ak3m3m3m3m3mm3m3m3m xd

Seuraa 
Liittynyt12.11.2015

Ihminen

Ihminen

Pioneer 10:n mukana lähetetty piirros ihmisestä.

Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu

Domeeni: Aitotumalliset Eucarya

Kunta: Eläinkunta Animalia

Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata

Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata

Luokka: Nisäkkäät Mammalia

Alaluokka: Theria

Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria

Lahko: Kädelliset Primates

Alalahko: Haplorrhini [2]

Osalahko: Apinat Simiiformes [2]

Yläheimo: Ihmisapinat Hominoidea

Heimo: Isot ihmisapinat Hominidae

Suku: Ihmiset Homo

Laji: sapiens

Kaksiosainen nimi

Homo sapiens

Linnaeus, 1758

Alalajeja

Homo sapiens sapiens – nykyihminen

Homo sapiens idaltu

Katso myös

Ihminen Wikispeciesissä

Ihminen Commonsissa

Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva eläinlaji. Ihminen kuuluu kädellisten (Primates) lahkon isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon ja on nykyisin elävistä kädellisistä laajimmalle levinnyt, älykkäin ja runsaslukuisin laji. Ihmisellä on kehittyneet aivot, joiden ansiosta ihminen pystyy abstraktiin ajatteluun, kieleen ja itsetarkkailuun. Tämä on yhdessä pystyasennon ja esineiden käsittelyyn kykenevien yläraajojen kanssa mahdollistanut ihmiselle kyvyn käyttää työkaluja monipuolisemmin kuin mikään toinen eläinlaji.

Ihmiset ovat muiden kädellisten tapaan luonnostaan yhteisöllisiä, mutta ihmiset ovat erityisen kyvykkäitä käyttämään viestintää ja kieltä ideoiden välittämiseen. Ihmiset muodostavat monimutkaisia yhteistyötä tekeviä ja kilpailevia sosiaalisia ryhmiä, perheistä aina kansakuntiin asti. Ihmisyhteisön perustan muodostavat kielen kautta välittyvät rituaalit, traditiot, arvot ja lait. Ihmiset tekevät ainoana lajina tulen, kypsentävät ruoan, pukeutuvat ja käyttävät lukuisia tekniikoita. Ihmisellä on myös taiteen tapaisia kulttuuri-innovaatioita, kuten maalaustaide, kirjallisuus ja musiikki.

Sisällysluettelo [piilota]

1 Evoluutio

2 Populaatio ja levinneisyys

3 Ihmisen biologia

3.1 Anatomia ja fysiologia

3.2 Syntymä, kasvu, kehitys, vanheneminen, kuolema

3.2.1 Syntymä

3.2.2 Lapsuus ja kasvuikä

3.2.3 Aikuisikä ja vanheneminen

3.2.4 Kuolema

3.3 Rotu ja etnisyys

3.4 Ravinto

3.5 Aivot, mieli ja tietoisuus

4 Yhteiskunta ja kulttuuri

4.1 Kieli

4.2 Taiteet

4.3 Motivaatio ja tunteet

4.4 Rakkaus ja seksuaalisuus

4.5 Uskonto

4.6 Filosofia

4.7 Tiede ja tekniikka

4.8 Valtio ja politiikka

4.8.1 Väkivalta

4.9 Sota

4.10 Kaupankäynti

4.11 Suhde ympäristöön

5 Ihmistä tutkivia tieteitä

6 Katso myös

7 Lähteet

8 Kirjallisuutta

[muokkaa]Evoluutio

Pääartikkeli: Ihmisen evoluutio

Kartta varhaisista ihmisen migraatioista mitokondrioiden perusteella (tuhatta vuotta ennen nykyhetkeä).

Ihmisen evoluutio keskittyy yleensä tarkastelemaan ihmisten (Homo) suvun kehitystä, mutta myös ihmistä edeltävien ihmisapinoiden (Hominidae) ja kädellisten (Primates) historiaa ja kehitystä. Taksonomisen luokittelun mukaan nykyisin elävät ihmiset kuuluvat Homo sapiens -lajin alalajiin Homo sapiens sapiens. Laji ja alalaji on ainoa ihmisten suvun elossaoleva, muiden suvun jäsenten kuoltua sukupuuttoon. Myös monet ihmisten sukua edeltävät lajit ovat kuolleet sukupuuttoon.[3]

Lähimmät elossa olevat sukulaiset ihmiselle ovat tavallinen simpanssi ja bonobo. Ihmisen perintöaineksen kartoitus päätyi loppupäätelmään: ihmisen ja simpanssin sukulinjojen 6,5 miljoonan vuoden erossa olo on johtanut eroon perimässä, joka on vain kymmenen kertaa suurempi kuin ero toisilleen tuntemattomien ihmisyksilöiden välillä. Simpanssien kehityslinja erkani ihmisistä noin 5–6 miljoonaa vuotta sitten ja gorillojen noin 7–8 miljoonaa vuotta sitten.

Nykytiedon mukaan ihminen kehittyi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja myöhemmin syrjäytti muut kädelliset suuressa osassa muuta maapalloa. Toisen, yleisesti vanhentuneeksi katsotun, teorian mukaan ihmisiä olisi kehittynyt maapallolla samanaikaisesti monella alueella.[4] Ihmisten DNA-perimä verrattuna muihin samaan aikaan eläneisiin lajeihin kuitenkin viittaa myöhäisellä pleistoseenikaudella ihmispopulaation olleen erittäin pieni, maksimissaan 10 000 yksilöä, mikä johti ihmisten pieneen geenipooliin. Erään arvion mukaan nykyihmistä alkeellisemman, muttei sen edeltäjän vaan rinnakkaismuodon neandertalinihmisen käsikirveen teko vaati 111 iskua neljässä työvaiheessa ja Cro-Magnonin ihmisen eli nykyihmisen käsikirves vaati 251 iskua yhdeksässä työvaiheessa.[5] Ihmisten evoluutiossa tärkeässä asemassa oli kasvanut aivotilavuus, joka on tyypillisesti aikuisilla nykyihmisillä noin 1400 cm³. Se on puolet suurempi kuin simpanssin tai gorillan, tosin hieman pienempi kuin Neandertalin ihmisen. Kasvanut älykkyys ja kehittyneet kommunikointitaidot johtivat ihmiskunnan nopeaan sosiaaliseen ja kulttuurilliseen kehitykseen.[6][7]

[muokkaa]Populaatio ja levinneisyys

Laajimmin hyväksytyn teorian mukaan nykyihmiset kehittyivät Afrikan savanneilla noin 200 000–250 000 vuotta sitten syrjäyttäen Homo erectus -lajin.[8] Ihmiset valloittivat Euraasian ja Oseanian noin 40 000 vuotta sitten ja viimeisimpänä Amerikan 20 000 vuotta sitten. Nykyihminen on ainoana ihmislajina säilynyt nykypäivään saakka muiden kuoltua sukupuuttoon.

Varhaisimmat ihmiset olivat keräilijä-metsästäjiä, joiden elämäntyyli oli sopeutunut savannien elämään. Myöhemmät ihmiset omaksuivat maanviljelyn ja vakituiset asuinpaikat. Ihmiset voivat asua useimmissa paikoissa maailmaa. Asutusta on nykyisin kaikilla mantereilla, joskaan Etelämantereella se ei ole vakituista[1]. Ihminen on vieraillut avaruudessa, ja kansainvälisellä avaruusasemalla on ihmisiä jatkuvasti[1]. Suurin osa ihmisistä, 61 prosenttia, elää Aasiassa. Loput ovat jakautuneet maapallolle seuraavasti: ihmisistä 14 % on Amerikassa, 13 % Afrikassa, 12 % Euroopassa ja 0,5 % Oseaniassa.

Ihmispopulaatio on viimeisenä kahtena vuosisatana kasvanut miljardista yli kuuteen miljardiin henkeen. 2,5 miljardia 6,5 miljardista ihmisestä (39,7 %) elää kaupungeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.

[muokkaa]Ihmisen biologia

Ihminen on monisoluinen aitotumallinen eliö, joka koostuu noin 100 biljoonasta solusta ja noin 70-prosenttisesti vedestä. Ihmisyksilön kehitys alkaa, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Sen jakautuessa muodostuu alkio, joka muuttuu sikiöksi kahdeksannella viikolla hedelmöityksestä. Täysikasvuisuuden ihminen saavuttaa murrosiän päättyessä. Merkittäviä orgaanisia järjestelmiä ihmisessä ovat luuranko, hermoverkosto, verenkierto, lihaksisto ja hengitysjärjestelmä. Sukupuolia ihmisellä on kaksi, mies ja nainen.

[muokkaa]Anatomia ja fysiologia

Pääartikkeli: Ihmisen anatomia

Ihmisen luuranko.

Ihmisvartalojen tyyppejä on useita, ja niiden koko ja ominaisuudet määräytyvät pääasiassa geeniperimän mukaan, tosin vartaloon voivat vaikuttaa myös ympäristötekijät, kuten ruokavalio ja liikunta. Aikuisen ihmisen pituus vaihtelee keskimäärin 150 cm:n ja 200 cm:n välillä. Naiset ovat keskimäärin miehiä pienempiä. Keskipituuksissa on myös alueellista eroavaisuutta.

Ihmiset ovat omaksuneet pystyasentoisen liikkumistavan ja pystyvät näin täysin kaksiraajaiseen liikkumiseen. Siten yläraajat vapautuvat käsittelemään muita esineitä. Koska fysiologia ei ole vielä täysin kehittynyt pystyasentoiseen liikkumiseen, ihmisten liikkumismuoto tuottaa heille vaikeuksia erityisesti myöhemmässä iässä, ja vammojen sattuessa kriittisiin kohtiin voi liikkumiskyky kadota hetkellisesti täysin.

Ihmisellä ruumiin karvoitus on vähentynyt huomattavasti. Osaltaan joillain yksilöillä karvoituksen vähentyminen on enemmän näennäistä kuin todellista. Heillä karvoja on yhtä tiheässä kuin muillakin ihmisapinoilla, mutta ne ovat lyhyempiä ja huomaamattomampia, koska ne ovat vähäpigmenttisempiä. Joidenkin alueiden ihmisillä karvoitus on vähentynyt huomattavasti voimakkaammin toisten alueiden ihmisiin verrattuna. Karvoituksen puutetta on pyritty selittämään erilaisilla teorioilla. Karvattomuutta on pidetty etenkin metsästyksen aikana tarvittavana jäähdytysjärjestelmänä ja myös ulkoloisten määrää vähentävänä. Myös seksuaalivalinnalla ja muilla sosiaalisilla suhteilla lienee osuutensa karvattomuuteen.[9]

Toisaalta muun ihon vähäisen karvapeitteen vastapainoksi useimmilla ihmisillä on päälaellaan karvat - hiukset - jotka kasvavat peräti pidemmiksi kuin minkään muun eläinlajin karvat. Tosin joillakin tietyn perimän omaavilla ihmisillä hiukset jäävät lyhyeksi ja hyvin kiharaiseksi, lisäksi monet miehet vanhimmiten kaljuuntuvat. Ihmisen päälaen karvoituksen huikea pituus on ollut arvoitus tieteilijöille. On arveltu, että pitkät hiukset olisivat olleet varhaisina aikoina tärkeitä seksuaalisen valinnan kannalta, vaikka myöhemmin monien alueiden kulttuuri on kehittynyt siihen suuntaan, ettei hiusten vapaata kasvua pidetä jommallakummalla tai molemmilla sukupuolilla toivottavana.

Ihmisten ihon ja tukan väri johtuu kudosten väriaineesta eli pigmentistä, johon ihmisillä ja muilla eläimillä vaikuttaa melaniini. Ihonväri vaihtelee tummanruskeasta vaaleanpunaiseen. Ihonväri on kehittynyt suojaamaan Auringon haitalliselta UV-säteilyltä ja foolihapon hajoamiselta, mutta sallimaan D-vitamiinin muodostumisen iholla auringonvalon vaikutuksesta. Tyypillistä on että pohjoisten seutujen ihmisten iho on vaalea, ja päiväntasaajaa kohti mentäessä populaation keskimääräinen ihonväri tummuu. Tukan väri voi olla vaalea, tumma, ruskea, punainen tai niiden sekoitus. Musta ja ruskea lienevät tavallisimmat, luonnostaan punaiset harvinaisimmat, ja lähinnä eurooppalaisten keskuudessa esiintyvä ominaisuus. Ihmisten iholla on myös ominaisuus ruskettua auringonpaisteessa suojautuakseen ultraviolettisäteilyltä. Ruskettuminen on sitä voimakkaampaa mitä vaaleampi iho ihmisellä on luonnostaan.

Aikuisen ihmisen unentarve on keskimäärin 7–8 tuntia ja 3-18 vuotiaan lapsen 9–12 tuntia vuorokaudessa, riippuen iästä. Alle kolme vuotiaiden unentarve on suurin. Vanhemmat ihmiset nukkuvat vain 6–7 tuntia päivässä. Univaje heikentää ihmisen suorituskykyä.

Normaalisti ihmisellä on 46 kromosomia (23 paria) jokaisessa solussa, joissa on valmistuneiden kartoitusten mukaan n. 3,9 miljardia "emäspaikkaa". Mahdollisia geenejä ihmisellä on n. 20 000. Human Genome -projekti on viime aikoina tehnyt merkittävää työtä kartoituksessa. Ihmisen DNA-perimä on noin 96-prosenttisesti[10] sama kuin simpanssin, joka on ihmisen lähimpiä elossa olevia sukulaisia. Erotuksena kaikista muista "tavallisista" kromosomeista eli autosomeista, sukupuolikromosomi määrää ihmisen sukupuolen, kuten muillakin nisäkkäillä.

[muokkaa]Syntymä, kasvu, kehitys, vanheneminen, kuolema

Ihmisen samoin kuin muidenkin organismien elämään kuuluu syntymä, kasvu, vanheneminen ja lopulta väistämätön kuolema.

[muokkaa]Syntymä

Vastasyntynyt lapsi.

Naisen sisällä oleva munasolu hedelmöittyy yleensä miehen ja naisen välisessä yhdynnässä miehen spermalla, jolloin nainen tulee raskaaksi. Tosin nykyisin lääketiede on kehittynyt huimasti, ja ihmiset hallitsevat useita tekniikoita, kuten keinohedelmöityksen ja muita perinteisistä tavoista poikkeavia tapoja saattaa nainen raskaaksi. Hedelmöittynyt munasolu eli tsygootti jakautuu naisen kohdussa muodostaen alkion, josta myöhemmin kehittyy sikiö. Lapsi tulee tavallisesti ulos naisen kohdusta emättimen kautta, ja tällöin terve vastasyntynyt osaa hengittää itsenäisesti. Joissakin tapauksissa lapsi syntyy keisarileikkauksella. Moderneissa kulttuureissa syntynyttä lasta pidetään henkilönä, ja sitä suojaavat kaikki samat lait kuin täysikasvuisiakin ihmisiä. Joidenkin maiden lait pitävät jo sikiötä henkilönä sen vielä ollessa naisen kohdun sisässä. Kaikissa maissa abortti eli raskaudenkeskeytys ei ole laillinen.

Muihin nisäkäslajeihin verrattuna ihmisen syntymä on kohtalaisen monimutkainen tapahtuma, mikä johtuu sikiön suuresta päästä. Synnytys voi kestää jopa päivän verran ja saattaa olla hyvin kivulias äidille. Joskus äiti, lapsi tai molemmat kuolevat synnytyksessä tai sen yhteydessä. Lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi varakkaissa maissa lääketieteen kehityttyä 1900-luvulla. Luonnollinen synnytys ilman puhtaita olosuhteita ja ammattitaitoista avustusta on vielä yleistä kehitysmaissa.

Ihmislapsi syntyy noin yhdeksän kuukautta kestäneen raskausajan jälkeen. Varakkaissa maissa täysiaikaisen vastasyntyneen paino on noin 3–4 kg ja pituus 45–60 cm.

[muokkaa]Lapsuus ja kasvuikä

Lapsia Turun pääkirjastossa.

Lapsi kasvaa syntymää seuraavina kolmena elinvuonnaan noin puoli metriä, jonka jälkeen pituuskasvu tasoittuu noin 4–7 cm vuosikasvuksi noin 7–12 seuraavan ikävuoden ajaksi, jonka jälkeen kasvu murrosiässä tilapäisesti kiihtyy sukupuolihormonien vauhdittamana, ja lopulta hidastuu ja ajan myötä päättyy. Suomalaiset tytöt kasvavat noin 15-16 ikävuoteen saakka, pojat kasvavat vielä jopa 17–20 vuoden ikäisinä.

Suomalaisilla tytöillä murrosiän fyysinen kehitys käynnistyy tavallisimmin 10–12-vuotiaana, joillakin yksilöillä myös aikaisemminkin ja osalla myöhemminkin. Kuukautiset alkavat vuotta-kahta myöhemmin, eli 12-14-vuotiaana. Tytöillä pituuspyrähdys on poikia lievempi ja ajoittuu pojista poiketen murrosiän alkuun. Pojilla murrosikä alkaa tavallisesti 11–13-vuotiaana, aluksi hitaasti genitaalien kasvamisena. Selviä merkkejä kuten nopeaa pituuskasvua tai äänenmurrosta ilmenee vasta 13–15-vuotiailla pojilla. Pojat saavuttavat sukukypsyyden tavallisesti hiukan ennen pituuskasvun kiihtymistä ja äänenmurrosta eli noin 14 ikävuoden alussa.

[muokkaa]Aikuisikä ja vanheneminen

Murrosiän mentyä on aika jolloin ihminen on fyysisesti huippukunnossa. Tätä kestää vajaa kymmenisen vuotta, eli noin vuodet 17–27. Tätä seuraa ihmisen hidas kymmeniä vuosia kestävä fyysinen rappeutuminen, joka johtaa lopulta kuolemaan.

Ihmisen psyykkinen kehitys ja kypsyminen sen sijaan jatkuvat pitkälle aikuisikään. Havaintokyky alkaa heiketä keski-iässä, mutta useimmat kognitiiviset eli ajatteluun liittyvät toiminnot säilyvät hyvinä noin 60-70 ikävuoteen asti. Kielelliset toiminnot alkavat heiketä yleensä vasta 80 ikävuoden jälkeen. Usein vanhuuden psyykkisten toimintojen huomattava huonontuminen liittyy johonkin dementoivaan sairauteen, kun taas terveiden vanhusten kognitiiviset toiminnot heikkenevät vain vähän. [11]

Kaikki ihmiset vanhenevat, mutta terveellisillä elämäntavoilla, runsaalla liikunnalla ja positiivisella elämänasenteella sitä voidaan osittain hidastaa. Keskimääräinen ihmisten elinikä vaihtelee suuresti maittain. Naiset elävät keskimäärin useita vuosia miehiä kauemmin.

[muokkaa]Kuolema

Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

Tarkennus: Ei käsittele lainkaan esimerkiksi kuolinsyitä

Yleensä ihmisen kuoltua hänen läheisensä hautaavat vainajan kuolleen ruumiin ja pystyttävät muistomerkin. Useimmille ihmisyhteisöille on ominaista myös halu uskoa kuolemanjälkeiseen elämään tai sielun kuolemattomuuteen. Kuolinsyitä voi olla monia. Jos ihminen murhataan, poliisit tutkivat asiaa. Yleisin kuolemansyy on sydänkohtaus. Sydänkohtaus voi johtua monesta eri syystä.

[muokkaa]Rotu ja etnisyys

Pääartikkeli: Ihmisrotu

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.

Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

Eri maantieteellisillä alueilla asuu ihmispopulaatioita, joiden ulkonäkö, kieli ja kulttuuri eroavat toisistaan. Eri populaatiot ovat erilaisia pääasiassa siksi, koska ne ovat historiansa aikana kokeneet erilaisia vaiheita. Ryhmien on täytynyt selviytyä eri puolilla maapalloa hyvinkin erilaisissa olosuhteissa. Kulttuurillinen, kielellinen ja geneettinen kehitys on kulkenut eri polkuja ja kehittänyt vaihtelua ja paikallisia erikoisuuksia.

Yleensä ihmiset määrittelevät itsensä johonkin ryhmään rodun ja etnisyyden perusteella, tosin tieteen kannalta rodun käsitteestä ei olla lainkaan yksimielisiä. Luokittelu yleensä perustuu esivanhempiin ja näkyviin ominaisuuksiin, kuten ihonväriin ja kasvonmuotoihin. Etnisesti ihmiset luokittelevat itsensä kielen, kulttuurin, perinteiden, uskonnon tai syntymäpaikan mukaan johonkin ryhmään, mikä lisää yhteenkuuluvuutta. Etnisyyttä voidaan kutsua myös kansallisuudeksi, mutta termit eivät kaikissa tapauksissa ole yhteneväiset. Etnisyys tai kansallisuus on monille tärkeä samaistumisen kohde, ikään kuin laajennettu perhe; sen kautta monet kokevat kuuluvansa perhettä ja sukua laajempaan ryhmään, jolla on merkittäviä yhdistäviä ja muista ryhmistä erottavia tekijöitä. Etnisyyteen tai kansallisuuteen kohdistuva aatteellinen itsetietoisuus ja tiedostava samaistuminen on 1700- ja 1800-lukujen taitteessa kehittynyt nationalismi. Nationalismin eli kansallisuusaatteen vaikutuksesta monet tahtovat etnisen ryhmänsä saavan hallita tiettyä aluetta itsehallinnollisella tai itsenäisenä. Etnisten ryhmien ristiriitaiset aluevaatimukset ovat johtaneet moniin sotiin.

Lähes kaikki ihmiset elävät jonkin valtion tai yhteiskunnan alueella ja useimmiten ovat jonkun valtion tai yhteiskunnan virallisia jäseniä eli kansalaisia. Kansalaisuus on eri asia kuin kansallisuus tai etnisyys, sillä saman valtion kansalaisina voi olla useita etnisyyksiä. Myös valtio tai yhteiskunta voi olla voimakkaan samaistumisen kohde. Tällaista samaistumista kutsutaan patriotismiksi.

[muokkaa]Ravinto

Erilaisia hedelmiä. Ihmiset yhä harvemmin keräävät itse ravintonsa luonnosta.

Ihmiset tarvitsevat elääkseen säännöllisesti ruokaa ja juomaa. Ruoan puute ihmisellä johtaa jo lyhyessä ajassa nälkäkuolemaan, mutta vedenpuute on sitäkin vakavampi: se johtaa dehydraatioon ja kuolemaan jo muutamassa päivässä. Vettä tai muita nesteitä ihminen juo keskimäärin 1,5 litraa päivässä. Ihmiset voivat syödä elääkseen sekä kasvikunnan että eläinkunnan tuotteita. Ihminen on siis lajina kaikkiruokainen. Ihmiset ovat käyttäneet sekä liha- että kasvisravintoa jo metsästäjä-keräilijä -kaudella. Ihminen voi kuitenkin tulla toimeen myös pelkällä kasvisravinnolla, jota osa ihmisistä käyttää nykyään eettisistä tai terveydellisistä syistä. 10 000 vuotta sitten ihmiset omaksuivat maanviljelyskulttuurin, joka johti populaation nopeaan kasvuun ruoan riittäessä yhä useammalle.

Nykyisin tavaraliikenne on parantunut, ja yhä useammilla ihmisillä on mahdollisuus saada erilaisia ruoka-aineita eri puolilta maailmaa, eikä valikoima rajoitu enää vain paikalliseen tarjontaan.

Nälkä ja aliravitsemus on myös yksi suurimpia ihmiskunnan ongelmia. Aliravittuja ja nälkäisiä ihmisiä elää maapallolla lähes miljardi, lähinnä kehitysmaissa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Vuosittain lähes 10 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään ja aliravitsemukseen.[12] Monet kehittyneet maat auttavat köyhiä kehitysmaita elintarvikeavun kautta torjumaan nälkää.

[muokkaa]Aivot, mieli ja tietoisuus

Ihmisen aivot ovat keskushermoston tärkein osa. Ihmisen aivojen arvellaan olevan tehokkaammat kuin minkään muun nykyisen tai edesmenneen lajin. Ihmiset ovat tiettävästi myös ainoa laji, jota voidaan kutsua tieteellisesti todella älykkääksi. Aivojen paino on vain n. 2 % koko ruumiinpainosta, mutta ne käyttävät 25 % ihmisen hengitysilman hapesta. Ihmisaivojen oikeaa ja vasenta puoliskoa yhdistävä aivokurkiainen sisältää noin 100 miljoonaa hermosyytä. Aikuisen miehen aivot painavat keskimäärin 1424 g, mutta paino alenee iän myötä 1395 grammaan. Naisen aivot painavat noin 1265 g.

Ihminen on yksi seitsemästä lajista, joka läpäisee peilitestin, tosin yleensä alle kaksivuotiaat ihmislapset eivät läpäise sitä. Testattavan pitää tunnistaa oma itsensä peilistä. Muut lajit, jotka läpäisevät testin, ovat simpanssi, norsu, bonobo, oranki, delfiini ja kyyhkynen. Yleensä muiden eläinlajien edustajat reagoivat omaan peilikuvaansa samalla tavalla kuin lajikumppaniinsa.[13]

[muokkaa]Yhteiskunta ja kulttuuri

Ihmiskunnan tilastoja

Maailman väkiluku 6 890 965 000 (tammikuu 2011)

Väestötiheys 12,7 as./km² (koko maapallo)

43,6 as./km² (maa-alue)

Suurimmat väestön

keskittymät Tokio, New York, Mexico City, Soul, São Paulo, Moskova

Puhutuimmat kielet (2000, arvio) Mandariinikiina 14,37 %

Hindi 6,02 %

Englanti 5,61 %

Espanja 5,59 %

Arabia 4,59 %

Suurimmat uskonnot

(2002, arvio) Kristinusko 32,71 %

Islam 19,67 %

(Ei uskontoa 14,84 %)

Hindulaisuus 13,28 %

Buddhalaisuus 5,84 %

Käytetyimmät valuutat USD, euro, jeni, punta

Ihmiset eroavat muista lajeista kehittyneen sosiaalisen kanssakäymisen ja kulttuurin ansiosta. Yhteiskunta muodostuu ihmisistä ja heidän muodostamistaan yhteisöistä, jotka ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella. Kaikki yhteiskunnat yhdessä muodostavat koko ihmiskunnan. Kulttuuri tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa. Kulttuuri on kaikkea ihmisen toimintaa. Ihmisillä on monia arvoja, normeja ja perinteitä, ja ne yhdistävät tiettyjä ryhmiä.

Evoluutiossa ihmisen keinoja selvitä muita lajeja paremmin on ollut keskeisesti älykkyys, ihmisen aivot. Muita vastaavia keinoja, osin aivoihin perustuen, ovat olleet esimerkiksi

kommunikaatiotekniikka, kieli

muu teknologia

tieto ja ymmärrys

organisaatiotaito, joukon voima ja sen mahdollistama erikoistuminen.

pitkälle kehittyneet kädet, jotka mahdollistavat työkalujen käytön

Ihmiset pitävät itseään hyvinä tilanteiden arvioinnissa, yleiskäsityksen muodostamisessa, asiayhteyksien tajuamisessa, mallien tunnistamisessa ja vaistojen käytössä. Toisaalta ihmiselle tuottavat vaikeuksia käsitellä asioita rinnakkain, muistaa yksityiskohtia, suorittaa rutiinitehtäviä, luopua vääristä päätelmistä ja hallita stressiä. Kuitenkin kaikkien näiden ominaisuuksien suhteen yksilöllinen vaihtelu on varsin suurta: joillekin ihmisille esimerkiksi suorittava rutiininomainen työ sopii hyvin ja monien ihmisten paineensietokyky on kehittynyt erittäin vahvaksi.

[muokkaa]Kieli

Pääartikkeli: Kieli

Ihmiset eroavat muista lajeista kielellisillä kyvyillään, joiden ansiosta he voivat jakaa keskenään ideoita, suunnitella tulevaisuutta ja siirtää hankittua tietoa jälkipolville. Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät kuuluvia. Kieliä tutkii kielitiede. Ihmisillä on tällä hetkellä käytössä eri kieliä noin 6 000, ja lukemattomat kielet ovat hävinneet aikojen saatossa. Ihmiskunnan kielellinen monimuotoisuus on kuitenkin vähentymässä ja kieliä kuolee yhä kasvavalla nopeudella, johtuen suurelta osin globalisaatiosta. Valtaosan kielistä pelätään kuolevan tämän vuosisadan aikana.

Kirjoitustaidon ihmiset kehittivät noin 5 000 vuotta sitten. Se oli tehokas tapa säilöä tietoa muistiin jälkipolville, ja sillä oli huomattava merkitys ihmisten kulttuurievoluutiossa.

[muokkaa]Taiteet

Musiikin allegoria (noin 1594), Lorenzo Lippin maalaus kuvaa naista, joka kirjoittaa partituuria

Pääartikkeli: Taide

Kuvataidetta on esiintynyt ihmiskunnassa aina esihistoriallisesta ajasta lähtien. Se on erikoinen ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen muoto, eikä vastaavaa muilla lajeilla esiinny.

Musiikki on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto. Sen synnyn arvellaan liittyneen puheen kehittymiseen, ja siihen ovat saattaneet vaikuttaa luonnon äänien – kuten lintujen – matkiminen, työliikkeiden rytmi ja ihmisen leikkisä ja seurallinen perusolemus. Nykyisin musiikki on yksi levinneimmistä viihteen muodoista ihmiskunnan keskuudessa.

Kirjallista perinnettä edeltää ihmiskunnan suullisen kerronnan, tarinoiden, kaskujen ja tarujen pitkä perinne. Kirjallista taidetta edustaa runot, draama sekä proosa.

[muokkaa]Motivaatio ja tunteet

Motivaation käsitettä on käytetty kuvaamaan sitä 1) mikä aktivoi organismin (aktivaatio) 2) mikä saa organismin valitsemaan juuri tietyn vasteen tai käyttäytymisen (valinta/selektio ja ohjaaminen) ja 3) miksi organismi vastaa samaan ärsykkeeseen välillä eri tavoilla (valmius vasteeseen). Yksinkertaisesti motivaatioteorian tulisi vastata kysymykseen "miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme". Motivaatioteorioiden jaoksi on ehdotettu ns. push-pull-dikotomiaa: toisissa teorioissa oletetaan jokin "työntävä", organismin sisäinen motivaatiovoima (perinteisesti tension/sisäisen jännitteen vähentäminen, tension reduction), toisissa taas jokin "vetävä", organismin ulkopuolella oleva motivaatiovoima (perinteisesti palkkiot/rangaistukset). Hedonistisia motivaatioteorioita yhdistää korostus organismin pyrkimisestä nautinnon tavoitteluun ja ahdistuksen/kivun välttämiseen. Tärkeitä motivaatiokäsitteitä ovat mm. vietti, tarve, tavoite, attribuutio ja flow. (Pervin 2003 : The science of personality, 104–142.)

Tunne on kokonaisuus kompleksisen järjestelmän, kuten ihmisen, koordinoimiseksi tiettyyn perustilanteeseen. Esimerkiksi pelon tunne herkistää aisteja, keskittää huomiota, pienentää pintaverenkiertoa (pienemmät vauriot taistelutilanteessa), nostaa sydämen lyöntitiheyttä, erittää vereen adrenaliinia jne. Vaikka ihmiset tietävätkin tunteista nykyään paljon, ovat ne edelleenkin tieteellinen mysteeri. Näitä asioita tutkii erityisesti psykologia.

[muokkaa]Rakkaus ja seksuaalisuus

Botticellin maalaus Venuksen syntymä

Rakkaus on yksi ihmisen voimakkaimmista tunteista. Se voi kohdistua toiseen ihmiseen, aatteeseen, uskontoon, taiteeseen, luontoon tai johonkin muuhun asiaan. Kahden aikuisen välisessä rakkaudessa keskeistä on seksuaalisuus, kun taas vanhempien jälkeläisiään kohtaan tuntemassa rakkaudessa biologinen huoltamisvaisto.

Seksuaalisuus on useimmilla eläinlajeilla, kuten myös ihmisellä, esiintyvä ilmiö. Samaan tapaan, kuin ravinnon kulutus tuottaa eläimille mielihyvää, myös seksuaalisuuden harjoittamiseen liittyy mielihyvän saamista. Tämän mielihyvän tarkoitus on taata, että yksilöt jatkavat sukuaan. Ihmisten seksuaalisuus on monimutkaisinta kaikista eläimistä, eikä ihmisten välinen seksuaalinen kanssakäyminen useimmiten liity suoraan lisääntymiseen. Ihmisillä esiintyy hetero-, homo- ja biseksuaalisuutta. Näistä heteroseksuaalisuus on yleisin seksuaalinen suuntautuminen. Jollain tasolla biseksuaaleja ihmisiä saattaa olla jopa yli 10 prosenttia väestöstä. Eräät seksologit uskovat ihmisten olevan luonnostaan biseksuaaleja. Varsinaisia täysin homoseksuaaleja on vain 1-2 prosenttia väestöstä.lähde?

[muokkaa]Uskonto

Pääartikkeli: Uskonto

Uskonto tarkoittaa ihmisen uskoa jumaliin tai muuhun yli-inhimilliseen mahtiin, hänen turvautumistaan siihen sekä siihen liittyvää pyhyyden kokemusta. Nämä ovat uskonnossa usein muotoutuneet oppijärjestelmäksi ja ilmenevät erilaisina yhteisöllisinä tapoina ja palvontamenoina.[14] Yleensä uskonnot pitävät sisällään myös moraalisia arvoja ja/tai sääntöjä, joiden mukaan ihmisten oletetaan elävän. Uskonnon määritelmiä on lukuisia eikä niistä vallitse yksimielisyyttä. On ajateltu muun muassa, että ihminen on kehittänyt erilaisia uskonnonmuotoja tietämättömyyden pelossa.[15] Yhden näkemyksen mukaan uskonnon keskeinen merkitys ihmiselle on vastata olemassaoloon liittyviin, eksistentiaalisiin kysymyksiin, esimerkiksi "mitä tapahtuu kuoleman jälkeen", "mitä merkitystä elämällä on" jne.[16]

[muokkaa]Filosofia

Pääartikkeli: Filosofia

Filosofia on noin 600–400 eaa. välisenä aikana antiikin Kreikassa syntynyt ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan todellisuuden perimmäistä olemusta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä teemoja.

[muokkaa]Tiede ja tekniikka

Pääartikkeli: Tiede, Tekniikka

Ihmiset saavuttivat 1950-luvulla teknologian tason, jonka avulla he pystyivät ensimmäistä kertaa tutkimaan maapalloa sen ulkopuolelta ja vierailemaan toisella taivaankappaleella, Kuussa

Tiede viittaa systemaattiseen tiedonhankintajärjestelmään, jolla ihmiset pyrkivät ymmärtämään todellisuutta yhä tarkemmin. Tiede perustuu teorioihin, joiden perusteella luodaan ennustuksia ja joita sitten testataan kokeilla. Moderni tiede syntyi Euroopassa uudella ajalla. Tieteen tekemät ennustukset usein hyödyttävät yhteiskuntaa tai yksilöitä, jotka käyttävät niitä. Tiede ja erityisesti teknologian kehitys ovat olleet yksi keskeisimmistä ihmisten kulttuuria ohjaavista tekijöistä.

Varhaisimmat tekniikan alkumerkit ovat hyvin vanhoja, jopa 3,4 miljoonaa vuotta[17]. Tekniikan ollessa näin vanhaa on ilmeistä, että tekniikka ei ole vaikuttanut vain ihmisen kulttuuriin vaan myös ihmisen evoluutioon, minkä seurauksena ihminen ilman tekniikkaa on luonnossa varsin avuton eläin. Samanaikaisesti nyky-ihmisen ilmaantuessa 200 000 vuotta sitten on varhaisesta kivikaudesta löytöjen perusteella siirrytty keskiseen kivikauteen, jolle on tyypillistä hienostuneemmin tehdyt kivityökalut ja nuolen kärjet.[18] Myös vaatetuksen käyttö on noihin aikoihin ollut niin laajaa, että ihmisen loisesta, täistä, kehittyi vain ihmisen vaatteissa elävä alalaji, vaatetäi.

[muokkaa]Valtio ja politiikka

Pääartikkeli: Valtio, politiikka

Valtio on nykyisin keskeinen ihmisten organisoitumisen muoto. Sitä edelsi esimerkiksi klaani, heimo tai päällikkökunta.

Nykyisin ihmisten toiminta muuttuu poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaihtoehdon välillä. Sovinnaisen käsityksen mukaan politiikka tarkoittaa ihmisyhteisön päätöksentekoa ja muuta siihen liittyvää toimintaa. Laajimman määrittelyn mukaan politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan.

[muokkaa]Väkivalta

Pääartikkeli: Väkivalta

Sodat ja vainot ovat näyttävimpiä esimerkkejä väkivallasta, mutta suurin osa väkivallasta tapahtuu pienemmässä mittakaavassa, ja jää siksi vähemmälle huomiolle

Ihmisille kuten muillekin kädellisille ja nisäkkäille on luonteenomaista ryhmien väliset aggressiot, jotka useimmiten rajoittuvat uhkailuun. Väkivaltaa esiintyy runsaasti niin ihmisyksilöiden kuin yhteisöjenkin välillä. Ihmisryhmään kohdistuvaa väkivaltaa kutsutaan esimerkiksi vainoksi. Sota on kahden ihmisyhteisön väkivaltainen yhteenotto. Vaikka yhteisö ei olisi osallisena missään sodassa tai vainossa, sen yksilöt voivat kuitenkin kohdata väkivaltaa toistensa taholta. Yhteiskunnat pyrkivät rajoittamaan väkivaltaa tai monopolisoimaan sen vain tietyille tahoille. Monissa kulttuureissa väkivaltaa sekä ihannoidaan että paheksutaan. Väkivalta voi olla myös henkistä.

Väkivalta on ihmisille useimmiten vallankäyttöä, sillä pyritään alistamaan toinen tai saavuttamaan jokin tavoite.

[muokkaa]Sota

Pääartikkeli: Sota

Arkeologisten löytöjen ja kulttuuriantropologisen vertailun perusteella on päätelty, että ihmiset ovat käyneet heimojen tai klaanien välisiä sotia noin 10 000–12 000 vuoden ajan. Tämä tekee sodasta varsin nuoren ilmiön ihmisen biologisessa ja kulttuurisessa evoluutiossa.[19] Viime vuosituhansien aikana sotiminen on kuitenkin ollut yleistä monien kulttuurien keskuudessa. Ihmiskunnan historian tuhoisin sota on ollut toinen maailmansota, jonka seurauksena kuoli yli 50 miljoonaa ihmistä.

Kaupankäyntiä kirkon portailla Guatemalassa

[muokkaa]Kaupankäynti

Pääartikkeli: Kaupankäynti

Ihmisillä kaupankäynti tarkoittaa tavaran tai palvelun vaihdantaa, jossa vaihdannan tapahtumaan ei liity tiiviin henkilökohtaisen suhteen solmimista. Alun perin ihmiset vaihtoivat tavaroita toisiin tavaroihin, mutta kyse oli usein pikemminkin sosiaalisia suhteita vahvistavien lahjojen vaihdosta kuin kaupankäynnistä. Rahan keksiminen tehosti kaupankäyntiä. Kun vaihdannassa käytetään rahaa, voidaan erottaa ostaminen ja myyminen erillisinä tapahtumina. Toisten eläinten ei tiedetä käyvän kovinkaan merkittävää kauppaa.

[muokkaa]Suhde ympäristöön

Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja niiden korvaaminen on keskeisessä asemassa sekä hyvinvoinnin kehittymisessä että kestävän kehittymisen turvaamisessa.

Monet metsästäjä-keräilijäkansat ja varhaiset maanviljelijätkin elivät melko lailla ympäristönsä kantokyvyn sisällä. Poikkeuksiakin on. Ihmistoiminnalle erityisen herkissä ekosysteemeissä esimerkiksi monet suuret riistaeläimet tapettiin sukupuuttoon. Paikallisesti melko varhaiskantaisetkin yhteiskunnat hävittivät jopa kokonaisia ekosysteemejä, kuten Pääsiäissaarilla.[20]

Erityisesti teollisen vallankumouksen myötä tilanne muuttui ratkaisevasti. Ihminen on viime vuosisatoina levittäytynyt yhä laajemmalle ja ottanut käyttöönsä yhä enemmän luonnonvaroja, sekä uusiutuvia että uusiutumattomia. Yhä enemmän maa-aluetta on otettu ihmisten aktiiviseen käyttöön ja viety se näin pois muulta luonnolta. Maata on sekä rakennettu että muutettu viljelykäyttöön. Monia uusiutuvia luonnonvaroja on alettu hyödyntää yli niiden uusiutumiskapasiteetin, minkä myötä niiden uusiutumisvauhti ja -kyky on heikentynyt. Jotkut uusiutuvat luonnonvarat, kuten monet eliölajit, on käytetty kokonaan loppuun siten, että ne ovat tuhoutuneet kokonaan. Teollisen vallankumouksen keskeinen osa on ollut uusiutumattomien ei-kierrättettävien luonnonvarojen käyttöönotto. Näitä ovat etupäässä fossiiliset polttoaineet ja fissiokelpoinen uraani eli toistaiseksi keskeisimmät energialähteet. Myös kierrätyskelpoisten uusiutumattomien luonnovarojen käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Neitseellisen varojen ehtyessä ja niiden hyödyntämisen vaikeutuessa on alettu kierrättää.

Mm. sairaanhoidossa ja ravitsemuksessa saavutetun edistyksen myötä ihmisen väestönkasvu kiihtyi selvästi 1900-luvulla, jolloin sitä myös alettiin pitää vakavana ongelmana. Kuolleisuus pieneni mutta syntyvyyden lasku seurasi vasta viiveellä perässä. Väestönkasvu on jo hidastunut ensimmäisenä teollistuneissa maissa ja näin oletetaan käyvän myös vasta teollistumassa olevissa maissa. 2000-luvun alussa valtaosa ihmisistä elää esiteollisessa kurjuudessa ja köyhyydessä, sekä useat myös nälässä tai kunnollisten elintarvikkeiden ja veden puutteessa. Esimerkiksi WWF:n ekologinen jalanjälki -mittarin mukaan ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus ylitti Maan biokapasiteetin 25 prosentilla vuonna 2003.[21]

[muokkaa]Ihmistä tutkivia tieteitä

Biologia tutkii elämää ja siksi myös ihmistä, mutta silti se ei ota huomioon kaikkia ihmisen ominaisuuksia. Eri tieteenalat tutkivat ihmistä ja ihmisen toimintaa eri tavalla ja osin eri lähtökohdista. Niitä ovat esimerkiksi:

Antropologia on yleisnimitys ihmisten tutkimiselle. Monen ihmistä tutkivan tieteen voidaan katsoa kuuluvan antropologiaan.

Väestötiede eli demografia

Perinnöllisyystiede eli genetiikka

Kansatiede eli etnologia

Yhteiskuntatieteet

Lääketiede

Taloustiede

Psykologia

Psykometriikka (esimerkiksi mielipidemittaukset)

Kielitiede

Sosiologia

Historia

Arkeologia

[muokkaa]Katso myös

Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Kirjallisuutta ihmisestä

Ihmisen toiminta

Ympäristö

[muokkaa]Lähteet

? a b c Homo sapiens IUCN Red List. 2010. IUCN. (englanniksi)

? a b Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Homo sapiens Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)

? Human evolution: the fossil evidence in 3D, by Philip L. Walker and Edward H. Hagen, Dept of Anthropology, University of California, Santa Barbara

? Eswaran, Vinayak, Harpending, Henry & Rogers, Alan R. Genomics refutes an exclusively African origin of humans, Journal of Human Evolution, In Press, Corrected Proof

? Juha Valste, Ihmisen kehitys, Kirjayhtymä; OY Länsi-Suomi, Rauma 1991, ISBN 951-26-3654-9; kuva ja kuvateksti sivu 142

? Boyd, Robert & Silk, Joan B.: How Humans Evolved. New York: Norton & Company, 2003. ISBN 0-393-97854-0.

? Dobzhansky, Theodosius (1963). Anthropology and the natural sciences-The problem of human evolution, Current Anthropology 4 (2): 138–148.

? Templeton, Alan (2002). "Out of Africa again and again" Nature 416: 45–51.

? Eläinten maailma, osa1, s. 436

? Geoff Spencer, New Genome Comparison Finds Chimps, Humans Very Similar at the DNA Level

? Suutama, T. ja Ruoppila, R. (2008): Kognitiivisten testitulosten ja itsearviointien muutoksia ikävälillä 65-90 vuotta. Psykologia 6:408-420

? WFP: Faktoja ja lukuja

? Consciousness and the Symbolic Universe, by Dr. Jack Palmer

? Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.

? Erkki Hartikainen: http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_02/ateismi.html Ateismi ja aatteet. Vapaa Ajattelija, 2000, nro 2/02.

T. Jeremy Gunn: http://www.law.harvard.edu/students/orgs/hrj/iss16/gunn.shtml The Complexity of Religion and the Definition of “Religion” in International Law. Harvard Human Rights Journal, 2003, nro Spring 2003.

Definitions of the word ”religion” (None are totally satisfying) Religioustolerance.org: Ontario Consultants on Religious Tolerance. Viitattu 21.7.2007. (englanniksi)

? Niemelä, Jussi: (http://www.helsinki.fi//teol/kurssit/usk/)

? Smithsonian museum web-sivu

? Kivityökalujen iästä Smitsonian sivuilla

? Raymond C. Kelly: Warless Societies and the Origins of War. The University of Michigan Press; Ann Arbor 2000; Douglas P. Fry: The Human Potential For Peace. An Anthropological Challenge to Assumptions about War and Violence. Oxford University Press; New York - Oxford 2006.

? Diamond, Jared: Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot. Terra Cognita, 2000. ISBN 952-5202-56-9 (nid.).

? http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6077798.stm

[muokkaa]Kirjallisuutta

Wikisitaateissa on kokoelma Ihminen -sitaatteja.

Jared Diamond. Kolmas simpanssi: Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus. Terra Cognita. ISBN 978-952-5202-92-2.

Leakey, Richard E. & Lewin, Roger: Ihmisen synty: Mitä uusimmat tutkimukset paljastavat ihmisen varhaisvaiheista sekä tulevasta kehityksestä. (Origins, 1977.) Suomentaneet Virve Kajaste ja Antero Manninen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978. ISBN 951-26-1524-X. (englanniksi)

Luokat: Ihminen | Ihmisen evoluutio

Kirjaudu sisään tai luo tunnusArtikkeliKeskusteluLueMuokkaaNäytä historia

Etusivu

Tietoja Wikipediasta

Kaikki sivut

Satunnainen artikkeli

Osallistuminen

Ohje

Kahvihuone

Ajankohtaista

Tuoreet muutokset

Lahjoitukset

Tulosta tai vie

Työkalut

Tänne viittaavat sivut

Linkitettyjen sivujen muutokset

Toimintosivut

Ikilinkki

Viitetiedot

Muilla kielillä

Afrikaans

????

???????

Aragonés

?????

Armãneashce

Arpetan

Asturianu

Avañe'?

Aymar aru

Az?rbaycanca

Bahasa Indonesia

Bahasa Melayu

?????

Bân-lâm-gú

Basa Banyumasan

Basa Jawa

Basa Sunda

??????????

??????????? (???????????)?

Boarisch

???????

Bosanski

Brezhoneg

?????????

Català

???????

?esky

Cymraeg

Dansk

Deutsch

Eesti

????????

English

Español

Esperanto

Estremeñu

Euskara

?????

Fiji Hindi

Français

Frysk

Gaeilge

Galego

??

?????

???????

Hak-kâ-fa

???

??????

???????

??????

Hrvatski

Ido

Igbo

Interlingua

??????/inuktitut

????

Íslenska

Italiano

?????

?????

???????

???????

Kernowek

Kiswahili

????

Kongo

Kreyòl ayisyen

Kurdî

?????

Latina

Latga?u

Latviešu

Lietuvi?

Líguru

Limburgs

Lingála

Lojban

Magyar

??????????

Malagasy

??????

Malti

?????

Mirandés

????? ????

??????

??????????

N?huatl

Nederlands

Nedersaksisch

??????

???

Nordfriisk

?Norsk (bokmål)?

?Norsk (nynorsk)?

Novial

Occitan

???? ?????

O'zbek

??????

????

Piemontèis

Plattdüütsch

Polski

Português

Ripoarisch

Român?

Runa Simi

???????

??????????

???? ????

???????

Scots

Shqip

Sicilianu

Simple English

Sloven?ina

Slovenš?ina

?l?nski

Soomaaliga

?????? / Srpski

Srpskohrvatski / ??????????????

Svenska

Tagalog

?????

??????

???

Ti?ng Vi?t

??????

Türkçe

??????????

????

Vèneto

Võro

Walon

West-Vlams

Winaray

??????

Yorùbá

??

Žemait?ška

??

Sivua on viimeksi muutettu 22. heinäkuuta 2011 kello 20.45.

Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.

Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.

Ongelma artikkelissa?

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat