2015/28

Seuraa 
Liittynyt26.7.2014

Polle Koninkaulus: Kyseenalaista onnea

Ihan perushyvä yksisivuinen, arvosanaksi 8.

Aku Ankka: Kuoriaiskaaos

Ei mitenkään erityinen, tämänkaltaisia tarinoita on kyllä nähty ennenkin. Aika tylsä. Antaisin tälle arvosanaksi 8+, koska piirrokset olivat kuitenkin hyviä.

Mummo Ankka: Helppoa kuin heinänteko

Mukava, lyhyt hupailu. Basin piirroksista pidin. 9.

Hannu Hanhi: Rentouttava rantapäivä

Ihan hauska, 8½. En perustele sen kummemmin.

Pelle Peloton: Hopoti Hoi!

Outo, en pitänyt. Ei kiitos tällaisia enempää. 7½.

Aku Ankka ja kaamea aivastelija

Kokonaisuudessaan tämä jatkosarja oli ihan hyvä ja mielenkiintoinen - tosin ehkä vähän liian pitkä. Kolmekin osaa olisi riittänyt. Pidin kuitenkin sarjasta, ja Miltonin piirrokset olivat hyviä, joten annan arvosanaksi 9.

------

Okei, en ole ehkä kovin hyvä arvostelemaan, joten tämä oli nyt vain tämmöinen lyhyehkö arvostelu.

Tässä on allekirjoitus. En keksinyt mitä kirjoittaa siihen.

Kommentit (2)

A r s k a
Seuraa 
Liittynyt18.6.2012

Lehden kansi oli mukavan kesäinen ja simppeli. 

Kun lehden aukaisi, huomio kiinnittyi ensimmäiseksi sarjakuvan paljouteen. Vaikutelmaa tehostivat aika täyteen tavaraa ahdetut ruudut ja tarinoiden nimille pyhitetyt hyvin pienet alueet. Mutta mikäs siinä, sarjakuvalehtihän tämä on.

Polle Koninkaulus ja Heluna Ammu ovat aika harvinaisia hahmoja. Se ei kuitenkaan muuta mielipidettäni siitä, että Kyseenalaista onnea oli aika onneton ja väkisin tehty yksisivuinen. 

Kuoriaiskaaos olikin sitten jo aivan eri luokkaa. Vaikka Akun ja Tulpun taisteluja on nähty loputtomasti, ja niistä leijonanosa on liittynyt puutarhanhoitoon, silti tämä tarina onnistui tuomaan juoneen jotain uutta. Lähinnä jäi mietityttämään se, miten tropiikissa on enää minkäänlaista kasvillisuutta, jos siellä mellastavat tuollaiset katastrofikuoriaiset.

Heymansin piirtämä Mummo-sarja oli ihan hyvä täytetarina. Samaistun muuten helposti Kaino-Vienoon, itsekin olen lähtökohtaisesti skeptinen kaikkia "uusia turhuuksia" kohtaan. Tarinan nimen, Helppoa kuin heinänteko, huomasin vasta jälkikäteen, ja sen ansiosta näiden kolmen sivun pisteet nousevat aavistuksen. 

Rentouttava rantapäivä oli mielenkiintoinen Hannu-tarina, koska siinä tuota ärsyttävää onnen suosikkipoikaa ei juuri lykästänyt. Hieman rosamaisuutta näihin Danielin piirroksiin toivat taustalla vilahtavat hauskat yksityiskohdat. 

Voi Pelle-parkaa. Kiittämättömät kansalaiset eivät sitten ole tyytyväisiä mihinkään. Muuten ihan mukava kaksisivuinen tämä Hopoti-hoi.

Enkä ole vieläkään ryhtynyt lukemaan tätä jatkotarinaa, joten en voi siitä arviotakaan antaa.

Tämän viikon harvinaisia tai kekseliäitä sanoja, sanayhdistelmiä tai sanontoja olivat muiden muassa

räävittömät riiviöt (s. 3), pittoreski (s. 3), keikkua kantona kaskessa (s. 5), höyrähtäneet hortonomit (s. 11)

Tämän viikon paras kupla löytyy sivulta 16. Se läpivalaisee täydellisesti Roopen ajatusmaailmaa ja kuuluu näin:

"Onko rantakansalla muka hauskaa? Eihän kukaan tienaa yhtään tuohta."

Kokonaisuudessaan tämän viikon Akkari oli tavallisen hyvä. 

D10
Seuraa 
Liittynyt15.2.2015

Hieman erilainen arvostelu tällä kertaa, ja saattaapa olla, että tällaiseksi arvosteluni myös jäävät.

Kansi oli mukava ja kesäinen, jonka piirtäjänä oli nykyään varmaankin tunnetuin Akkarin kansikuvien piirtäjä Rodriques. Idea on yksinkertainen ja piirrokset ensiluokkaiset.

Ihan lehden alkuun laitettu Daan Jippesin piirtämä ja Francois Corteggianin 1-sivuinen Polle Koninkaulus-vitsi ei kyllä ihan auennut, mutta piirrokset olivat kuitenkin hyvät. Vaikka Pollea ja Helunaa ei paljon Akkarissa nähdäkään, ei tämä huonon vitsin takia ollut mikään iloinen jälleennäkeminen.

Iloiseksi jälleennäkemiseksi voisi taas sanoa lehden kunnolla avaavaa johtosarjaa, kun pitkästä aikaa nähdään johtosarjana Akun ja Tulpun mittelö. Tarinan on keksinyt Sune Troelstrup, joka keksii aina klassisiin ja monta kertaa käytettyihin juoniin jotain uutta. Näin oli myös tämän tarinan kohdalla. Piirroksista vastasi ihan hyvä piirtäjä Andrea Ferraris, joten piirtäjävalinnassakaan ei ollut moitittavaa. Tarinan nimi, Kuoriaiskaaos, ei ollut kauhean kekseliäs, mutta kuitenkin ihan toimiva nimi. Lataamo-tärppikin oli tällä kertaa laitettu tarinan viimeisen sivun alalaitaan.

Lehteen mahtui jälleen myös hollantilaistuottoisia Ankka-tarinoita. Niistä ensimmäinen, Mummo Ankan tähdittämä, Ruud Straatmanin ja Bas Heymansin aikaansaama ja 3-sivuinen Helppoa kuin heinänteko, oli niistä parempi. Nimi oli hyvin keksitty, idea hauska ja piirrokset hyvät. Pientä plussaa vielä siitä, että Mummon naapuri oli Takametsän Konnakerhoon kuuluva Kilu. Toisen hollantilaistarinan oli keksinyt Jan KruseSergio Carridon piirrokset ovat nykyään ihan siedettävät, mutta eivät kyllä vieläkään silmiäni hivele. Hopoti hoi!-nimisessä tarinassa oli hauska vitsi ja päähenkilönä oli Pelle, joten niistä rapsahtaa roimasti lisäpisteitä.

Freddy Miltonin Aku Ankka ja kaamea aivastelija on jatkosarjojen kesän toisen seikkailun jopa neljäs ja viimeinen osa. On hienoa, että Toimitus laittoi tämän ylipitkän, hollantilaistuottoisen tarinan osaksi jatkisten kesää. Tarina oltaisiin voitu jakaa kolmeen osaan ja ensimmäinen osa olisi voinut olla pidempi, joten osien jako ei mielestäni sujunut kauhean hyvin. Itse tarina oli hyvin piirretty ja mielenkiintoinen ja siitä tuli mieleen numerossa 1 julkaistu pitkä Barks-klassikko, jossa myös seikkailtiin trooppisella saarella. Tämä ei kuitenkaan millään yltänyt Barks-klassikon tasolle, vaan jäi sille perushyvälle tasolle.

Kenties huonoiten lehdestä mieleen jäi Danielin piirtämä ja Jens Hansegårdin käsikirjoittama 6-sivuinen tarina Rentouttava rantapäivä. Vaikka olikin mukavaa nähdä Hannu huhkimassa, ei tarina jotenkin napannut niin paljon kuin muut tarinat. Ei tätäkään kuitenkaan moittia voi. 

Kokonaisuudessaan lehti oli oikein mukava ja kesäinen. Parhaiten mieleen jäi johtosarja ja Miltonin jarkis.

Kuoriaiskaaos: 9

Helppoa kuin heinänteko: 9-

Rentouttava rantapäivä: 8 1/2

Hopoti hoi!: 8 1/2

Aku Ankka ja kaamea aivastelija: 9-

Keskiarvo: 9-

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat