinnassa ,joten se on kaupunkilaisten oma erikoisuus. Paraatit juhlistavat aina kerran vuodessa kesäpäivänä tätä tapahtumaa, ja vain Joulu on Ankkalinnassa tärkeämpi juhlapäivä kuin tämä Ankkalinnan juhlapäivä. Yleensä joku korkearvoinen kunniamainen vieras tulee ankkalinnan vuosipäivänä juhlistamaan sitä. Pormestari pitää aina puheen, ja tänä päivänä kouluun ja töihin ei tarvitse mennä. Se on siis NAkkalinnalaisten pyhäpäivä.

julkiset tarjonnat ankkalinnassa:

näitä julksisia tarjontia ovat eismerkiksi: erilaiset museot, taidemaalausgalleriat-ja näyttelyt sekä esimerkiksi leikkipustot ja monet eri eläintarhat. Näitä ankkalinnasta löytyy. Esimerkiksi: Ankallispankki on yksi tällainen suuri julksien paikan tarjonta jossa kauppa käy. Kaikki Ankkalinnalaiset haluavat tallettaa omaisuutensa tänne. Usein Ankallispankki joutuu eniten röystetyksi.

Tapojen kulttuuri Aankkalinnassa:

Kaikki tavat ankkalinnassa ovat vain ankkalinnaan ja viereisille kaupungeille tuttuja. Esimerkiksi, kättely on normaalin ihmisen mielestä varmaankin todella outoa sillä tavalla ja usein ihmiset nostavat hattuaan iloisella mielellä. Usein huudahdus "kääk!" on sellainen mitä ei suomessa voisi usein kuulla vaan se on ankkalinnalaisten oma tavaramerkki.

Keräilyn kulttuuri ankkalinnassa:

Jotkut ankkalinnalaiset ovat lähes hurahtaneita keräilyyn. Akukin on harrastanut monia eri keräilyjuttuja. Suurimman keräilyn kohteet ovat erilaiset postimerkit. Niitä on monenmoisia, ja monien ankkojen esim. Akun ja Roopen teidetään keräilleen niitä. Roope keräilee myös rahaa ja erilaisia timantteja, onhan hän maailman rikkain ankka. Jotkut keräilevät myös joitakin aivan hulluja asioita esimerkiksi: Ikkunoita ja joittenkin hortoilevien miehien on nähnty etsimässä pullonkorkkeja, tai jopa likaisempia asioita. Keräilyn kohteita on joka tapauksessa useita ja ne ovat suuri osa Ankkalinnan erittäin monimuotoista ja suurta kulttuurimaisuuta.

Kulttuuriset maamerkit ankkalinnassa:

Ankkalinnassa on monenmoista maamerkkiä jotka vetävät turisteja puoleensa. Ihmisiä kiinostaa esimerkiksi Julle Ankanpään, kaupungin perustajan patsas joka siaitsee ankkalinnan kaupunginpuistossa. myös kaupungintalo kiinnostaa monia. Roope Ankan Rahasäiliökin on suuri turistikohde koska Roopehan on maailman rikkain Ankka. Ankkalinnassa on myös monta huvipuistoa ja tivolia, sekä puistoja ja leikkipuistoja, jotka voi laskea kunnollisiksi maamerkeiksi.

Kulttuuriautojen kulttuuri Ankkalinnassa:

kulttuuriautojen luttuuri Ankkalinnassa on suurta. Kulttuuriautoja muutenkin arvostetaan Ankkalinnassa enemmän kuin muualla. useita näyttelyitä järjestetään Ankkalinnassa vähintään melkeimpä joka viikko. Kuuluisia kulttuuriautoja ovat Esimerkiksi Roopen hienostoauto, Akun American Bantam 313 ja Mummo Ankan vanha 1800-luvun lopun sähköauto. Roopen Auto on todella hienostoautomainen, mutta siräkin halvempi, onhan se sentään halpa. AKu auto taas on vanha, ja siitäkin on loppumassa puhti, kun renkaat puhkeavat koko ajan, mutta siitäkin on moneksi, esimerkiksi: Taikaviitan autona toimii akun oma American Bantam.

Yhdistykset ankkalinnassa:

Ankkalinnan kulttuuriin kuuluu myös se, että ankkalinnassa on tunnetusti erittäin paljon erilaisia kerhoja ja yhdistyksia. tässä pari seillaista yhdistystä, jotka ovat kaikkein suosituimpien joukoissa:

-MILJADÖÖRIKERHO-kerho, johon Roope Ankka kuuluu, ja myös omni muu miljonääri hänen tavoin esim. Kroisos Pennonen ja Kulta-Into Pii

-SUDENPENNUT-partiokerho, johon Tupu, Hupu ja Lupu kuuluvat ja käyvät säännöllisesti ja ahkerasti.

-ANKKALINNAN NAISYHDISTYS-Iines, Riitta, Poppi, minni, Heluna, ja Klaara kotko kuuluvat kaikki naisyhdistykseen.

-KELMIEN KERHO-kerho, joka on erittäin suosittu rosvojen keskuudessa. Siihen kuuluvat esim. Karhukopla, Musta Pekka ja mustakaapu.

-PEUKALOISET-vähän kuin sudenpennut mutta sinne otetaan vain tyttöjä. Leenu, Liinu ja Tiinu kuuluvat peukaloisiin.

-TUONENMARJAT-Aku kuului tähän partiokerhoon kun hän oli Tupun, Hupun ja lupun ikäinen.

Muut Ankkalinnan ja ankkalinnalaisten kulttuurista:

kulttuuria on tosin muissakin muodoissa kuin näissä edellämainituissa. Yksi hyvä mall imuista kulttuureista ovat erilaiset tapahtumat ja festivaalit. Ne ovat vähän kuin lisäys keksintö, auto jne. kulttuureille. Keksintömessuilla esitellään usein uusimpia keksintöjä. Patenttikilpailussa taas usein kilpaillaan kenellä on kaikista mullistavin keksintö. Usein Pelle Peloton ja tohtori Staattinen lyövät muut amatöörikeksijät laudalta. Automessuja järjestetään ankkalinnassa taas vähintään kerran kuukaudessa. Aku Ankan ja Mummo Ankan autot ovat niin harvinaisia että heidänkin autonsa pääsevät yleensä mukaan näyttelyyn. Moni henkilö käy näyttelyissä ja ne ovatkin aika suosittuja.

Runoja ankkalinnassa tehdään myös jonkin verran. Akukin rustaa niitä, ja ammattilaisiakin tästä lajista löytyy.

Loppusanat:

Ankkalinna on kuvitteelliseksi kaupungiksi erittäin kulttuurikirkas. Jos lähtisit ankkalinnaan, törmäisit varmastikin ensimämiseksi vaikkapa galleriaan. Sen takia Ankkalinna kiehtookin niin kauhean monia.

Tapsa99
Seuraa 
Liittynyt7.9.2008

Cxv, aloitusviestissä lukee näin:

Lainaus:
Tästä lähtien myös erittäin yleiset *päivitetään* -jutut ovat kiellettyjä ja kun aloitat viestisi niin siinä täytyy olla myös sitä tekstiä heti alkuun.

Eli laita vähän tekstiä alkuun niin sitten on hyvä : P.

~ Tapsa

Sivut

Ketju on lukittu.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat