2015/35

Seuraa 
Liittynyt31.1.2015

Eilen en kerennyt arvostella tätä numeroa, mutta parempi myöhään... D10 kysyi tuolla edellisen Akkarin arvostelussaan, että onko tämä Ankkalinnake-tyylinen arvostelutapa parempi vai se perinteisempi, ja minä kallistun tämän uudemman puolelle. Tässä modernimmassa voi nostaa esille heti sen omasta mielestään lehden parhaan sarjan, kuten tässä nyt:

Lehden viimeinen tarina oli täynnä hauskoja yksityiskohtia ja vitsejä, eli kenenkäs muunkaan käsikirjoittama ja piirtämä se olisi ollut kuin Don Rosan.  Nokanneulan tapaus (hauska väännös Näsinneulasta, muuten) on yksi lemppareistani Rosan kymmensivuisista. Tarinan lukeneet ei varmaan hirveästi perusteluja kaipaa: voiko kukaan olla edes hymähtämättä tätä lukiessa? Ja piirrokset on juuri sellaisia mahtavan ilmekkäitä, kun mitä Rosalta voi odottaakin.

Lehden johtosarjan jälkeen oli muutama sivu Bob Karpin ja Al Taliaferrontuotoksia. Ne on niin herttaisia. Näitä voisi olla vaikka joka lehdessä.

Ja sitten, yllämainittu johtosarja oli vaihteeksi Kari Korhosen käsialaa. Piirroksiin olen jo tottunut, eikä ne ole yhtään hassumpia, mutta juoni tarinassa oli jotenkin hämmentävä, se meni minulta ihan puoliksi ohi. Pisteet Karille kuitenkin siitä, että hän käytti Pulivaria tarinassaan. Tätä sympaattista hauvaa voitaisiin nähdä useamminkin.

Fabrizio Petrossin ja Byron Ericksonin Romurallia oli minulle aika positiivinen yllätys. En yleensä hirveästi tykkää Polle-sarjoista, mutta tämä oli poikkeus. Polle koetti voittaa autokisan vilpillä, Tohtori Staattisen keksinnön avulla, mutta sai lopussa nenil..siis turvalleen. Petrossin piirrokset mätsäsivät tähän ihan täydellisesti.

Lopussa oli myös kivat tietopaketit Al Taliaferron 110-vuotispäivästä, sarjakuvafestareista ja "Rosa-klasarista". Niin, ja sisäkannessa filminurkka. Tätä lehteä oli ilo lukea, aplodit Toimitukselle! Numeroita en laita, mutta ne voi varmaan suunnilleen lukea tuolta rivien välistä.

Kommentit (1)

D10
Seuraa 
Liittynyt15.2.2015

On aika viimeinkin arvostella Akkari 35.

 

Lehden kansi oli ihan hyvä, mutta Aku istui jotenkin vinossa, enkä myöskään pitänyt siitä, että lokin siipi oli Akun naaman tiellä. Ei siis ihan parhaasta päästä tämä kansi, mutta ihan hyvät piirrokset ja ideakin.

 

Tämä vuosi on ollut oikea klassisten piirtäjien juhlavuosi. Keväällä juhlittiin Tony Stroblia ja Al Hubbardia, joiden syntymästä tuli kuluneeksi jo 100 vuotta. Molempien herrojen kunniaksi nähtiin heihin liittyvä artikkeli ja sarjis. Floyd Gottfredson puolestaan syntyi 110 vuotta sitten, mutta sen kunniaksi ei nähty kuin 1-sivuinen Hessun hassuttelu. Nyt 110 vuotta on kulunut Al Taliaferron syntymästä, mutta häntä juhlistettiin vain lyhyehköllä artikkelilla ja kolme sivua täyttävillä stripeillä, jotka oltiin koottu paketiksi nimeltä Ankan elämää. Näitä strippejä nyt nähdään muutenkin aika ajoin, joten lehden sarjakuvasisällöstä ei mitenkään huomaa, että juhlistettaisiin Taliaferroa. Mutta hauskojahan nämä stripit kieltämättä ovat!

 

Myös itse Don Rosa viettää jonkinmoista juhlavuotta. Tai no ei itse Rosa, mutta hänen ensimmäisestä tarinastaan Akkarissa on kulunut tänä vuonna 25 vuotta, joten Toimitus julkaisee pitkin vuotta Carl Barksin klassikoiden sijaan Don Rosa-klasareita. Tähän mennessä ollaan nähty jo neljä klassikkoa; Valvova silmä, Nokkadamuksen kirous Rutkasti Rosaa-liitteessä Saari ajan rajalla ja K.A.S.V.A.T.U.S.O.P.P.I.A.Nokanneulan tapaus, jonka idea ei ole mitenkään huikea, mutta sivut 30 ja 31 ovat kyllä jääneet hyvin mieleeni. Piirrokset ovat tietenkin huippuluokkaa.

 

Johtosarja oli sottaisesti piirretty, eli piirtäjä oli suomalainen Kari Korhonen. Kadonneiden aarteiden metsästäjät on kyllä todella hyvin keksitty, aivan uusi idea, vaikka juoni kulkikin välillä vähän oudosti. Myös Pulivarista on annettava lisäpisteitä. Näillä piirroksilla ei kuitenkaan voida yltää yli ysin numeroon. Hyvä idea oli myös yhden lempikäsikirjoittajani Byron Ericksonin Polle Koninkaulus oli pää-osassa. Tohtori Staattinen on vieläkin harvinaisempi hahmo, joten hienoa, että Erickson pitää näitäkin hahmoja vielä elossa. Piirrokset hoiti hyvällä menestyksellä Fabrizio Petrossi.

 

Leffanurkasta, festari-ilmoituksesta, Taliaferrosta kertovasta lyhyestä artikkelista ja Rosa-klassikosta kertovasta artikkelista vielä yksi ylimääräinen plussa lehdelle.

 

Kadonneiden aarteiden metsästäjät: 9-

 

Ankan elämää: 9+

 

Romuralli: 9+

 

Nokanneulan tapaus: 9 1/2

 

Yhteensä: 9+

Todella hienoa töytä Toimitukselta. Lukuvuoden lähtiessä käyntiin Akkarit ovat olleet todella hyvää tasoa! Tämä on kyllä vuoden parhaimpia, ellei parhain, Akkari!

 

 

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat