Vuoden käyttäjä: Finaali!

Seuraa 
Liittynyt12.11.2015

Nyt tämä kisa ankaa! Eikö olekin jännittävää? Jos on, niin aloitetaan! Ensin esittelen tuomarit: Ankkahirmu, Leevi96, Aleksi010898 ja basistin mokoma! Ensimmäinen kilpailu on hymiökilpailu! Se kuka osaa tehdä eniten hymiöitä, voittaa tämän osakilpailun! (Anteeksi että tämä tulee myöhään, oli vaikeuksia langattoman hiiren kanssa.)

Sivut

Kommentit (173)

Taikisfani
Seuraa 
Liittynyt2.7.2008

Mitä te oikein aloitte tekemään? Eikö meidän pitäisi "hukuttaa" tämä kekustelu? Nyt anetaan sen painua pohjaan...

Valta vaatii itsehillintää. Valta vaatii arvostelukykyä. Se on voimien mitta ja määrä.
- Xadhum (TK 12/2000)

djlordi
Seuraa 
Liittynyt18.6.2012

adz kirjoitti:Tämä olisi voinut vaipua alas, vuodenkäyttäjää ei voi edes valita kesken vuotta..eikö täs tarinaa valittukkaan, whatever, kuka keksi nyt aloittaa tulevan vuoden öh..finaali..kuka täällä hosuu?

Pian varmaan joku tekee vuoden 2010 paras käyttäjä-keskustelun. Toivottavasti ei kuitenkaan.

Vierailija

Akuhullu97 kirjoitti:Tässä olisi tarinani... <br />

<br />

RIIVATTU MYRSKY<br />

<p />

<br />

Osa 1: Tästä kaikki alkoi<br />

<br />

Aku ja pojat olivat kävelemässä kadulla. Yhtäkkiä kulman takaa juoksi joku heitä päin. <br />

"Terve Roope-setä", Lupu sanoi, kun tajusi, että juuri Roope oli juossut heitä päin.<br />

"Teitä juuri kaipasinkin", Roope-setä vastasi.<br />

Aku katsoi hölmistyneenä Roopea ja kysyi: "Ja mihinhän hommaan?"<br />

"No, minulla olisi paketti vietäväksi Kiinaan. Se sisältää olympialaisten kultamitaleita, jotka tulevat suoraan tehtaaltani", Roope selitti.<br />

"En minä...", Aku aloitti.<br />

"Muista velkalistasi, Aku!" Roope muistutti häntä.<br />

"Huoh...", Aku valitti, mutta pojat sentään olivat iloisia, kun he kuitenkin pääsisivät kaukomaille.<br />

<br />

He kävelivät Akun talolle syömään. Roopekin tuli heille syömään, koska hän ei halunnut tuhlata rahojaan omaan ruokaan. Pöydässä he suunnittelivat, milloin he seuraavana aamuna lähtisivät. <br />

"No, kävisikö huomenna aamulla kello 8?" Roope kysyi.<br />

"Jaa, eiköhän se käy, vai mitä, Aku-setä", pojat vastasivat yhteen ääneen.<br />

<br />

He alkoivat pian pakata, sillä aamulla ei enää olisi kovinkaan paljon aikaa. <br />

<p />

Osa 2: Lentoon<br />

<p />

Aamulla he eivät ehtineet syödä aamupalaa, sillä Akun herätyskello oli rikki, ja he heräsivät 15 minuuttia vaille 8. Onneksi lentokenttä oli kuitenkin melko lähellä, ei sinne kovinkaan montaa minuuttia kestänyt. (Juuri tältä lentokentältä he olivat taannoin lähteneet etsimään Mayakeisarin kruunua) Kun he saapuivat kentälle, he näkivät Roopen kentän laidassa hermostuneen näköisenä.<br />

"Missä viivyitte?", Roope kysyi vihaisella äänellä.<br />

"Katsos herätyskello ei...", Aku sepitti.<br />

"Ymmärrän", Roope vastasi.<br />

Aku ja pojat katsoivat ympärilleen ja näkivät vain yhden koneen.<br />

"Ei kai tuo 40-luvun rämä ole koneemme?", Aku kysyi.<br />

"Kyllä on. Ja se ei muuten ole rämä, se on palvellut minua jo vuosikymmenet.", Roope sanoi.<br />

Ankat astuivat koneeseen. Siellä oli ummehtunut haju. <br />

"Tervehtikää kapteenia", Roope sanoi ja osoitti koneen ohjaimissa istuvaa miestä.<br />

"Hei", Pojat sanoivat yhteen ääneen.<br />

Kapteeni ei vastannut mitään.<br />

Kone lähti lentoon. <br />

"Paljonko matka kestää?", Aku kysyi.<br />

"No, tämä kone on vähän vanhempaa mallia, eikä tällä pääse kovin lujaa... Sanoisin, että kyllä me 18 tunnissa perillä ollaan.", Roope kertoi.<br />

"18 tuntia??? Hankkisit jo uuden koneen!, Aku huusi.<br />

"Huutaminen ei auta asiaa, pojat sanoivat. "Ja eikö ole kiva katsoa maisemia?"<br />

Samassa Radiosta tuli kuulutus. "Huononevaa säätä tiedossa. Kehotan kaikkia lentäjiä palaamaan kentälle. Lentäminen ei ole turvallista."<br />

<p />

OSA 3: Myrsky<br />

<p />

"Katsokaa eteenpäin. Minä en tuohon surmansuuhun lennä", kapteeni sanoi hiljaisella äänellä.<br />

"Kääk!", Kaikki huusivat. He näkivät edessään kaikkien aikojen pahimman myrskyn ja juuri sitä kohti he olivat menossa.<br />

Sitten he näkivät, että ohjaaja hyppäsi laskuvarjolla pois, joten heillä ei ollut ohjaajaa!<br />

"Eijei! Etsikää äkkiä laskuvarjot!" Roope huusi. "Enää pari minuuttia, niin iskeydymme mereen!"<br />

Sitten kuului pamaus. Salama oli iskenyt vasempaan siipeen. Siipi oli katkennut. <br />

Sitten Tupu ilmoitti: "Täällä ei ole laskuvarjoja!" <br />

"Mitä?" kaikki huusivat yhteen ääneen.<br />

"Tulkaa vaikka katsomaan", Tupu huusi. <br />

"Kyllä me uskomme. Ikävä kyllä...", Roope sanoi pelokkaalla äänellä.<br />

"Veikkaisin, että noin 30 sekun..."<br />

Aku ei saanut lausetta loppuun, kun kone syöksyi hurjaan syöksykierteeseen.<br />

"Eiiiiiiiiih! Tarttukaa vahvasti koneeseen kiinni", Roope neuvoi.<br />

Kone iskeytyi yllättäen maahan, eikä mereen. <br />

Sitten kaikki pimeni.<br />

<p />

<br />

Osa 4: Saarella<br />

<p />

"Uuh", Roope sanoi vaivalloisesti ja katsoi ympärilleen. "Missä olette, Aku ja pojat?"<br />

"Täällä kai", Aku sanoi. <br />

Hän ja pojat olivat tippuneet 100 metrin päähän Roopesta.<br />

He kävelivät Roopen luokse. <br />

"No niin, täällä ollaan", Aku sanoi.<br />

"Eih! Missä ovat olympialaisten kultamitalit?" Roope huomautti huolestuneena.<br />

"Tuossa vieressäsi. Etkö näe", Aku vastasi.<br />

"Huh", Roope vastasi.<br />

"Mutta entäs ruoat?", ankanpojat huomauttivat.<br />

"Niitä ei ole, mutta mennään etsimään, kyllä täältä saarelta jotain pitäisi löytyä", Roope sanoi.<br />

He kävelivät metsään, joka oli heidän edessään. Siellä oli hedelmiä, joita ankat hakivat syötäväksi. He palasivat takaisin rannalle syömään. <br />

"Hmm... Ehkä meidän kannattaisi alkaa nukkua, ilta alkaa katsos pimentyä...", Roope huomautti.<br />

"Totta", Aku ja pojat sanoivat yhteen ääneen.<br />

Aku, Roope ja pojat alkoivat nukkua metsän reunassa hiekalla, muuta nukkumapaikkaa heillä ei ollut.<br />

Yöllä he heräsivät outoon ääneen.<br />

"Onko tuo lentokone?" Roope kysyi.<br />

"Katsokaa, se tiputtaa jotain tuonne!" Tupu huomasi.<br />

Lentokone jatkoi lentämistään saaren ylitse ja pian sen ääntä ei enää kuulunut.<br />

"Ihme juttu", Aku sanoi. "Lentokone keskellä yötä tiputtaa jotain autiolle saarelle!"<br />

He menivät takaisin nukkumaan, mutta heräsivät parin tunnin kuluttua uudestaan. Silloin ääni kuului kovempana.<br />

"Hei, tuolta laskeutuu lentokone tänne rannalle!" Roope huudahti.<br />

"Eih! Mennään äkkiä piiloon!" pojat huusivat yhteen ääneen.<br />

He juoksivat äkkiä metsään piiloon. Kone laskeutui rannalle hirveällä töminällä.<br />

Koneesta tuli kaksi vihaisen näköistä miestä. <br />

"Mennään piiloluolaan!" ankat kuulivat heidän sanovan.<br />

Miehet kävelivät saaren vuorelle päin.<br />

Silloin Hupu tuumasi: "Mene sinä Aku lähettämään hätäviesti heidän lentokoneestaan!"<br />

Aku juoksi sinne äkkiä.<br />

"SOS", "SOS", hän lähetti. Sitten joku tuli puhelimeen vastaamaan. <br />

"Vai SOS, missä olette?" kuului ääni.<br />

Aku ilmoitti paikan koordinaatit ja ääni puhelimessa sanoi: "Okei, tulemme pian!"<br />

Aku palasi takaisin muiden luokse, ja he odottivat, että pelastajat tulisivat.<br />

Tunnin päästä yrmeän näköiset miehet palasivat takaisin. Heillä oli arvokkaan näköistä tavaraa, pystejä, tauluja ym.<br />

"Luulisitteko noiden olevan salakuljetettua kamaa", Roope kysyi. "Muuten, enää 15 tuntia aikaa viedä mitalit Pekingin olympiakisoihin!"<br />

Miehet menivät lentokoneeseen takaisin, mutta ankat eivät uskaltaneet estää.<br />

Sitten he kuulivat, että rannikkovartioston helikopteri oli tulossa. Ikävä kyllä miesten lentokone käynnistyi. Mutta se ei lähtenytkään ilmaan!<br />

"Heh, kopeloin koneen moottoria!" Aku sanoi.<br />

Sitten rannikkovartioston helikopteri laskeutui, ja ankkojen toivomuksesta he pidättivät miehet.<br />

Sitten Roope toivoi helikopterin kuljettajalta, että hän voisi viedä ankat nopeasti Pekingiin.<br />

Ja, kaikki onnistui! Niin ankat saivat mitalit toimitettua perille, juuri kun Ankkael Phelps oli uinut kuudennen kultansa.<br />

Loppu.

Ei epäilystäkään! Olet tämän osakilpailun voittaja. Seuraava kilpailu: Keksikää mahdollisimman siisti ukko.

Vierailija

Aleksi010898 kirjoitti:

Akuhullu97 kirjoitti:Tässä olisi tarinani... &lt;br /&gt;<br />

&lt;br /&gt;<br />

RIIVATTU MYRSKY&lt;br /&gt;<br />

&lt;p /&gt;<br />

&lt;br /&gt;<br />

Osa 1: Tästä kaikki alkoi&lt;br /&gt;<br />

&lt;br /&gt;<br />

Aku ja pojat olivat kävelemässä kadulla. Yhtäkkiä kulman takaa juoksi joku heitä päin. &lt;br /&gt;<br />

&#034;Terve Roope-setä&#034;, Lupu sanoi, kun tajusi, että juuri Roope oli juossut heitä päin.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Teitä juuri kaipasinkin&#034;, Roope-setä vastasi.&lt;br /&gt;<br />

Aku katsoi hölmistyneenä Roopea ja kysyi: &#034;Ja mihinhän hommaan?&#034;&lt;br /&gt;<br />

&#034;No, minulla olisi paketti vietäväksi Kiinaan. Se sisältää olympialaisten kultamitaleita, jotka tulevat suoraan tehtaaltani&#034;, Roope selitti.&lt;br /&gt;<br />

&#034;En minä...&#034;, Aku aloitti.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Muista velkalistasi, Aku!&#034; Roope muistutti häntä.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Huoh...&#034;, Aku valitti, mutta pojat sentään olivat iloisia, kun he kuitenkin pääsisivät kaukomaille.&lt;br /&gt;<br />

&lt;br /&gt;<br />

He kävelivät Akun talolle syömään. Roopekin tuli heille syömään, koska hän ei halunnut tuhlata rahojaan omaan ruokaan. Pöydässä he suunnittelivat, milloin he seuraavana aamuna lähtisivät. &lt;br /&gt;<br />

&#034;No, kävisikö huomenna aamulla kello 8?&#034; Roope kysyi.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Jaa, eiköhän se käy, vai mitä, Aku-setä&#034;, pojat vastasivat yhteen ääneen.&lt;br /&gt;<br />

&lt;br /&gt;<br />

He alkoivat pian pakata, sillä aamulla ei enää olisi kovinkaan paljon aikaa. &lt;br /&gt;<br />

&lt;p /&gt;<br />

Osa 2: Lentoon&lt;br /&gt;<br />

&lt;p /&gt;<br />

Aamulla he eivät ehtineet syödä aamupalaa, sillä Akun herätyskello oli rikki, ja he heräsivät 15 minuuttia vaille 8. Onneksi lentokenttä oli kuitenkin melko lähellä, ei sinne kovinkaan montaa minuuttia kestänyt. (Juuri tältä lentokentältä he olivat taannoin lähteneet etsimään Mayakeisarin kruunua) Kun he saapuivat kentälle, he näkivät Roopen kentän laidassa hermostuneen näköisenä.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Missä viivyitte?&#034;, Roope kysyi vihaisella äänellä.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Katsos herätyskello ei...&#034;, Aku sepitti.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Ymmärrän&#034;, Roope vastasi.&lt;br /&gt;<br />

Aku ja pojat katsoivat ympärilleen ja näkivät vain yhden koneen.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Ei kai tuo 40-luvun rämä ole koneemme?&#034;, Aku kysyi.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Kyllä on. Ja se ei muuten ole rämä, se on palvellut minua jo vuosikymmenet.&#034;, Roope sanoi.&lt;br /&gt;<br />

Ankat astuivat koneeseen. Siellä oli ummehtunut haju. &lt;br /&gt;<br />

&#034;Tervehtikää kapteenia&#034;, Roope sanoi ja osoitti koneen ohjaimissa istuvaa miestä.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Hei&#034;, Pojat sanoivat yhteen ääneen.&lt;br /&gt;<br />

Kapteeni ei vastannut mitään.&lt;br /&gt;<br />

Kone lähti lentoon. &lt;br /&gt;<br />

&#034;Paljonko matka kestää?&#034;, Aku kysyi.&lt;br /&gt;<br />

&#034;No, tämä kone on vähän vanhempaa mallia, eikä tällä pääse kovin lujaa... Sanoisin, että kyllä me 18 tunnissa perillä ollaan.&#034;, Roope kertoi.&lt;br /&gt;<br />

&#034;18 tuntia??? Hankkisit jo uuden koneen!, Aku huusi.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Huutaminen ei auta asiaa, pojat sanoivat. &#034;Ja eikö ole kiva katsoa maisemia?&#034;&lt;br /&gt;<br />

Samassa Radiosta tuli kuulutus. &#034;Huononevaa säätä tiedossa. Kehotan kaikkia lentäjiä palaamaan kentälle. Lentäminen ei ole turvallista.&#034;&lt;br /&gt;<br />

&lt;p /&gt;<br />

OSA 3: Myrsky&lt;br /&gt;<br />

&lt;p /&gt;<br />

&#034;Katsokaa eteenpäin. Minä en tuohon surmansuuhun lennä&#034;, kapteeni sanoi hiljaisella äänellä.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Kääk!&#034;, Kaikki huusivat. He näkivät edessään kaikkien aikojen pahimman myrskyn ja juuri sitä kohti he olivat menossa.&lt;br /&gt;<br />

Sitten he näkivät, että ohjaaja hyppäsi laskuvarjolla pois, joten heillä ei ollut ohjaajaa!&lt;br /&gt;<br />

&#034;Eijei! Etsikää äkkiä laskuvarjot!&#034; Roope huusi. &#034;Enää pari minuuttia, niin iskeydymme mereen!&#034;&lt;br /&gt;<br />

Sitten kuului pamaus. Salama oli iskenyt vasempaan siipeen. Siipi oli katkennut. &lt;br /&gt;<br />

Sitten Tupu ilmoitti: &#034;Täällä ei ole laskuvarjoja!&#034; &lt;br /&gt;<br />

&#034;Mitä?&#034; kaikki huusivat yhteen ääneen.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Tulkaa vaikka katsomaan&#034;, Tupu huusi. &lt;br /&gt;<br />

&#034;Kyllä me uskomme. Ikävä kyllä...&#034;, Roope sanoi pelokkaalla äänellä.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Veikkaisin, että noin 30 sekun...&#034;&lt;br /&gt;<br />

Aku ei saanut lausetta loppuun, kun kone syöksyi hurjaan syöksykierteeseen.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Eiiiiiiiiih! Tarttukaa vahvasti koneeseen kiinni&#034;, Roope neuvoi.&lt;br /&gt;<br />

Kone iskeytyi yllättäen maahan, eikä mereen. &lt;br /&gt;<br />

Sitten kaikki pimeni.&lt;br /&gt;<br />

&lt;p /&gt;<br />

&lt;br /&gt;<br />

Osa 4: Saarella&lt;br /&gt;<br />

&lt;p /&gt;<br />

&#034;Uuh&#034;, Roope sanoi vaivalloisesti ja katsoi ympärilleen. &#034;Missä olette, Aku ja pojat?&#034;&lt;br /&gt;<br />

&#034;Täällä kai&#034;, Aku sanoi. &lt;br /&gt;<br />

Hän ja pojat olivat tippuneet 100 metrin päähän Roopesta.&lt;br /&gt;<br />

He kävelivät Roopen luokse. &lt;br /&gt;<br />

&#034;No niin, täällä ollaan&#034;, Aku sanoi.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Eih! Missä ovat olympialaisten kultamitalit?&#034; Roope huomautti huolestuneena.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Tuossa vieressäsi. Etkö näe&#034;, Aku vastasi.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Huh&#034;, Roope vastasi.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Mutta entäs ruoat?&#034;, ankanpojat huomauttivat.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Niitä ei ole, mutta mennään etsimään, kyllä täältä saarelta jotain pitäisi löytyä&#034;, Roope sanoi.&lt;br /&gt;<br />

He kävelivät metsään, joka oli heidän edessään. Siellä oli hedelmiä, joita ankat hakivat syötäväksi. He palasivat takaisin rannalle syömään. &lt;br /&gt;<br />

&#034;Hmm... Ehkä meidän kannattaisi alkaa nukkua, ilta alkaa katsos pimentyä...&#034;, Roope huomautti.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Totta&#034;, Aku ja pojat sanoivat yhteen ääneen.&lt;br /&gt;<br />

Aku, Roope ja pojat alkoivat nukkua metsän reunassa hiekalla, muuta nukkumapaikkaa heillä ei ollut.&lt;br /&gt;<br />

Yöllä he heräsivät outoon ääneen.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Onko tuo lentokone?&#034; Roope kysyi.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Katsokaa, se tiputtaa jotain tuonne!&#034; Tupu huomasi.&lt;br /&gt;<br />

Lentokone jatkoi lentämistään saaren ylitse ja pian sen ääntä ei enää kuulunut.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Ihme juttu&#034;, Aku sanoi. &#034;Lentokone keskellä yötä tiputtaa jotain autiolle saarelle!&#034;&lt;br /&gt;<br />

He menivät takaisin nukkumaan, mutta heräsivät parin tunnin kuluttua uudestaan. Silloin ääni kuului kovempana.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Hei, tuolta laskeutuu lentokone tänne rannalle!&#034; Roope huudahti.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Eih! Mennään äkkiä piiloon!&#034; pojat huusivat yhteen ääneen.&lt;br /&gt;<br />

He juoksivat äkkiä metsään piiloon. Kone laskeutui rannalle hirveällä töminällä.&lt;br /&gt;<br />

Koneesta tuli kaksi vihaisen näköistä miestä. &lt;br /&gt;<br />

&#034;Mennään piiloluolaan!&#034; ankat kuulivat heidän sanovan.&lt;br /&gt;<br />

Miehet kävelivät saaren vuorelle päin.&lt;br /&gt;<br />

Silloin Hupu tuumasi: &#034;Mene sinä Aku lähettämään hätäviesti heidän lentokoneestaan!&#034;&lt;br /&gt;<br />

Aku juoksi sinne äkkiä.&lt;br /&gt;<br />

&#034;SOS&#034;, &#034;SOS&#034;, hän lähetti. Sitten joku tuli puhelimeen vastaamaan. &lt;br /&gt;<br />

&#034;Vai SOS, missä olette?&#034; kuului ääni.&lt;br /&gt;<br />

Aku ilmoitti paikan koordinaatit ja ääni puhelimessa sanoi: &#034;Okei, tulemme pian!&#034;&lt;br /&gt;<br />

Aku palasi takaisin muiden luokse, ja he odottivat, että pelastajat tulisivat.&lt;br /&gt;<br />

Tunnin päästä yrmeän näköiset miehet palasivat takaisin. Heillä oli arvokkaan näköistä tavaraa, pystejä, tauluja ym.&lt;br /&gt;<br />

&#034;Luulisitteko noiden olevan salakuljetettua kamaa&#034;, Roope kysyi. &#034;Muuten, enää 15 tuntia aikaa viedä mitalit Pekingin olympiakisoihin!&#034;&lt;br /&gt;<br />

Miehet menivät lentokoneeseen takaisin, mutta ankat eivät uskaltaneet estää.&lt;br /&gt;<br />

Sitten he kuulivat, että rannikkovartioston helikopteri oli tulossa. Ikävä kyllä miesten lentokone käynnistyi. Mutta se ei lähtenytkään ilmaan!&lt;br /&gt;<br />

&#034;Heh, kopeloin koneen moottoria!&#034; Aku sanoi.&lt;br /&gt;<br />

Sitten rannikkovartioston helikopteri laskeutui, ja ankkojen toivomuksesta he pidättivät miehet.&lt;br /&gt;<br />

Sitten Roope toivoi helikopterin kuljettajalta, että hän voisi viedä ankat nopeasti Pekingiin.&lt;br /&gt;<br />

Ja, kaikki onnistui! Niin ankat saivat mitalit toimitettua perille, juuri kun Ankkael Phelps oli uinut kuudennen kultansa.&lt;br /&gt;<br />

Loppu.

Ei epäilystäkään! Olet tämän osakilpailun voittaja. Seuraava kilpailu: Keksikää mahdollisimman siisti ukko.

Aleksi en oikein ymmärtänyt

Vierailija

SIRU05 kirjoitti:

Aleksi010898 kirjoitti:

Akuhullu97 kirjoitti:Tässä olisi tarinani... &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

RIIVATTU MYRSKY&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;p /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Osa 1: Tästä kaikki alkoi&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Aku ja pojat olivat kävelemässä kadulla. Yhtäkkiä kulman takaa juoksi joku heitä päin. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Terve Roope-setä&amp;#034;, Lupu sanoi, kun tajusi, että juuri Roope oli juossut heitä päin.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Teitä juuri kaipasinkin&amp;#034;, Roope-setä vastasi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Aku katsoi hölmistyneenä Roopea ja kysyi: &amp;#034;Ja mihinhän hommaan?&amp;#034;&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;No, minulla olisi paketti vietäväksi Kiinaan. Se sisältää olympialaisten kultamitaleita, jotka tulevat suoraan tehtaaltani&amp;#034;, Roope selitti.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;En minä...&amp;#034;, Aku aloitti.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Muista velkalistasi, Aku!&amp;#034; Roope muistutti häntä.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Huoh...&amp;#034;, Aku valitti, mutta pojat sentään olivat iloisia, kun he kuitenkin pääsisivät kaukomaille.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

He kävelivät Akun talolle syömään. Roopekin tuli heille syömään, koska hän ei halunnut tuhlata rahojaan omaan ruokaan. Pöydässä he suunnittelivat, milloin he seuraavana aamuna lähtisivät. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;No, kävisikö huomenna aamulla kello 8?&amp;#034; Roope kysyi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Jaa, eiköhän se käy, vai mitä, Aku-setä&amp;#034;, pojat vastasivat yhteen ääneen.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

He alkoivat pian pakata, sillä aamulla ei enää olisi kovinkaan paljon aikaa. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;p /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Osa 2: Lentoon&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;p /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Aamulla he eivät ehtineet syödä aamupalaa, sillä Akun herätyskello oli rikki, ja he heräsivät 15 minuuttia vaille 8. Onneksi lentokenttä oli kuitenkin melko lähellä, ei sinne kovinkaan montaa minuuttia kestänyt. (Juuri tältä lentokentältä he olivat taannoin lähteneet etsimään Mayakeisarin kruunua) Kun he saapuivat kentälle, he näkivät Roopen kentän laidassa hermostuneen näköisenä.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Missä viivyitte?&amp;#034;, Roope kysyi vihaisella äänellä.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Katsos herätyskello ei...&amp;#034;, Aku sepitti.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Ymmärrän&amp;#034;, Roope vastasi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Aku ja pojat katsoivat ympärilleen ja näkivät vain yhden koneen.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Ei kai tuo 40-luvun rämä ole koneemme?&amp;#034;, Aku kysyi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Kyllä on. Ja se ei muuten ole rämä, se on palvellut minua jo vuosikymmenet.&amp;#034;, Roope sanoi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Ankat astuivat koneeseen. Siellä oli ummehtunut haju. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Tervehtikää kapteenia&amp;#034;, Roope sanoi ja osoitti koneen ohjaimissa istuvaa miestä.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Hei&amp;#034;, Pojat sanoivat yhteen ääneen.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Kapteeni ei vastannut mitään.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Kone lähti lentoon. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Paljonko matka kestää?&amp;#034;, Aku kysyi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;No, tämä kone on vähän vanhempaa mallia, eikä tällä pääse kovin lujaa... Sanoisin, että kyllä me 18 tunnissa perillä ollaan.&amp;#034;, Roope kertoi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;18 tuntia??? Hankkisit jo uuden koneen!, Aku huusi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Huutaminen ei auta asiaa, pojat sanoivat. &amp;#034;Ja eikö ole kiva katsoa maisemia?&amp;#034;&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Samassa Radiosta tuli kuulutus. &amp;#034;Huononevaa säätä tiedossa. Kehotan kaikkia lentäjiä palaamaan kentälle. Lentäminen ei ole turvallista.&amp;#034;&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;p /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

OSA 3: Myrsky&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;p /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Katsokaa eteenpäin. Minä en tuohon surmansuuhun lennä&amp;#034;, kapteeni sanoi hiljaisella äänellä.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Kääk!&amp;#034;, Kaikki huusivat. He näkivät edessään kaikkien aikojen pahimman myrskyn ja juuri sitä kohti he olivat menossa.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Sitten he näkivät, että ohjaaja hyppäsi laskuvarjolla pois, joten heillä ei ollut ohjaajaa!&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Eijei! Etsikää äkkiä laskuvarjot!&amp;#034; Roope huusi. &amp;#034;Enää pari minuuttia, niin iskeydymme mereen!&amp;#034;&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Sitten kuului pamaus. Salama oli iskenyt vasempaan siipeen. Siipi oli katkennut. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Sitten Tupu ilmoitti: &amp;#034;Täällä ei ole laskuvarjoja!&amp;#034; &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Mitä?&amp;#034; kaikki huusivat yhteen ääneen.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Tulkaa vaikka katsomaan&amp;#034;, Tupu huusi. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Kyllä me uskomme. Ikävä kyllä...&amp;#034;, Roope sanoi pelokkaalla äänellä.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Veikkaisin, että noin 30 sekun...&amp;#034;&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Aku ei saanut lausetta loppuun, kun kone syöksyi hurjaan syöksykierteeseen.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Eiiiiiiiiih! Tarttukaa vahvasti koneeseen kiinni&amp;#034;, Roope neuvoi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Kone iskeytyi yllättäen maahan, eikä mereen. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Sitten kaikki pimeni.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;p /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Osa 4: Saarella&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;lt;p /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Uuh&amp;#034;, Roope sanoi vaivalloisesti ja katsoi ympärilleen. &amp;#034;Missä olette, Aku ja pojat?&amp;#034;&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Täällä kai&amp;#034;, Aku sanoi. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Hän ja pojat olivat tippuneet 100 metrin päähän Roopesta.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

He kävelivät Roopen luokse. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;No niin, täällä ollaan&amp;#034;, Aku sanoi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Eih! Missä ovat olympialaisten kultamitalit?&amp;#034; Roope huomautti huolestuneena.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Tuossa vieressäsi. Etkö näe&amp;#034;, Aku vastasi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Huh&amp;#034;, Roope vastasi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Mutta entäs ruoat?&amp;#034;, ankanpojat huomauttivat.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Niitä ei ole, mutta mennään etsimään, kyllä täältä saarelta jotain pitäisi löytyä&amp;#034;, Roope sanoi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

He kävelivät metsään, joka oli heidän edessään. Siellä oli hedelmiä, joita ankat hakivat syötäväksi. He palasivat takaisin rannalle syömään. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Hmm... Ehkä meidän kannattaisi alkaa nukkua, ilta alkaa katsos pimentyä...&amp;#034;, Roope huomautti.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Totta&amp;#034;, Aku ja pojat sanoivat yhteen ääneen.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Aku, Roope ja pojat alkoivat nukkua metsän reunassa hiekalla, muuta nukkumapaikkaa heillä ei ollut.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Yöllä he heräsivät outoon ääneen.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Onko tuo lentokone?&amp;#034; Roope kysyi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Katsokaa, se tiputtaa jotain tuonne!&amp;#034; Tupu huomasi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Lentokone jatkoi lentämistään saaren ylitse ja pian sen ääntä ei enää kuulunut.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Ihme juttu&amp;#034;, Aku sanoi. &amp;#034;Lentokone keskellä yötä tiputtaa jotain autiolle saarelle!&amp;#034;&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

He menivät takaisin nukkumaan, mutta heräsivät parin tunnin kuluttua uudestaan. Silloin ääni kuului kovempana.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Hei, tuolta laskeutuu lentokone tänne rannalle!&amp;#034; Roope huudahti.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Eih! Mennään äkkiä piiloon!&amp;#034; pojat huusivat yhteen ääneen.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

He juoksivat äkkiä metsään piiloon. Kone laskeutui rannalle hirveällä töminällä.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Koneesta tuli kaksi vihaisen näköistä miestä. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Mennään piiloluolaan!&amp;#034; ankat kuulivat heidän sanovan.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Miehet kävelivät saaren vuorelle päin.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Silloin Hupu tuumasi: &amp;#034;Mene sinä Aku lähettämään hätäviesti heidän lentokoneestaan!&amp;#034;&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Aku juoksi sinne äkkiä.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;SOS&amp;#034;, &amp;#034;SOS&amp;#034;, hän lähetti. Sitten joku tuli puhelimeen vastaamaan. &amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Vai SOS, missä olette?&amp;#034; kuului ääni.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Aku ilmoitti paikan koordinaatit ja ääni puhelimessa sanoi: &amp;#034;Okei, tulemme pian!&amp;#034;&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Aku palasi takaisin muiden luokse, ja he odottivat, että pelastajat tulisivat.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Tunnin päästä yrmeän näköiset miehet palasivat takaisin. Heillä oli arvokkaan näköistä tavaraa, pystejä, tauluja ym.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Luulisitteko noiden olevan salakuljetettua kamaa&amp;#034;, Roope kysyi. &amp;#034;Muuten, enää 15 tuntia aikaa viedä mitalit Pekingin olympiakisoihin!&amp;#034;&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Miehet menivät lentokoneeseen takaisin, mutta ankat eivät uskaltaneet estää.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Sitten he kuulivat, että rannikkovartioston helikopteri oli tulossa. Ikävä kyllä miesten lentokone käynnistyi. Mutta se ei lähtenytkään ilmaan!&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

&amp;#034;Heh, kopeloin koneen moottoria!&amp;#034; Aku sanoi.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Sitten rannikkovartioston helikopteri laskeutui, ja ankkojen toivomuksesta he pidättivät miehet.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Sitten Roope toivoi helikopterin kuljettajalta, että hän voisi viedä ankat nopeasti Pekingiin.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Ja, kaikki onnistui! Niin ankat saivat mitalit toimitettua perille, juuri kun Ankkael Phelps oli uinut kuudennen kultansa.&amp;lt;br /&amp;gt;&lt;br /&gt;<br />

Loppu.

Ei epäilystäkään! Olet tämän osakilpailun voittaja. Seuraava kilpailu: Keksikää mahdollisimman siisti ukko.

Aleksi en oikein ymmärtänyt

Mitä et ymmärtänyt?

Vierailija

SIRU05 kirjoitti:Sitä mahdollisimman siisti ukko juttua

Odotetaan vielä että Ankkarockin pikkusisko tekee tarinan.

Vierailija

Akuhullu97 kirjoitti:

Aleksi010898 kirjoitti:OK! Uusinta tarina kisasta. Nyt heti!

Ai pitääkö keksiä kokonaan uusi tarina?

Pitää. Mutta kukaan ei menetä vanhoja pisteitä.

Vierailija

Tarujen kirja kertoo kuinka kolme viisasta kokoontui Salantirin torniin etsimään keinoja PIMEYDEN HERRAN pysäyttämiseksi.

Viisaat puhuvat heidän vihollisistaan, Haltioista, Peikoista ja örkeistä. He puhuvat myös siitä kuinka pimeyden herran valta ja voima kasvaa päivä päivältä. He toteavat että jos pimeä herra saa 7 talismaanin, Durinin pyhän pannun niin pimeyden herran valta on täydellinen. Viisaitten on pakko saada kyseinen pannu.

Mutta vain Durin Pannuliuksen seitsemännen veljenpojan seitsemäs veljenpoika hallitsee pannun voiman. Ja Durin Pannuliuksen suku on jo sammunut. Väärin yksi valituista elää! Löysin hänet sukukirjasta! Lähetin kuriirin hänen luokseen. Toteaa viisas2. Toivoa siis on käänny heti kiven puoleen käskee viisas3. Katsokaa käskee myös viisas 2. Näen jotakin.. Nazgul selässään pimeän kuriiri! Hänkin etsii valittua. Ylittäkää Ankkalaaksoa jossa valittumme on. Kunpa vain löytäisimme hänet ennemmin toteaa viisas 3.

Voiman hallitseva valittu asui Ankkakylässä...

Entä mitä sitten tapahtui? toteaa kalle, kylän asukas!

Ilkeät örkit piirittivät linnan ja tuhosivat sen pala palalta!

Vangit heitettiin kaivoon josta kukaan ei ole päässyt elävänä pois kertoo tarinoitapursuava vanhus, Kalle.

Yhtäkkiä tupaan saapuu Aqu ,valittu. Kuka haluaa kaikille piisaa hän toteaa. Lurps. Ihana tuoksu puhuminen nälättää kertoo Kalle muille tuvassa oleville. Aqu kaataa aimo lautasellisen tekemään muhennosta kaikille tuvassa oleville. Aqu lähtee keittiöön ja käskee pojat, Gurun,Lurun ja Turun mukaansa. Ovatko nuo hirveydet totta kysyy Turu Aqulta. Vain satuja joilla pelotellaan lapsia kertoo Aqu.

Örkit ovat tarua. Laaksomme ulkopuolella vallitsee rikkumaton rauha. Kertoo Aqu Turulle joka on veljiensä kanssa Aqun kasvattipojat.

Keittiössä on tuvan omistaja ja Aqun isoisäpuoli, Ropo joka on hulluna rahaan. Hän kertoo Aqulle: Hämäriä tyyppejä on liikkeellä paljon. Katsokaa tuotakin ettei vain kärkkyisi rahojani.

Hän saapui pari tuntia sitten ja on vain pälyillyt ympärilleen vastaa Toholius. Hmm ajattelee Aqu. Minä hoidan hänet saattepa nähdä kertoo Aqu. (ankkarock jatkaa tarinaa sitten kun tulee koneelle, mutta tässä on tämä osallistumistarinani.)

Sivut

Ketju on lukittu.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat