Rahasäiliö on Carl Barksin vuonna 1951 luoma rakennus, jonka omistaa Roope Ankka. Roope säilyttää siellä suuria rahamääriään ja aarteitaan sekä johtaa sieltä maailmanlaajuista talousimperiumiaan. Rahasäiliötä ennen kukkulalla, jossa säiliö sijaitsee, oli vanha Ankkalinnake.

Rahasäiliöstä on nähty monia eri versioita. Se on esimerkiksi ollut pyöreä ja täynnä seteleitä. Rahasäiliö sijaitsee Ankkalinnassa, kuvitteellisessa Calisotan osavaltiossa, ja se tavallisin säiliö on Don Rosan mukaan rakennettu vuonna 1902 (huomioikaa että Rosan tarinat sijoittuvat 1950-luvulle!). Joidenkin käsikirjoittajien mukaan Roope olisi itse ollut rakentamassa sitä.
Rahasäiliössä on mm. trofee-huone, jossa Roope säilyttää todella tärkeitä esineitä, mm. aarteita maailman eri kolkista ja muuan vuoden 1916 kolikkoa. Myös Kertalaakia™ hän säilytti trofeehuoneessa, harvinaisessa kassakaapissa, ennen kuin Musta Ritari varasti sen ja päällysti sillä niinikään Roopen rahasäiliöstä varastamansa haarniskan. Suurin osa Roopen rahoista on sijoitettu pankkeihin ympäri maailmaa, mutta vanhimmat, arvokkaimmat ja harvinaisimmat rahat ovat rahasäiliössä. Roope säilyttää rahasäiliössään kaikenlaisia arvotavaroita,  kuten ensilanttia, hanhenmunahippua, Kultu Kimalluksen hiuskiehkuraa ja tietenkin paljon rahaa.

Karhukopla on yrittänyt murtautua säiliöön monia kertoja. Roopen rikkaudet ja rahasäiliö kehittyivät pikkuhiljaa Carl Barksin sarjoissa. Ensimmäisessä Roope-sarjassa Joulu Karhuvuorella ei ollut vielä tietoakaan rahasäiliöstä. Seuraavissa esiintymisissä Roopella oli rahakasoja pöydillä ja pikkuhiljaa lattioillakin. Seuraavaksi Roopella oli jo seinäänupotettuja, suuria kassakaappeja, jonkinlaisia rahasäiliön esimuotoja.

Vasta vuonna 1951 Carl Basrk esitteli kenties Ankkalinnan tärkeimmän maamerkin, Roopen rahasäiliön huimine rahamäärineen; kokonaista 16 kuutioeekkeriä rahaa. Don Rosan mukaan rahaa on yhteensä viisi multibiljoonaa, yhdeksän absurdiljoonaa, seitsemän fantastriljoonaa ja kuusitoista senttiä.

Rahasäiliön osoite on useimmissa tarinoissa Rahasäiliökukkula 1. Säiliö on useissa tarinoissa toiminut rahan säilytyksen lisäksi Roopen kotina. Joissain Carl Barksin tarinoissa on Roopella silti erikseen koti. Sen muoto on vuosien varrella vaihdellut tarinan ja piirtäjän mukaan, sillä piirtäjillä on ollut erilainen mielikuva säiliön muodosta. Nykyään se on kuitenkin vakiintunut kuution muotoiseksi betoniseksi säiliöksi.

Rahasäiliöön kuuluu Don Rosan tekemän pohjapiirustuksen (tarina julkaistu mm. kovakantisessa julkaisussa Kolmen Caballeron paluu ja muita Don Rosan parhaita, tarina nimeltään Talon kokoinen vastustaja) mukaan muun muassa seuraavat huoneet/paikat: Aula, jossa on erittäin paljon ansoja, joihin Karhukoplan tai Milla Magian hyökkäykset usein pysähtyvät, generaattorihuone, jossa on Rahasäiliön sähkön tuottavat generaattorit, pumppuhuone kaivoveden pumppaamiseen, varsinainen säiliö rahoille ja syvyysmittari rahamassan syvyyden mittaamiseen, Roopen makuuhuone, keittiö, kylpyhuone, äänieristetty huolihuone, jonka lattiaan on kulunut ympyrä, koska Roope kävelee siinä ympyrää murehtiessaan, Roopen työhuone, jossa on vieraiden poistoluukku ja Karhukoplahälytin, kirjasto,  asevarasto, postikeskus, jossa lajitellaan Roopen saamat kirjeet, harkkovarastot kulta-, hopea- ja platinaharkoille sekä jalokivivarastot. Rahasäiliössä sijaitsee myös Roopen ensilantin pitovitriini, jota Milla Magia aina yrittää havitella. Rahasäiliöstä löytyy lisäksi lukuisia vessoja, työhuoneita, varastoja, komeroita ja kaikkea, mitä Roope ja rahasäiliön työntekijät elämiseensä tarvitsevat.

Karhukopla yrittää usein ryöstää rahasäiliön rahat, mutta ei ole koskaan onnistunut pitämään niistä harvoista onnistuneista ryöstöistä saamiaan rahoja. Melko useasti myös ryöstösuunnitelmat menevät kuitenkin mönkään. Toisaalta onhan Roopella erittäin hyvät hälytysjärjestelmät säiliössään. Jossain tarinoissa kuitenkin ollaan myös nähty Akun polkevan sähköä Roopen hälytysjärjestelmän käynnissäpitoon. Yleensä Roopen rahasäiliön kyljessä lukee erittäin isolla RA, eli Roope Ankan nimikirjaimet, mutta joissain tarinoissa siinä on nähty suuri dollarin tai euron merkki (yleisimmin vanhoissa taskukirjoissa tai Roope-Setä-lehdissä, myös Aku Ankassa ja sen kansikuvissa).
Aku Ankka kiillottaa usein rahasäiliössä Roopen kolikoita 30 sentin tuntipalkalla tai vähemmälläkin. Joskus myös Roopen nuoremmat sukulaispojat Tupu, Hupu ja Lupu ollaan nähty kiiillottamassa Roopen kolikoita. Joskus myös Iines Ankka on töissä Roopen rahasäiliössä. Myös Leenu, Liinu ja Tiinu ovat ollet Roopen palkollisina.

Rahasäiliön piha on melko ankea, sillä sitä koristavat ainoastaan useat kyltit, joissa käsketään häipymään rahasäiliön pihalta ja koko tontilta. Tonttia ympäröi usein piikkilanka. Rahasäiliökukkulan rinne on täynnä maamiinoja ja muita ansoja rosvojen, pääasiallisesti Karhukoplan sekä Milla Magian vuoksi. Joissain tarinoissa rahasäiliön ympärillä komeilee vallihauta, jossa krokotiilit uiskentelevat. Roope on myös muuttanut rahasäiliön linnaksi, jonka Karhukopla ja kiero lakimies yrittivät vallata. Tämä tapahtui, kun Roope älysi säiliön tontin olevan itsenäinen valtio. Lisäksi hän tajusi, että Ankkalinnan kaupunki on hänelle velkaa suuren summan rahaa, koska hänen ei olisikaan tarvinnut koskaan maksaa veroja ja Ankkalinna olisi joutunut korottamaan veronsa huippuun, jotta olisi saanut maksettua summan. Tontilla on myös kasvanut kaktuksia ja muita piikikkäitä kasveja. Rahasäiliössä on monia holveja ja kammiota. Rahasäiliö kuuluu myös niihin harvoihion tarinoiden yksityiskohtiin, joissa Don Rosan ja Carl Barksin seikkailuissa näkyy eroja. Don Rosan mukaan Roope asuu rahasäiliössä, mutta Carl Barksin tarinoissa Roope ei asu siellä, vaan pitää siellä vain rahojaan.

Roopen yhtiöt

Roopen yleisin Yhtiö on RA, joka on lyhenne Roope Ankasta. Löytyy esimerkiksi RATV eli Roopen tv-yhtiö.On myös olemassa Ankka-yhtymä, joka tekee esim.tuotteita, joita myydän RA-tavaratalossa.

Rahasäiliön ulkonäkö

Rahasäiliön ulkonäkö vaihtelee eri piirtäjän mukaan, mutta yleensä se on joko kuutionmuotoinen, harmaa ja siinä ei ole juurikaan ikkunoita, ja sen katolta voi torjua säiliöön kohdistuvia varkausyrityksiä, tai muuten samanlainen, mutta värikkäämpi ja siinä on katolla puoliympyrän muotoinen päällystetty tila, jonka tarkoitusta ei kukaan tiedä. Lähes kaikissa tarinoissa säiliön julkisivulla on ympyrän - useimmiten keltaisen - sisällä teksti "RA" tai valuutan, kuten euron tai dollarin merkki.

Rahasäiliön ansat

Rahasäiliössä on lukuisia ja taas lukuisia ansoja mahdollisten varkauksien torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Näihin kuuluu mm. miinakenttä rahasäiliön tontilla, tonttia ympäröivä piikkilanka-aita (ei kaikissa tarinoissa), alakerran ansat sisäänkäynnin yhteydessä, esim. happoallas, lukuisa määrä konekiväärejä ja nauloja sekä muita piikkejä. Viimeinen keino torjua hyökkäys rahasammioon on Pertta-kanuuna ja rahaholvin oven lukuisat lukot. Varkaiden toimia hankaloittavat myös jokaisessa ovessa olevat hälyttimet sekä suuri määrä valvontakameroita.

Rahasäiliön mitat

Pituus 40 m.
Leveys 40 m.
Korkeus 43 m.
Rahaholvin tilavuus 3 kuutioeekkeriä.
Tontti 4 hehtaaria.

Rahasäiliö eri kielillä

Valko-Venäjä: грошы бак

Venäjä: Деньги танкер

Viro: Rahasäiliö

Englanti: Money Tanker, Money Bin

Ruotsi: Penga bingen

Ranska: Pengar Tanker

Macedonia: Танкер Пари

Kiina (perinteinen) : 錢油輪

Kiina (yksinkertaistettu): 钱油轮

Arabia: المال ناقلة

Bulgaria: Τрезорат с пари

Islanti: Peningar tankskip

Italia: Denaro Cisterna

Afrikaans: Geld Tanker

Turkki: Parasal tank

Albania: Bin paratë

Armenia: դրամական բեռնարկղ

Slovakia: peniaze kontajnera

Saksa: Geldspeicher

Ensilantti, tunnettu myös Onnenlanttina tai Onnenmarkkana, on Roopen omaisuuden perusta, vaikka Roope ei sitä myönnäkään. Nimensä mukaan ensilantti on Roopen ensimmäinen ansaittu raha, joka on hänen rakkain roponsa.

Roopen sanojen mukaan ensilantti innosti häntä keräämään lisää lajitovereitaan. Ensilantti on "Roopen rakas". Roope piitää siitä todella paljon, eikä halua siitä luopua. Roope myös tunnistaa sen vaikkapa tuhansien saman näköisten kolikoiden joukosta.

Don Rosan mukaan Roope ansaitsi lanttinsa 10-vuotiaana Glasgowissa kenkiä kiillottamalla. "Vanha Ruupertti" -niminen ojankaivaja oli Roopen ensimmäinen asiakas. Väsynyt Roope ei rankan kengänkiillotusurakkansa jälkeen huomannut, että raha oli amerikkalainen 10-senttinen, joka ei käynyt maksuvälineenä Glasgowssa eikä muuallakaan Skotlannissa.

Roopen isä Fergus MacAnkka oli antanut käsiinsä saamansa 10-senttisen Ruupertille ennen tapahtumia. Ferguksen mielestä Roopen kuului tulla huijatuksi, sillä vain näin Roope oppisi arvostamaan kovaa työtä ja rehellisyyttä. Roope ottikin tapauksesta opikseen. Hän myös uskoi myntin olevan enne ja päättikin pian lähteä Amerikkaan.

Don Rosan tarinassa "Ensilantin tarina" käy ilmi, että Milla oli matkannut menneisyyteen ja yrittänyt varastaa ensilantin jo silloin. Hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, että Roopen pitää saada raha takaisin, sillä raha toimii amulettina vain, jos sen on omistanut maailman rikkain ankka, ja tuolloin Roopella ei vielä ollut tuota titteliä.

Kolikon tilanne nykyään

Nykyisin Roope säilyttää lanttiaan lasikuvussa toimistossaan. Useimmiten kuvun sisällä oleva lantti on kuitenkin kopio ja oikea kolikko on Roopen silinterin valepohjan alla tai tämän punanutun taskussa.

Roopen ensilanttia uhkaavat monissa tarinoissa Milla Magia ja joskus jopa Karhukopla.

Don Rosan tarinoissa Roope on usein korjannut väitettä, jonka mukaan kyse olisi onnenlantista. Kolikko ei ole koskaan tuottanut hänelle onnea. Se on vain innostanut häntä haalimaan lisää omaisuutta. Tosin on nähty myös tarinoita, joissa Roope ensilanttinsa menetettyään on alkanut menettää koko muuta omaisuuttaan pala palalta, joten täyttä varmuutta ensilantin onnea tuottavista ominaisuuksista ei ole. Milla Magian ryöstöyrityksistä huolimatta Roopen ensilantti näyttäisi säilyvän yleensä turvassa. Milla himoitsee kolikkoa ja haluaisi sulattaa sen amuletiksi Vesuvius-tulivuoren kraaterissa, jolloin hän saisi Midaan kosketuksen. Sen jälkeen kaikki mihin hän koskee muuttuisi kullaksi. Joissain tarinoissa Millasta taas tulisi onnenlantin avulla maailman mahtavin noita.

Roope ei tahdo, että Ensilanttia kutsutaan Onnenlantiksi. Hän pelkää, että silloin kaikki luulisivat sen olevan hänen mahtavan omaisuutensa salaisuus. Tosiasiassa Roope rikastui Don Rosan mukaan vasta 20 vuotta myöhemmin, Klondiken kultaryntäyksen aikaan.

Eräässä tarinassa, jossa Roope joutuu aavikolle, ensilantti tuottaa onnea Roopelle, mutta epäonnea Millalle. Ensilantti on pelastanut Roopen monta kertaa muulloinkin pinteestä!

Toisessa tarinassa Milla saa ensilantin käsiinsä ja onnistuu jopa heittämään sen laavaan, ainakin melkein: eräs lintu nimittäin saa sen nokkaansa ennen kuin kolikko ehtii sulaa. Lintu tiputtaa lantin veteen, jossa kala nappaa sen. Kala pyydystetään, se päätyy Roopen ruokaan ja Roope saa lanttinsa takaisin.

Ensilantista on olemassa monia tarinoita, joista useimmissa Milla Magia yritää pyydystää sen tai ensilantti muuten katoaa.

Yhdessä Don Rosan tarinassa Milla taikoi Roopen ja Akun unohda-taikaan. Taiassa sanan kuullut henkilö unohtaa sanan. Esim lauseessa: ”Kannattaa avata ovi” henkilö unohtaa ovi-sanan ja sen tarkoituksen. Sillä taialla Milla melkein sai Roopen ensilantin. Ankanperhe voitti lopulta, kuten yleensä.

Ensilantti debytoi tarinassa Setelivuori rahasäiliössä, joka on Carl Barksin luoma sarja.

Monien ensilantti-tarinoiden piirtäjiä/käsikirjoittajia esim: Don Rosa ja Giovan Battista Carpi

Sudenpennut on maailmanlaajuinen partiojärjestö. Ankanpojat ovat korkea-arvoisia 10 tähden kenraaleja, ja he kuuluvat Ankkalinnan A-vartioon. Heillä on apunaan sudenpentujen käsikirja, jossa on kaikki mahdollinen tieto.

Sudenpennut järjestävät vastaavan tyttöpartion kanssa erilaisia haasteita. Tyttöpartion nimi on Peukaloiset. Haasteina on ollut mm. sillanrakennuskisa ja keksintökisa, joissa Sudenpennuilla oli Pelle Peloton apunaan. Joissain tarinoissa Sudenpennut ja Peukaloiset vetävät yhtä köyttä, mutta joskus he eivät tule keskenään toimeen lainkaan. Sudenpennut ovat yrittäneet myös pelastaa kotkia ja nykyään puhtaan kristallijärven. Mutta kun he pelastivat järven, he joutuivat luopumaan voimanlähteestään z-vitamiinista. Usein Sudenpentujen luonnonsuojeluyrityksien tielle on tullut Roope Ankka, jolla on kyseisellä alueella omia liiketoimiaan vireillä. Onneksi Sudenpennut saavat usein Roopen pään käännettyä. Sudenpennut ovat myös harmiksi Taikaviitalle tai Kroisokselle.

Historia

Sudenpennut perusti Kornelius Ankanpää, joka oli Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään poika. Kornelius perusti kylän pojista Sudenpennut ja antoi kerhotiloiksi Ankkalinnakkeen. Tupu, Hupu ja Lupu liittyivät Sudenpentuihin pian sen jälkeen, kun Akun sisko Della oli uskonut heidät hänen huomaansa. Aku ei jaksanut  poikien metkuja ja tapasi sattumalta kadulla poikia jahdatessaan Sudenpentuja. Aku lähetti pojat Sudenpentujen jamboreehen, jonne olivat kokoontuneet lähes kaikki maailman Sudenpennut. Poikia ei ensin huolita sinne, mutta kun itse Sudenpentujen I.S.O.K.E.N.K.Ä (*Ihmeen Sokkeloisen Organisaation Koossapitäjä ja Erikoisen Näännyttävän Kunniamerkkiluettelon Älyäjä) hoksaa, että he ovat Kornelius Ankanpään lapsenlapsenlapsenlapsia, hän päästää heidät kokeeseen. Kaino-Vieno eli ankanpoikien mummo on nimittäin Sudenpentujen perustajan tytär. Pojat joutuvat analysoimaan Ankanpään linnaketta, joskin heidän pitää ensin löytää se. Monia esteitä matkan varrelta löytyy, mutta pojat eivät luovuta ja pääsevät lopulta jäseniksi tehdessään tärkeitä löytöjä. Tämän voit lukea esim. julkaisusta Musta Ritari ja muita Don Rosan parhaita. Tarinan nimi on K.A.S.V.A.T.U.S.O.P.P.I.A (* Kuinka Akun Sisaren Vekarat Aikoinaan Tutuistuivat Urheiden Sudenpentujen Ohjesääntöön, Periaatteisiin ja Perin Ihmeelliseen Arvoasteikkoon).

Sudenpentumitalien arvonimissä on joka kirjaimen välissä piste esim. L.A.S.S.O. Aku Ankan nettisivujen Sudenpentukenraaliarvonimigeneraattorilla voi tehdä mistä tahansa nimestä sudenpentujen arvonimen.

Sudenpentujen päämaja

Alun perin Sudenpentujen päämaja oli Ankkalinnake Rahasäiliökukkulalla. Kun Roope osti Ankkalinnakkeen, hän hääti Sudenpennut pois sieltä ja purki linnakkeen.  Linnakkeen rakenteet olivat useita vuosikymmeniä kateissa, kunnes ankanpojat löysivät sen Roopen puutehtaalta. Sen jälkeen Sudenpentujen päämaja pystytettiin Mustametsään.  Sudenpennut ovat järjestäneet usein keräyksiä päämajan ylläpitoon. Joskus Sudenpentujen päämaja on ollut mm. jonkun talon kellarissa ja Roopen rahasäiliössä.

Sudenpentujen käsikirja

Sudenpentujen käsikirja on melkein kaikkitietävä hyvin iso kirja. Se tietää kaiken muun paitsi temppeliherrojen arvojärjestyksen. Kirja on salattu kaikilta muilta paitsi Sudenpennuilta. Siitä huolimatta Kulta Into-Pii on kurkistanut kirjaan tarinassa Auringon poika.

Ensiesiintymiset

Ensi kertaa Sudenpennut esiintyivät sarjassa Pelastusoperaatio Huurusolassa, mutta ensikertaa heidät mainittiin vuonna 1943 sarjassa Mäkikotka. Toisen kerran Sudenpennut vilahtavat sarjassa Tasapainoilua, mutta siinä nähdään vain kyltti, jossa lukee ”Sudenpentujen päämaja”. Kolmannen kerran sudenpennut mainittiin sarjassa Kylpy poikineen.

Jos haluat oppia Sudenpentujen johdolla linnuista, tutustu Sudenpentujen lintukäsikirjaan.