RA

Seuraa 
Liittynyt12.11.2015

Roope Ankka eli Roope-setä on sarjakuvataiteilija Carl Barksin vuonna 1947 luoma animaatio- ja sarjakuvahahmo, joka asuu ja seikkailee Disneyn eläinmaailmassa. Roope oli alun perin tarkoitettu pelkäksi kertakäyttöhahmoksi, mutta nykyisin hänestä on muotoutunut yksi ankkauniversumin huomattavimmista vakiohahmoista. Roopea pidetään yleisesti Barksin lukuisista luomuksista merkittävimpänä. Vuodesta 1952 lähtien Roopella on ollut Yhdysvalloissa oma nimikkolehti nimeltä Uncle Scrooge, ja vuonna 1978 julkaistiin Suomessa Roope-setä -lehden ensimmäinen numero.

Roope Ankka on maailman rikkain ankka, joka elää Ankkalinnassa Calisotan osavaltiossa ja säilyttää valtaisia rahavarojaan Rahasäiliössä. Suuresta omaisuudestaan huolimatta Roope on hyvin saita, ja kuluttaa rahojaan erittäin harvoin. Hänen rakkain rahansa on ensilantti, kolikko jonka hän ansaitsi ensimmäisenä työnteolla. Toisinaan Roope-tarinat kuvaavat seikkailuja, joissa Roope sukulaistensa Aku Ankan sekä Tupun, Hupun ja Lupun kanssa metsästää muinaisia aarteita. Yleisestä harhaluulosta huolimatta Roope on Akun eno eikä setä. Suomennoksessa Roopesta käytetään toisinaan kiertoilmaisuja "saituri", "kitupiikki" ja "vanha visukinttu". Barksin mukaan syy Roopen suosioon ovat hänen rahavaransa, jotka kiehtovat ihmisten mieliä.

Historia

Roope Ankka esiintyi ensimmäisen kerran Carl Barksin piirtämässä ja käsikirjoittamassa tarinassa Joulu Karhuvuorella joulukuussa 1947.[1] Roopen englanninkielinen nimi Scrooge McDuck on viittaus Charles Dickensin Joulukertomuksessa esiintyvään rikkaaseen kitupiikkiin Ebenezer Scroogeen, joka epäilemättä oli yksi Roopen esikuvista. Ensiesiintymisessään Roope ei vielä muistuttanut nykyistä itseään: hän oli raihnas ja silmälasipäinen ankkarahjus, jolla oli nyky-Roopen pulisonkien sijasta eräänlainen poskiparta. Hän asui valtavassa loistokartanossa palvelijoittensa ympäröimänä. Yksi Roopen muista mahdollisista esikuvista oli Citizen Kane -elokuvassa nähty lehtikeisari Charles Foster Kane.

Barks loi Roopen kertakäyttöhahmoksi, mutta hahmosta tuli niin suosittu, että Barks päätti tehdä toisenkin Roope-tarinan, kesäkuussa 1948 ilmestyneen Vanhan linnan salaisuuden. Siinä Roope lähtee sukulaistensa kanssa vanhaan sukulinnaansa Skotlantiin etsiäkseen esi-isänsä Rikhard Ankanmielen kätkemän aarrearkun. Tarinassa Roope kärsi rahapulasta, mutta myöhemmissä tarinoissa hänellä ei enää ollut tällaista ongelmaa. Myöhemmin samana vuonna nähty tarina Kettujahdissa käytti Roopesta ensimmäisen kerran titteliä "maailman rikkain ankka".

Elokuussa 1949 ilmestynyt tarina Aku Ankka ja zombi vihjasi ensi kerran Roopen nuoruuteen. Sen mukaan afrikkalainen voodoo-poppamies ja heimopäällikkö Fuula Tsuula lähetti Roopen perään Bombi-nimisen zombin kostoksi siitä, että Roope oli tuhonnut hänen heimonsa kylän. Roope kuitenkin onnistui välttelemään Bombia vuosikymmeniä, ja lopulta zombi antoikin voodoo-nukkensa Akulle, joka muistutti suuresti nuorta Roopea. Tarina kuitenkin sisältää ristiriitoja myöhempiin tarinoihin: Roopen puheiden perusteella hän tuhosi kylän vuonna 1879, mutta vuonna 1867 syntyneenä hän olisi ollut silloin vasta 12-vuotias; lisäksi hän sanoo olleensa kylän tuhoamisen aikoihin ansaitsemassa toista miljardiaan, mutta nykyisten tietojen mukaan hän rikastui vasta Klondiken kultaryntäyksessä 1890-luvun loppupuolella. Niinpä Don Rosa sittemmin sijoitti kylän tuhoamisen vuoteen 1909.

Taikatiimalasi vuodelta 1950 paljastaa, että Roope omistaa suurimman osan Ankkalinnasta. Tarinassa Roope muistelee, että hän syntyi köyhään perheeseen ja työskenteli jo lapsena karjalaivalla. Taikatiimalasi kuitenkin myös väittää, että Roopen vauraus olisi peräisin hänen Marokosta ostamansa tiimalasin taikavoimien ansiota. Myöhemmissä tarinoissa Roope toteaa, ettei hänen rikkautensa ole taikuuden, vaan ahkeruuden ja uutteruuden ansiota.

Marraskuussa 1951 Barks esitteli Karhukoplan, rikollisjärjestön joka havittelee Roopen omaisuutta. Seuraavassa Karhukopla-tarinassa, Roope-sedän uusi rahasäiliö, Barks esitteli myös rahasäiliön, jossa Roope säilyttää rahavarojaan.

Nykyinen Roopen hahmo muotoutui tarinassa Ovela Roope-setä vuodelta 1952. Tarina Takaisin Klondikeen kertoi Roopen osallistuneen Klondiken kultaryntäyksen Yukonissa vuosina 1896-1899. Vuonna 1961 Barks esitteli Midaan kosketuksessa Milla Magian, velhottaren, joka yrittää kaapata Roopen ensilantin ja tehdä siitä taika-amuletin uskoen, että sen voimilla hänestä tulisi maailman rikkain henkilö. 1956 Barks loi Roopen vihamieheksi Kulta-Into Piin.

Roope tähditti 1967 elokuvaa Roope Ankka ja raha (Scrooge McDuck and money), joka julkaistiin 2006 uudelleen nimellä Roope Ankan talousoppia. Siinä Roope opetti ankanpojille liiketaloutta. Piirtämisestä eläkkeelle jäänyt Barks jatkoi vielä viemällä käsikirjoituksia muille, joista hienoin lienee Tony Strobolin Korakarumin ruhtinas v.1967.

Vuosina 1970-1974 Barks kirjoitti tukun sudenpentutarinoita, joissa Roope sai usein toimia kapitalistina. Näitä tarinoita piirsivät Tony Strobol ja Kay Wright. Mutta 1970-luvulla piirtäjäksi ryhtynyt Daan Jippes piirsi tarinansa aitoon barksmaiseen tyyliin. Roope-sedän vaiheista alkoivat kiinnostua myös Marco Rota ja Vicar. Syyskuussa 1978 Roope-setä alkoi ilmestyä Suomessa. Elokuussa 2004 tuli täyteen Roope-sedän 300. numero.

Barks palasi Roope-sedän pariin vielä uudelleen 1980-luvulla. Silloin Barks maalasi 12 öljyvärityöta, jotka pohjautuivat erääseen käyttämättä jääneeseen tarinaideaan vuodelta 1968. Vuonna 1980 Roope palasi taas eläviin kuviin. Vuonna 1983 Roope "näytteli" elokuvassa Mikin jouluaatto Mickey's Christmas carol, joka pohjautui saituri Ebenezer Scroogen joulukuvaelmaan. 1987-1990 kehittyikin uusi Roope-sarja, Ankronikka.

Vuonna 1997 ilmestyi kovakantisena Don Rosan piirtämä ja käsikirjoittama Roope Ankan elämä ja teot, 12-osainen sarjakuvakirja, joka kertoo Roopen elämäkerran. Kirjan tarinat sisältävät erittäin paljon viittauksia Barksin tarinoiden mainintoihin Roopen nuoruudesta. Rosa palkittiinkin teoksestaan Yhdysvalloissa vuonna 1995 parhaan sarjamuotoisen tarinan Eisner-palkinnolla.

Roopen luoja Carl Barks kuoli elokuussa 2000, 99-vuotiaana. Monet piirtäjät, Don Rosa etunenässä jatkavat tosin yhä Roope-seikkailujen tekoa Carl Barksin jalanjälkiä seuraten.

Hahmo

Perhe ja sukulaiset

Roope Ankka syntyi vuonna 1867 Glasgow'ssa Skotlannissa. Hänen vanhempansa olivat Fergus ja Lauha McAnkka.[1] Roopella oli myös kaksi pikkusiskoa, Matilda ja Hortensia.[1] Roopen sedät olivat Jake McAnkka ja Angus "Hiidenkirnu" McAnkka. Hänen tunnetuimmat sukulaisensa kuitenkin ovat sisarenpoika Aku Ankka sekä tämän sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupu.

Kun Roope oli kymmenenvuotias, hänen isänsä Fergus McAnkka antoi hänelle syntymäpäivälahjaksi kengänkiillotusvälineet. Hän meni välineidensä kanssa kadulle ja sai ensimmäisen asiakkaan: ojankaivajan. Ojankaivaja antoi Roopelle palkaksi amerikkalaisen kymmensenttisen, joka on mikäs muu kuin Roope Ankan ensilantti.

Vaikka Aku sekä Tupu, Hupu ja Lupu usein kutsuvatkin Roopea suomenkielisessä käännöksessä sedäkseen, Roope on todellisuudessa Akun eno. Virhe johtuu siitä, että englanninkielinen sana uncle merkitsee sekä setää että enoa. Myös muiden muassa ruotsalaisessa käännöksessä Roopea on virheellisesti kutsuttu sedäksi. Roope Ankan elämä ja teot -kirjan viimeisessä luvussa Aku - kohdatessaan Roopen ensimmäistä kertaa 17 vuoteen - kutsuu Roopea sedäkseen, jolloin ankkavanhus toteaa olevansa oikeasti Akun eno, mutta sanoo "Roope-sedän" käyvän yhtä hyvin.

Joidenkin - erityisesti italialaisten piirtäjien suosimien - tulkintojen mukaan Roope olisi Mummo Ankan veli. Tässä tapauksessa Roope olisi Aku Ankan isoisä. Roope ja Mummo eivät kuitenkaan ole sukua toisilleen, vaikka Roopen äksy Hortensia-sisko meni naimisiin Mummon äksyn pojan Aaron Ankan kanssa, ja sai täten lapsikseen Aku ja Della Ankan.

Myös muut piirtäjät kuin Barks ja Rosa ovat luoneet Roopelle sukulaisia. Romano Scarpan Aku Ankka -sarjakuvissa esiintyi muutaman kerran Roopen velipuoli Teodor McAnkka. William Van Horn on luonut Roopelle serkun, Unkka T. Kumiankan.

Roope on ollut mukana monissa historiantapahtumissa: Hän oli mukana Titanicilla ja monissa muissa tapahtumissa. Roope muutti Klondikeen n. 30-vuotiaana ja löysi sieltä ensimmäisen kultahippunsa, hanhenmunahipun, joka teki Roopesta kertaheitolla Klondiken rikkaimman miehen. Noin 50-vuotiaana Roope muutti Calisotan osavaltioon Ankkalinnaan, jossa hän on kasvattanut omaisuuttaan yötä päivää.

Luonteenpiirteitä

Roope on luonteeltaan kärttyisä ja äärimmäisen saita, ehkä myös vähän häijy. Varsinkin varhaisissa Barksin Roope-tarinoissa hän huijaa sukulaispoikaansa Akua julmillakin tavoilla ja kohtelee tätä säälimättömästi. Hän ei kuitenkaan toimi yhtä roistomaisesti ja häikäilemättömästi kuin esimerkiksi vastustajansa Kulta-Into Pii, joka ansaitsi omaisuutensa nimenomaan epärehellisin keinoin. Monissa tarinoissa Roope heltyy ja hänen kovan kuorensa alta paljastuu tunteellinen henkilö. Roope on aina ollut myöhemmissä tarinoissa seikkailunhaluinen, ja jokainen hänen rahasäiliönsä lantti on muisto seikkailusta. Roope siis voi olla sukulaispoikansa Akun tavoin yhtä hyvin tarinan sankari tai konna, toisin kuin esimerkiksi aina hyveellinen Mikki Hiiri. Hän on myös sitkeä ja periksiantamaton, joka lannistuu aniharvoin.

Roope on oikeastaan hyvin yksinäinen. Raha ei merkitse hänelle minkäänlaista välinettä, vaan rikkaus ja kaipuu rahoihin- joita ei koskaan kuluteta - on yksinäisyyden tuoman tuskan metafora. Roopella ei ole ystäviä saati paljon iloja ja hänen rahojaan voisi verrata kenties puhtaaseen hengitysilmaan, kaipuuseen, kotiin ja turvallisuuteen. Siksi hän on herättänyt niin paljon empatiaa lukijoissaan.

Kielet

Roope puhuu äidinkielenään englantia. Vuosikausien matkustamisen ansiosta hän kuitenkin on oppinut puhumaan myös monia muita kieliä, kuten arabiaa, espanjaa, indonesiaa, suomea, hollantia, saksaa ja useita kiinalaisia murteita. Hän osaa myös lukea arabialaista kirjaimistoa ja egyptiläisiä hierogryfejä. Suomennoksessa Roope tietysti puhuu suomea, kieltä jota hän Sammon salaisuuden mukaan oppi aikoinaan käydessään porokauppaa Lapissa.

Vauraus

Roope Ankka on kiistatta maailman rikkain ankka. Hänen omaisuutensa määrää on mahdotonta arvioida. Taikatiimalasi sisältää tunnetun väitteen, jonka mukaan Roope kohtaisi konkurssin 600 vuoden päästä, mikäli hän menettäisi miljardin minuutissa. Roope on Ankkalinnan Miljardööriklubin vaurain ja arvostetuin jäsen. Roopella on äkkiä laskettua n. 315 576 000 000 000 000 $ (315,57 kvadriljoonaa), mutta Don Rosan mukaan Roopella olisi 5 multibiljoonaa, 9 absurdiljoonaa, 7 fantastriljoonaa ja 16 penniä. Vuonna 2005 arvostettu talouslehti Forbes valitsi Roope Ankan kaikkien aikojen kuudenneksi rikkaimmaksi fiktiiviseksi henkilöksi [1]. Vuonna 2006 hän sijoittui samaisella listalla kolmanneksi, ja seuraavana vuonna hän oli ensimmäinen jättäen taakseen muun muassa Lucius Malfoyn ja Bruce Waynen

Liikeimperiuminsa Roope rakensi vuosikymmenien työskentelyn tuloksena. Hän lähti noin 13-vuotiaana karjalaivalla pois kotoaan Skotlannissa voidakseen rikastua Amerikassa, koska hänen perheensä oli rutiköyhä eikä kotona ollut mahdollisuutta vaurastua. Hän kierteli ympäri maailmaa etsien aarteita, mutta rikastui varsinaisesti vasta Klondiken kultaryntäyksessä, jossa hän myös kohtasi Kultu Kimalluksen, johon Roopen sittemmin on uskottu rakastuneen. 1900-luvun alkupuolella Roope kartutti omaisuuttaan muiden muassa myymällä sadelakkeja Adenissa, tuulta tuulimyllyntekijöille Hollannissa ja ruohonleikkureita Saharassa.

Roopen kallein ja arvokkain esine on hänen ensilanttinsa, ensimmäinen raha jonka hän ansaitsi elämässään työskentelemällä. Lanttia kutsutaan toisinaan erheellisesti "onnenrahaksi", vaikkei Roopen mukaan se tuonut hänelle onnea vaan innostusta. Jotkut henkilöt, kuten Milla Magia, uskovat kuitenkin lantin taikavoimaan.

Roope säilyttää rakkaimpia rahojaan kuuluisassa rahasäiliössään Rahasäiliökukkulalla samalla paikalla, jossa Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään Ankkalinnake aikoinaan sijaitsi. Rahasäiliössä sanotaan olevan kolme kuutioeekkeriä kylmää käteistä. Roope nauttii rahoistaan uimisesta, koska hän voi omien sanojensa mukaan "sukeltaa niissä kuin pyöriäinen, möyriä kuin myyrä ja kylpeä rahasateessa." Hänellä on rahasäiliössään jopa hyppylauta rahoissa uimista varten.

Suurin osa hänen varoistaan ei kuitenkaan ole itse säiliössä, vaan pankkitalletuksina ja arvo-omaisuutena ympäri maailmaa. Erään Rosan piirtämän tarinan mukaan säiliössä olevat rahat ovat ns. muistorahoja, jotka hän on itse ansainnut kiertäessään maailmaa. Barksin tarinoiden mukaan Roope omistaa muuun muassa lohipurkittamon Alaskassa, kuparilouhoksen Arizonassa, rautakaivoksen Patagoniassa, teeviljelmän Intiassa ja taidelasitehtaan Ruotsissa.

Roope ei ole pelkästään liikemies vaan myös jonkinlainen amatööriarkeologi. Hän on Akun, Tupun, Hupun ja Lupun kanssa löytänyt aarteenmetsästysmatkoillaan muiden muassa viisasten kiven, kultaisen taljan, Tingis-kaanin kruunun ja kuningas Salomonin kaivokset. Roopella on rahasäiliössään suuri kirjasto, ja Barksin ja Rosan tarinoiden mukaan laaja kokoelma espanjalaisten ja hollantilaisten aarrelaivastojen lokikirjoja, jotka auttavat häntä etsimään uponneita aarrekaljuunoita.

Vihamiehet

Elämänsä aikana Roope on hankkinut itselleen monia vihamiehiä. Maailman rikkaimman miehen tittelistä hänen kanssaan kilpailevat jatkuvasti Kulta-Into Pii ja Kroisos Pennonen, mutta Roope onnistuu jatkuvasti voittamaan kilpailijansa. Roopen mittavia rahavaroja yrittää jatkuvasti varastaa konnajoukkio Karhukopla. Velhotar Milla Magia yrittää kaapata Roopen ensilantin, sulattaa sen Vesuviuksen uumenissa ja tehdä siitä voimakkaan taika-amuletin, joka antaisi hänelle Midaan kosketuksen. Don Rosan luoma ranskalainen mestarivaras Arpin Luséne alias Musta Ritari yrittää varastaa Roopen rahat, tai ainakin saada ne katoamaan, jotta lehdistö pitäisi häntä historian suurimpana varkaana. Roopesta on myös kiinnostunut italialaisissa tarinoissa esiintyvä Riitta Hanhi, jonka tavoitteena on mennä naimisiin Roopen kanssa. Ensimmäiset Roopen vastustajat olivat muuten Kulta-Into Pii ja Kroisos Pennonen.

Muita maininnan arvoisia Roopen vastustajia ovat S. Petkunterä, P. J. Petkunperä, Nikke Näykkä, Junttapurin maharada ja Kasperi Ketkunkerä.

Kultu Kimallus

Roopen ainoana rakkautena pidetään yleisesti Kultu Kimallusta ("Glittering" Goldie O'Gilt), jonka Roope tapasi nuoruusvuosinaan Yukonissa. Yhdessäkään tarinassa Roope ei ole myöntänyt (ainakaan ääneen) ihastustaan Kultu Kimallukseen, mutta muutamat seikat puhuvat puolestaan:

* Esimerkiksi Carl Barksin klassikkotarinassa Takaisin Klondikeen kohdassa, jossa Roope jälleen tapaa Kultun, hän vaikuttaa tunteneen tämän paremmin kuin vain tavallisen kapakanomistajan.

* Kultun onnistuu houkutella muuten niin varovainen, tarkkaavainen ja ennakkoluuloinen Roope juomaan kanssaan kuppi kahvia ja onnistua livauttamaan kahviin unilääkettä (usein niin tarkkaavaisen Roopen huomaamatta).

* Don Rosan tarinassa Yukonin Sydämet Roope tavoittelee hyvin hanakasti Kultun tapaamista. Hän myös näkee tästä unta. Tarinassa Kultu myös lähettää Roopelle kirjeen, jota hän ei koskaan avaa vaan jättää kirjeen avaamattomana lumihankeen, koska pelkää kirjeessä olevan jotakin sydäntäsärkevää. Omien sanojensa mukaan, hän halusi, että maailmassa olisi edes yksi, jota hän voisi rakastaa. Tämän takia Roope ei uskaltanut avata kuorta. Tarinan kommentaarissa Rosa myös vihjailee, että kirjeen sisältö olisi voinut muuttaa Roopen elämän.

* Toisessa Rosan tarinassa (Unelmoiden läpi elämän) Roope tapaa Kultun viimein kahden kesken (tosin vain unessa). Heidän keskustelunsa (josta lukijat näkevät vain pienen alun) tuntuu kertovan heidän suhteestaan.

* Tarinassa White Agony Creekin vanki Kultu ja Roope viettävät kokonaisen päivän kahden kesken Roopen talossa White Agony Creekin laaksossa (tämä tapahtuu riidan jälkeen). Kultu suutelee Roopea vähintään kahdesti. Ensimmäisellä kerralla tarkoituksena oli vain hämätä Roopea. Tarinan lopussa paljastuu, että hänen rakkain omaisuutensa on Kultun hiuskiekura.(Itse asiassa Kultu oli Roopen vankina kuukauden verran, jotta tämä näkisi kuinka vaikeaa kullankaivajien on hankkia kulta, jonka he käyttävät Kultun saluuna Rivollissa.)

* Tarinassa Kolikko karussa Roope on yllättävän kiintynyt Kultuun liittyvään kolikkoon.

* Tarinassa Kaikkein mieluisin lahja nykypäivän Roope tapaa Kultun, joka kuiskaa jotain Roopen korvaan. Roope yrittää vältellä häntä, mutta Kultu pakottaa Roopen suudelmaan vetäen häntä poskiparrasta. Roope näyttää suuttuvan asiasta, komentaa Kultun pois, mutta tämän mentyä alkaa huokailla itsekseen ja tuijotella aatteissaan kaukaisuuteen.

* Tarinassa Talon kokoinen vastustaja selviää, että Roopella on makuuhuoneessan Kultun kuva, jolle hän toivottaa hyvää yötä.

Kommentit (11)

Vierailija

Mitä järkeä on tässä topicissa? Minusta tässä ei ole järkeä koska kaikki tiedot ovat kopioitu wikipediasta.

p.s.älä hauku muita torviksi!

Vierailija

Rosa4tehwin kanssa samaa mieltä... Mitä järkeä edes tehdä näin typerää topiccia? Olisit edes voinut laittaa lähdetiedot ylös....

"Ne aivot on teillä hyvät ihmiset siksi, että niitä saa käyttää!"

Loistava lausahdus Tehwiniltä ja TÄYSIN totta!

Vierailija

JO€ POIKA $INGAPOR€$TA kirjoitti:Pitkän tarinan sait aikaan. Kirjoititko vai kopioitko tiedot?

Niin kirtoititko vai kopioitko

Rosa4tehwin
Seuraa 
Liittynyt28.6.2008

Ja siinä tapauksessa, kun tämä on kopioitu SUORAAN Wikipediasta, mikä ihmeen järki oli tehdä koko topiccia?

Koittakaa nyt viimein takoa päihinne se, ettei foorumille ole tarkotus tällaisiakaan topicceja pistää!

KESKUTELUA, EI MITÄÄN TIETOPAKETTIA! Täällä on ihan omakin akupedia vastaavaa varten.

Ne aivot on teillä hyvät ihmiset siksi, että niitä saa käyttää!

Vierailija

Luulen, että kopioit tiedot wikipediasta. Ainakin siitä päätellen, että tuolta tekstistä löytyy tälläisiä merkkejä: [1]. Ja myös siitä päätellen, että tuolla on kaikki pilkut, pisteet ja isot alkukirjaimet oikein.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat