2015/15

Seuraa 
Liittynyt15.2.2015

Onkos muille tullut tänään tätä Akkaria? Minulle ei ole tullut.

Kommentit (9)

Ruutitynnyri
Seuraa 
Liittynyt12.11.2012
D10

Onkos muille tullut tänään tätä Akkaria? Minulle ei ole tullut.

On tullut.


Roope-setä - Baabelankka

Ihan meedium tarina. Ei mikään häikäisevä, muttei myöskään kovin ärsyttävä. Tyypillinen tarina, jossa Roope hankkii Pelleltä laitteen, joka ei lopulta toimikaan niin kuin pitäisi. Piirrokset ihan kohtalaiset, mutta Unan läsnäolo laskee hieman arvosanaa. En pidä Unasta. 8+


Pikku-Pelle - Seikkailukerho

Ihan ookoo tarina tämäkin. Ei kovin hauska, mutta menettelee. Pikku-Pelle ei lukeudu suosikkihahmoihini (tiedän, että sanon näin aika monesta hahmosta), mutta hyvät piirrokset paikkaavat. 


Tupu, Hupu ja Lupu - Turvallisuus ennen kaikkea

Vauhdikasta menoa, juoni eteni ehkä jopa liian ripeästi. On kuitenkin aina mukavaa, kun Tupu, Hupu ja Lupu raastavat setänsä hermoja. Piirrokset eivät niin hyvät, kuin tuossa Baabelankassa. 8

Roope-setä - Sisimmässään nuori, osa 2

Paljon parempi, kuin ensimmäinen osa. Lopetus oli erittäin veikeä, ja tarina oli sopivat mittainen. Kolmas osa olisi ollut jo liikaa. Plussaa Rotan piirroksista, mutta miinusta tulee siitä, ettei Roope liiskaantunut kiven alle (anteeksi jos spoilasin, Daniel). Yksi ankanpojista olisi ainakin joutanut. tälle osalle, 8+ kahdelle osalle yhteensä.

Kokonaisuutena lehti oli varsin tasapaksu. Ei mitään häikäisevää tarinaa, muttei myöskään mitään pohjanoteerausta. Keskiarvoksi tulee sellaset 8+, mikä on oikeastaan aika hyvä Akkari alkuvuoteen peilaten.

Ruutitynnyri - Kaikki okei!

A r s k a
Seuraa 
Liittynyt18.6.2012

On tullut, en ole tosin ehtinyt vielä lukea, mutta kansi aiheutti kyllä harmaita hiuksia. Olen vanhan liiton ankisti, enkä pidä siitä, että Akkarin kannessa on mitään ylimääräistä, kuten tällä kertaa kuva tarroista. Ensinnäkin se pilaa kannen tasapainoisuuden, toisekseen sen funtio on minulle epäselvä - onko tämä jokin valttikortti irtomyyntiä varten? Sissus. Eikö pelkkä teksti olisi riittänyt? Nyt koko kannen ylöosa on täyteen tupattu ja sekava. Tälle kannelle 0/5.

 

Ruutitynnyri
Seuraa 
Liittynyt12.11.2012
A r s k a

Eikö pelkkä teksti olisi riittänyt? Nyt koko kannen ylöosa on täyteen tupattu ja sekava.

Olen ehdottomasti samaa mieltä. Pelkkä teksti ei olisi haitannut niin paljon, mutta kun tuo kuva tarroista menee reilusti Aku Ankka-logon päälle. Se kyllä häiritsee.

Ruutitynnyri - Kaikki okei!

Irvikissa
Seuraa 
Liittynyt31.1.2015

On Akkari tullut, odotti lukijaa kun tulin koulusta. Tarrojen kuva kannessa tosiaan ärsytti silmää.

 

Roope-setä: Baabelankka

Juoni oli tosiaan tälläinen klassinen. Tykkäsin siitä että Una oli mukana tarinassa. Välillä on mukavaa, että harvemmin esiintyvät hahmot saavat paikan johtosarjassa. Ferrarisin (tai miten se ikinä kirjoitetaan) piirrokset oli ihan hyvännäköisiä. 

Pikku-Pelle: Seikkailukerho

En tykkää yhtään Pikku-Pellestä. Sellainen näsäviisas lapsinero. Täytetarinana ihan okei. 7+

Tupu, Hupu ja Lupu: Turvallisuus ennen kaikkea

Ajankohtainen aihe nyt pyöräilykautena! Piirrokset samaa luokkaa kuin johtosarjassa. 9-

Roope-setä: Sisimmässään nuori, 2. osa

Hyvä jatkis. Piirrokset taattua Rotaa. Pieni Kulta-Into on mukavampi tapaus kuin varttunut bisneshai. 9+

Vähän plussaa sisäkannessa olleesta Barksin tarinasta (pelkkä kolmeruutuinen, puhekuplaton sarja, mutta Barks on aina Barksia), yksisivuisesta lopussa ja sosiaalisesta nurkasta. En jaksa nyt rasittaa päätäni niinkin vaikealla jutulla kuin keskiarvolaskennalla, fiksuimmat hoitakoon homman itse jos kiinnostaa ;). Hyvä Akkari kokonaisuudessaan.

Jarru Petro
Seuraa 
Liittynyt5.1.2014

Olen sitä mieltä että Aku Ankka mainostaa itseään ja maksaa itselleen siitä että mainostaa Aku Ankka tarroja lehden kannessa. Ideana aika kehnoa mutta enpä itsekään näin lama-aikaan muuta keksisi kuin mainostaa itseäni omassa instagram tilissäni. Itsessään lehti oli mielenkiintoinen elämys.

JP lyhyemmin pelkkä Jarru Petro

D10
Seuraa 
Liittynyt15.2.2015

Roope-setä: Baabelankka

Heti ensimmäinen ruutu teki minuun vaikutuksen: Roope solkotti Italiaa ja ovella tallusteli Una! Una Ankka on ihan ok hahmo. Pääosa-hahmoksi hänestä ei mielestäni ole, mutta tällainen pieni sivuroolin virka sopii Unalle. Andrea Ferraris on omalaatuinen italialainen Ankka-piirtäjä, joten numero nousee entisestään. Hienon ensivaikutuksen jälkeen tarina eteni mallikkaasti: Roope kysyi Pelleltä, miten Una osaa "suomea". Samalla saatiin vihdoin ratkaisu siihen,  miten aikakoneella matkustaessaan Ankat osaavat sen paikan ja ajan kieltä, minne aikamatkaavat! Sivulle 4 päästessä tarina hipoi siis täydellisyyttä. Tarina jatkui hauskasti loppuun saakka. Mitään kummoisempaa positiivista yllätystä ei ensimmäisten kahden sivun jälkeenoikein tullut eteen, paitssi että tarinan lopussa Roope alkoi puhua Italiaa. Tarina myös loppui hauskasti. 9

Pikku-Pelle: Seikiailukerho

Ihan menettelevä tämä oli. Piirrokset huonot ja ideakaan ei kovin hyvä. Pikku-Pelle on tylsä hahmo. Niin kuin numeron 14 arvostelussa sanoin, jotkut Troelstrupin käsikirjoitukset ovat tylsähköjä. Numeroksi annan 7 1/2

Tupu, Hupu ja Lupu: Turvallisuus ennen kaikkea

Nyt yhdistyy johtosarjan piirtäjämaestro Andrea Feraris ja vaihtelevasti käsikirjoitjuksillaan menestyvä Sune Troelstrup. Hyväähän tästä syntyi! Pyöräily on tosiaan ajankohtainen aihe ja Sune osaa tehdä hyvin näitä Aku Vs Ankanpojat-juttuja. Kyllä tälle tulee 9.

Roope-setä: Sisimmässään nuori, osa 2

Hyvin eteni Halasin ja Rotan seikkailujatkis. Tiedättekin varmaan, mitä sanon piirroksista. Loppu olintässäkin hauska. 9

Kolme ysiä ja yksi 7 1/2! Sosiaalisesta nurkasta, tarroista, Barksin lyhyestä jutusta ja italiankielisten puhekuplien suomennoksesta vielä plussaa, eli numeroksi 9-.

Mikael McDonald
Seuraa 
Liittynyt6.5.2011

Tässä joutessani voisinpa minäkin esittää arvioni tuoreimman lehden tasosta. Likeltä liippaa, kun seuraava lehti tulee jo huomenissa.

Roope-setä - Baabelankka
Heti kärkeen maininta, että oli pakko hieraista silmiä, kun luin tarinan nimen. Akkari on tavannut olla sellaista no-religion-policy -tyyppistä lukemistoa, että oli jännä nähdä näin selkeä intertekstuaalinen ja tarinan juonen kannalta osuva viittaus Raamattuun. Tarina itse oli juoneltaan sitä luokkaa, että se ei pahemmin ainakaan minua häikäissyt, mutta ei myöskään aiheuttanut efektiä, jossa aivoni olisivat sulaneet tylsyyttä ja valuneet lattialle kuin koiran kuola. Toisin ilmaisten voisi siis sanoa, että tarina oli "ihan jees". Asetelma oli klassinen ja italia raikas piriste, vaikka toisaalta selitys puheen kääntymisen ja ymmärtämisen takana saikin minut kysymään: "Oletko olevinasi nyt muka ihan tosissasi?"
   Piirrokset olivat sopivan viimeistellyn näköisiä toisin kuin esim. Korhosen nykyisissä tuotoksissa. Tarina sisälsi kuitenkin merkittävän paljon kasvo- ja lähikuvia. Tarina kulki pitkälti puheen varassa ja olisin toivonutkin hieman lisää laajempia kuvakulmia ja ehkä myös toimintakuvia.
   Arvosanaksi voinen antaa 8.

Pikku-Pelle - Seikkailukerho
Lyhyenä täytetarinana tämä sarjis oli varsin messevä. Juoni ei tässäkään tarinassa liioin häikäissyt, joten tarinan kantavaksi voimaksi nousi tenhoava, yksinkertaisen tyylitelty piirrosjälki. Viivan käyttö oli tehokasta, mitä tulee siihen, että niin sanotusti vain oleellinen oli piirretty. Tämän lisäksi hahmojen muodot olivat leikkisän pyöreähköllä viivalla piirrettyjä ja suoraa viivaa oli vältelty muualla kuin välttämättömissä elementeissä, mikä toi mieleen kuin jonkin lasten animaatiosarjan.
   Arvosanaksi nousee samainen 8, kiitos piirrosten.

Tupu, Hupu ja Lupu - Turvallisuus ennen kaikkea
Lehden kiistaton ykköstarina. Enough said.
   Tästä tarinasta löytyi juurikin sitä, mitä Ferrariksen ensimmäisestä tarinasta puuttui nimittäin toimintaa. Tarina oli klassinen nopeatempoinen kohellussarja, mikä ilmeni myös kynänjäljessä, jota oli ainakin omaan silmääni käytetty lennokkaammin kuin johtosarjassa ja teki näin paremman vaikutuksen. Juoni-ideana en paljonkaan perusta Aku versus Ankanpojista, mutta ehkä se oli ajan hermolla oleva aihe ja oma rakas harrastukseni, joka sai lopulta pitämään myös juonesta.
   Arvosana kohoaa kovaan sarjaan. 10-

Roope-setä - Sisimmässään nuori (osa 2)
Edellisen osan lopun cliffhangerin ratkaisun saattoi arvata. Joku taisikin jo mainita jotain sen suuntaista, että Akkaritarinat kaipaisivat enemmän draamaa, että jollekulle oikeasti sattuisikin joskus jotain. En pitänyt tästä jatkosarjasta. Nuoruuden eliksiiri on kulutettu juttu, minkä lisäksi sarja kompastui kardinaalivirheisiin toistamalla monta mahdollista kliseetä mukaan lukien kaiken maailman muistinmenetykset ja tilanteet, joissa voi sanoa seuraavaa: "Sattuipa somasti, että minulla on juuri oikeat tarvittavat välineet mukanani ja olemme liikkeellä juuri oikeaan ajankohtaan."
   Pidän Rotan piirrosjäljestä ja hahmot oli piirretty tutuksi tulleella mallikelpoisella tavalla, mutta olen sitä mieltä, että taustoihin olisi voitu panostaa enemmän, sillä Rotan kohdalla kyse ei ole ainakaan taidon puutteesta. Huomasikos muuten kukaan muu sellaista pientä yksityiskohtaa, kuinka Piin lasit katosivat jonnekin toiseksi viimeisen sivun kolmanneksi viimeisessä kuvassa?
   Arvosanaksi lohkeaa 6½.

Lopuksi nopea mielipide pienoiseen kansigateen: Eipä tuo minua häirinnyt. Olen jo tottunut siihen, että kannessa voi näkyä milloin hyvänsä ihan minkälaista täytettä tahansa. Olen lisäksi sinut sen kanssa, että konseptit muuttuvat ajan myötä, joten eletään harmoniassa sen kanssa, mitä tarjotaan, vaikka viime kädessä on toki muistettava pitää oikeuksistaan kiinni, jos meinaa läikkyä yli äyräitten.

 

("Mick McD")

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat