Chilit

Seuraa 
Liittynyt3.11.2010

Morjensta vaan kaikkille. Päätin luoda tänne tämmöisen keskustelun chileiste. Jos et tiedä mikä chili on tässä tausta tietoa

Chili

 
 


Thai-chilejä

Chili (vanha puhekielinen vastine turkinpippuri) on niiden paprikoiden (Capsicum) nimitys, joissa kapsaisiinipitoisuus on suuri. Niitä voidaan käyttää mausteina ja raaka-aineina eri ruoissa. Monet maustekäyttöön soveltuvat lajit ovat huonosti tunnettuja ja osa myös uhanalaisia. Kaikki tunnetut paprikat ja chilit ovat syötäviä. Kasvitieteellisesti määriteltynä chilin hedelmä on marja.

Sisällysluettelo
  [piilota

1 Alkuperä
2 Chilin vaikutukset elimistöön
3 Chilien tulisuus
4 Chililajikkeita
5 Chilin käyttö
6 Lähteet
7 Viitteet
8 Aiheesta muualla

[muokkaa]Alkuperä


Cubanelle chili

Chilit ovat lähtöisin Etelä-Amerikasta, joidenkin tutkijoiden mukaan myös Keski-Amerikasta. Ne ovat ympärivuotisia, ulkomuodoltaan ja kasvutavaltaan hyvin moninaisia. Paprikoiden suku jaetaan tällä hetkellä epävirallisesti kahteen päähaaraan: itäiseen, jotka ovat brasilialaisia hyvin huonosti tunnettuja villilajeja, ja läntiseen, joita ovat kaikki niin sanotusti yleisesti tunnetut chilit.

Läntiselle haaralle tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa ylöspäin kasvava, useimmiten tulinen, kapsaisiinia sisältävä punainen marjahedelmä. Itäisillä lajeilla marjahedelmä on usein keltainen tai oranssi, alaspäin kasvava, eikä välttämättä lainkaan tulinen. Myös kasvien ulkoinen olemus voi poiketa suuresti toisistaan. Geneettisesti paprikat ovatkin kiistanalainen suku.lähde? Sen sukulaisiin koisokasvien(Solanaceae) heimossa kuuluvat muiden muassa tomaatti (Solanum lycopersicum),peruna (Solanum tuberosum), munakoiso (Solanum melongena) ja tupakat (Nicotiana).

[muokkaa]Chilin vaikutukset elimistöön

Chilin vaikuttavana aineena ovat kapsaisinoidit, joista tunnetuin on kapsaisiini,[1] joka vaikuttaa suoraan suun seudun kipuhermoihin. Kapsaisiinit hämäävät elimistöä luulemaan, että sitä vahingoitetaan, mutta mitään fyysistä vahinkoa ei tapahdu. Nautittuna kuitenkin aiheuttaa kivun tunnetta, joka vapauttaa elimistön omia puudutusaineita, endorfiineja. Kapsaisiini on rasvaliukoinen[1], joten poltetta voi hillitä rasvaisella maidolla tai leipätuotteilla. Vesi tai esimerkiksi olut eivät auta, vaan voivat levittää kapsaisiinia suuhun ja aiheuttaa lisäpolttoa.

[muokkaa]Chilien tulisuus

Chilien tulisuutta mitataan yksikössä, jota kutsutaan scovilleksi[1]. Tulisin luotettavasti mitattu chililajike on Trinidad Moruga Scorpion, josta on mitattu noin 2 miljoonaa scovillea. Entinen ennätyksenhaltija oli Naga Morich jonka tulisuudeksi oli mitattu 1,2 miljoonaa scovillea. Tulisuus voi vaihdella runsaasti samasta kasvista poimittujen hedelmien välillä, joten luvut ovat vain suuntaa antavia. Kemiallisesti valmistetun kapsaisiiniuutteen scoville-lukemat nousevat jopa 16 miljoonaan yksikköön.

Kaupallisesti käytetään scoville-asteikosta poikkeavaa 0-10 -asteikkoa, jossa paprika saa arvon 0 ja entinen tulisin lajike Habanero arvon 10.[2] Habaneroa tulisemmat merkitään lisäämällä kymmenen jälkeen plusmerkki tai useampi, esim. Naga Morichille merkitään 10+++.. Tulisuus on vaaleissa siemenkiinnikkeissä, ei siemenissä. Tulisimpia ovat yleensä pienimmät chilit.[1]

[muokkaa]Chililajikkeita

Chililajikkeita tulisuuden mukaan:[1][3]

LajikeTieteellinen nimiTulisuus (0-10 -asteikossa)Tulisuus (Scovilleasteet)

Ramiro
Capsicum annuum
0
<1 000

Ortega
Capsicum annuum
2
1 000 - 3 000

Super Red
Capsicum annuum
3
 ?

Jalapeño
Capsicum annuum
3
2 500 - 8 000

Homera
Capsicum annuum
3
~10 000

Nattaly
Capsicum annuum
3
~10 000

Hungarian Wax
Capsicum annuum
3
5000 - 15 000

Serrano[4]
Capsicum annuum
4
10 000 - 23 000

Lemon Drop[5]
Capsicum baccatum
4
5000 - 30 000

Jalapeño Gaucho
Capsicum annuum
4
~50 000

Super Chili
Capsicum annuum
4
40 000 - 50 000

Cayenne Golden
Capsicum annuum
5
70 000 - 85 000

Cheyenne[6]
Capsicum annuum
5
<50 000

Orange Flame
Capsicum annuum
5
 ?

Star Flame
Capsicum annuum
5
 ?

Medina
Capsicum annuum
5
 ?

Bubba
Capsicum baccatum
6
 ?

Rawit
Capsicum annuum
6–7
~100 000

Aji Cristal[7]
Capsicum baccatum
6–7
>100 000

CAP 220[8]
Capsicum baccatum
6-7
>100 000

Habanero Orange[9]
Capsicum chinense
10
120 000 - 325 000

7pod/pot
Capsicum chinense
10++
100 000 - 500 000

Naga Morich[10] (Naga Jolokia, Bhut Jolokia, Nai Mirris ym...)
Capsicum chinense
10+++
800 000 - 1 041 000

Trinidad Moruga Scorpion[11]
Capsicum chinense
10+++
2 000 000

[muokkaa]Chilin käyttö

Chiliä käytetään sekä mausteena että kaasusumuttimissa. Chiliä käsitellessä on syytä välttää kasvoihin, silmiin, nenään tai genitaalialueille koskemista. Chilien kapsaisiini aiheuttaa polttavan tunteen limakalvoilla ja herkällä iholla. Chilien käsittelyn jälkeen käsiin kannattaa hieroa esimerkiksi ruokaöljyä ja pestä ne sen jälkeen, jolloin rasvaliukoinen kapsaisiini saadaan pois.

Chilien tulisin osa on hedelmän keskellä olevassa valkoisessa seinämässä, jossa sijaitsevat kapsaisiinia erittävät rauhaset. Jos chili paloitellaan ruokaan, voi siemenet ja valkoisen osan halutessaan poistaa. Siemenissä itsessään ei ole tulisuutta, vaikkakin niiden pinnalla voi sijaita tulisuuden aiheuttavaa kapsaisiinia. Siemeniä voi syödä huoletta, sillä ne eivät aiheuta vatsakipuja, kuten tavallisen paprikan siemenet.lähde?

Intiassa käytetään Naga Morich -lajikkeesta valmistetun chilijauheen ja moottoriöljyn seosta maanviljelysalueiden aitojen käsittelyyn, sillä kyseisellä chilillä käsitellyt köysiaidat ovat osoittautuneet tehokkaaksi norsujen karkottimiksi.

Kommentit (9)

Eliteist
Seuraa 
Liittynyt14.9.2011

Tuli heti mieleen, kun eräs luokkakaverini (oikeastaan monikin) oli luullut tortilloiden yhteydessä tarjottavaa chilikastiketta ketsupiksi. Se naurattaa vieläkin. Ja siitä puhutaan aina kun on tortilloja. :D

okei...

Jez02
Seuraa 
Liittynyt15.12.2010

Chili
 
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Thai-chilejä

Chili (vanha puhekielinen vastine turkinpippuri) on niiden paprikoiden (Capsicum) nimitys, joissa kapsaisiinipitoisuus on suuri. Niitä voidaan käyttää mausteina ja raaka-aineina eri ruoissa. Monet maustekäyttöön soveltuvat lajit ovat huonosti tunnettuja ja osa myös uhanalaisia. Kaikki tunnetut paprikat ja chilit ovat syötäviä. Kasvitieteellisesti määriteltynä chilin hedelmä on marja.

Sisällysluettelo

1 Alkuperä
2 Chilin vaikutukset elimistöön
3 Chilien tulisuus
4 Chililajikkeita
5 Chilin käyttö
6 Lähteet
7 Viitteet
8 Aiheesta muualla

Alkuperä


Cubanelle chili

Chilit ovat lähtöisin Etelä-Amerikasta, joidenkin tutkijoiden mukaan myös Keski-Amerikasta. Ne ovat ympärivuotisia, ulkomuodoltaan ja kasvutavaltaan hyvin moninaisia. Paprikoiden suku jaetaan tällä hetkellä epävirallisesti kahteen päähaaraan: itäiseen, jotka ovat brasilialaisia hyvin huonosti tunnettuja villilajeja, ja läntiseen, joita ovat kaikki niin sanotusti yleisesti tunnetut chilit.

Läntiselle haaralle tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa ylöspäin kasvava, useimmiten tulinen, kapsaisiinia sisältävä punainen marjahedelmä. Itäisillä lajeilla marjahedelmä on usein keltainen tai oranssi, alaspäin kasvava, eikä välttämättä lainkaan tulinen. Myös kasvien ulkoinen olemus voi poiketa suuresti toisistaan. Geneettisesti paprikat ovatkin kiistanalainen suku.lähde? Sen sukulaisiin koisokasvien (Solanaceae) heimossa kuuluvat muiden muassa tomaatti (Solanum lycopersicum), peruna (Solanum tuberosum), munakoiso (Solanum melongena) ja tupakat (Nicotiana).

Chilin vaikutukset elimistöön

Chilin vaikuttavana aineena ovat kapsaisinoidit, joista tunnetuin on kapsaisiini,[1] joka vaikuttaa suoraan suun seudun kipuhermoihin. Kapsaisiinit hämäävät elimistöä luulemaan, että sitä vahingoitetaan, mutta mitään fyysistä vahinkoa ei tapahdu. Nautittuna kuitenkin aiheuttaa kivun tunnetta, joka vapauttaa elimistön omia puudutusaineita, endorfiineja. Kapsaisiini on rasvaliukoinen[1], joten poltetta voi hillitä rasvaisella maidolla tai leipätuotteilla. Vesi tai esimerkiksi olut eivät auta, vaan voivat levittää kapsaisiinia suuhun ja aiheuttaa lisäpolttoa.

Chilien tulisuus

Chilien tulisuutta mitataan yksikössä, jota kutsutaan scovilleksi[1]. Tulisin luotettavasti mitattu chililajike on Trinidad Moruga Scorpion, josta on mitattu noin 2 miljoonaa scovillea. Entinen ennätyksenhaltija oli Naga Morich jonka tulisuudeksi oli mitattu 1,2 miljoonaa scovillea. Tulisuus voi vaihdella runsaasti samasta kasvista poimittujen hedelmien välillä, joten luvut ovat vain suuntaa antavia. Kemiallisesti valmistetun kapsaisiiniuutteen scoville-lukemat nousevat jopa 16 miljoonaan yksikköön.

Kaupallisesti käytetään scoville-asteikosta poikkeavaa 0-10 -asteikkoa, jossa paprika saa arvon 0 ja entinen tulisin lajike Habanero arvon 10.[2] Habaneroa tulisemmat merkitään lisäämällä kymmenen jälkeen plusmerkki tai useampi, esim. Naga Morichille merkitään 10+++.. Tulisuus on vaaleissa siemenkiinnikkeissä, ei siemenissä. Tulisimpia ovat yleensä pienimmät chilit.[1]

Chililajikkeita

Chililajikkeita tulisuuden mukaan:[1][3]

LajikeTieteellinen nimiTulisuus (0-10 -asteikossa)Tulisuus (Scovilleasteet)

Ramiro
Capsicum annuum
0
<1 000

Ortega
Capsicum annuum
2
1 000 - 3 000

Super Red
Capsicum annuum
3
 ?

Jalapeño
Capsicum annuum
3
2 500 - 8 000

Homera
Capsicum annuum
3
~10 000

Nattaly
Capsicum annuum
3
~10 000

Hungarian Wax
Capsicum annuum
3
5000 - 15 000

Serrano[4]
Capsicum annuum
4
10 000 - 23 000

Lemon Drop[5]
Capsicum baccatum
4
5000 - 30 000

Jalapeño Gaucho
Capsicum annuum
4
~50 000

Super Chili
Capsicum annuum
4
40 000 - 50 000

Cayenne Golden
Capsicum annuum
5
70 000 - 85 000

Cheyenne[6]
Capsicum annuum
5
<50 000

Orange Flame
Capsicum annuum
5
 ?

Star Flame
Capsicum annuum
5
 ?

Medina
Capsicum annuum
5
 ?

Bubba
Capsicum baccatum
6
 ?

Rawit
Capsicum annuum
6–7
~100 000

Aji Cristal[7]
Capsicum baccatum
6–7
>100 000

CAP 220[8]
Capsicum baccatum
6-7
>100 000

Habanero Orange[9]
Capsicum chinense
10
120 000 - 325 000

7pod/pot
Capsicum chinense
10++
100 000 - 500 000

Naga Morich[10] (Naga Jolokia, Bhut Jolokia, Nai Mirris ym...)
Capsicum chinense
10+++
800 000 - 1 041 000

Trinidad Moruga Scorpion[11]
Capsicum chinense
10+++
2 000 000

Chilin käyttö

Chiliä käytetään sekä mausteena että kaasusumuttimissa. Chiliä käsitellessä on syytä välttää kasvoihin, silmiin, nenään tai genitaalialueille koskemista. Chilien kapsaisiini aiheuttaa polttavan tunteen limakalvoilla ja herkällä iholla. Chilien käsittelyn jälkeen käsiin kannattaa hieroa esimerkiksi ruokaöljyä ja pestä ne sen jälkeen, jolloin rasvaliukoinen kapsaisiini saadaan pois.

Chilien tulisin osa on hedelmän keskellä olevassa valkoisessa seinämässä, jossa sijaitsevat kapsaisiinia erittävät rauhaset. Jos chili paloitellaan ruokaan, voi siemenet ja valkoisen osan halutessaan poistaa. Siemenissä itsessään ei ole tulisuutta, vaikkakin niiden pinnalla voi sijaita tulisuuden aiheuttavaa kapsaisiinia. Siemeniä voi syödä huoletta, sillä ne eivät aiheuta vatsakipuja, kuten tavallisen paprikan siemenet.lähde?

Intiassa käytetään Naga Morich -lajikkeesta valmistetun chilijauheen ja moottoriöljyn seosta maanviljelysalueiden aitojen käsittelyyn, sillä kyseisellä chilillä käsitellyt köysiaidat ovat osoittautuneet tehokkaaksi norsujen karkottimiksi.

NÄIN PUHUI WIKIPEDIA!

Don't waste your time, or time will waste you

Raha Reiska 01
Seuraa 
Liittynyt3.1.2013

tässä vähän muuta tietoa chilistä.

Paprikat (Capsicum) on Amerikan mantereelta kotoisin oleva koisokasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu noin 30 lajia, joista viisi viljeltyä ovat C. annuum, C. baccatum, C. chinense, C. frutescens, ja C. pubescens. Lajikkeita taas on tuhansia. Ravinnoksi tai mausteeksi käytetään kasvin hedelmiä, jotka kasvitieteellisesti ovat marjoja.

Suurin osa paprikoihin (Capsicum) kuuluvista lajeista ja lajikkeista sisältää kapsaisiini -nimistä rasvaliukoista kemikaalia, joka aiheuttaa voimakkaan polttavan tunteen tottumattoman syöjän suussa. Tämä reaktio on monista nisäkkäistä epämiellyttävä, mutta lintuihin kapsaisiini ei kuitenkaan vaikuta. Kapsaisiinin eritys suojaa hedelmiä nisäkkäiltä, mutta kirkkaat värit houkuttelevat lintuja levittämään siemeniä.

Viljellyin paprikalaji on Meksikosta peräisin oleva paprika (Capsicum annuum). Se on hyvin muunteleva laji, josta on olemassa sekä mietoja, vihanneksina käytettäviä, että tulisina mausteina käytettäviä lajikkeita. Lajiin kuuluu muun muassa vihanneksena käytettävä ruokapaprika ja maustepaprikat jalapeño ja cayenne.

Chili on niiden paprikoiden yleinen nimitys, joiden kapsaisiinipitoisuus on niin suuri, että niitä voidaan hyödyntää mausteina eri ruoissa. Myös monet chililajikkeet kuuluvat Capsicum annuum -lajiin, mutta esimerkiksi tabasco valmistetaan samaan sukuun kuuluvasta Capsicum frutescens -lajista.

[muokkaa]Lajit

 

Viisi yleisimmin viljeltyä lajia:

Capsicum annuum – yleisiä lajikkeita kuten ruokapaprikat, jalapeño ja cayenne

Capsicum annuum var. annuum – jalostetut muodot

Capsicum annuum var. glabriusculum (syn. Capsicum annuum var. aviculare, Capsicum microcarpum) – villit muodot, muun muassa tepin

Capsicum baccatum – eteläamerikkalaiset aji-chilit

Capsicum baccatum var. baccatum – villit muodot

Capsicum baccatum var. pendulum – jalostetut muodot

Capsicum baccatum var. praetermissum (syn. Capsicum praetermissum)

Capsicum baccatum var. umbilicatum

Capsicum chinense – muun muassa habanerot sekä maailman tulisin chililajike 'Trinidad Moruga Scorpion'

Capsicum frutescens – muun muassa tabasco

Capsicum pubescens – eteläamerikkalaiset rocoto-chilit

Villit paprikalajit:

Capsicum buforum

Capsicum caballeroi

Capsicum campylopodium

Capsicum ceratolyx

Capsicum chacoënse (syn. Capsicum exile)

Capsicum cornutum

Capsicum dimorphum

Capsicum dusenii

Capsicum eximium (syn. Capsicum cardenasii) – "Ulupica"

Capsicum eximium × Capsicum pubescens – "Rocopica, Ulupica"

Capsicum flexuosum

Capsicum friburgense

Capsicum galapagoense

Capsicum geminifolium

Capsicum hookerianum

Capsicum hunzikerianum

Capsicum lanceolatum

Capsicum mirabile

Capsicum parvifolium

Capsicum pereirae

Capsicum recurvatum

Capsicum rhomboideum (syn. Capsicum ciliatum, Witheringia ciliata)

Capsicum schottianum

Capsicum scolnikianum

Capsicum tovari

Capsicum villosum

+ Capsicum sp. - 2000-luvulla löydettyjä, tieteelle uusia villejä capsicum-chilejä, joille ei ole julkisuuteen annettu nimeä tai virallista kuvausta.

 

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat